Onko täällä muita, jotka ovat jääneet pois työelämästä ilman mitään tukia tms.

Vierailija kirjoitti:

Jos ei tarvitse rahaa niin miksi vaivautua? Eikös siellä lähes kaikki käy rahan takia. Jos itsellä olisi miljoonia niin tuskin tekisin minäkään mitään, ainakaan nykyisiä hommia.

Eihän sitä nuoresta asti niitä säästöjä ole ollut, ja onhan työelämä muutakin meistä monelle antanut kuin rahaa.

Vierailija kirjoitti:

Jäin myös pois 50 vuotiaina.  Olin yrittäjä  koko ikäni lopetin ennen kuin alko kaikilla meneen huonosti. 

Ilmeisesti sinulla on paljon säästöjä ja sijoituksia?

Jäätiin miehen kanssa pois töistä 54- vuotiaina ison perinnön turvin. Keskaria vaan työnteolle. Ei enää ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Jäätiin miehen kanssa pois töistä 54- vuotiaina ison perinnön turvin. Keskaria vaan työnteolle. Ei enää ikinä.

Saako kysyä kuinka iso perintö mahdollistaa kahden ihmisen poisjäännin työelämästä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäätiin miehen kanssa pois töistä 54- vuotiaina ison perinnön turvin. Keskaria vaan työnteolle. Ei enää ikinä.

Saako kysyä kuinka iso perintö mahdollistaa kahden ihmisen poisjäännin työelämästä?

Saat.

T. Eri

Vierailija kirjoitti:

Jos ei tarvitse rahaa niin miksi vaivautua? Eikös siellä lähes kaikki käy rahan takia. Jos itsellä olisi miljoonia niin tuskin tekisin minäkään mitään, ainakaan nykyisiä hommia.

Juurikin näin. Itse käyn 100% vain rahan takia töissä, enkä muuten. Työyhteisön muut ihmiset ei kiinnosta pätkääkään, eikä mitkään työpaikan sosiaaliset kuviot. Tietystikään en tätä näytä ulospäin, vaan ihan peruskohtelias olen kaikkia kohtaan. Mutta kaikki on oikeasti pelkkää teatteria.

Heti lopetan työt koko loppuelämäksi, kun se on vaan mahdollista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäätiin miehen kanssa pois töistä 54- vuotiaina ison perinnön turvin. Keskaria vaan työnteolle. Ei enää ikinä.

Saako kysyä kuinka iso perintö mahdollistaa kahden ihmisen poisjäännin työelämästä?

Ohis: kyllähän ne talousmenot täytyy osata sovittaa käytössä olevien varojen mukaan ennen exittiä työelämästä. Eli ei velkoja minnekään suuntaan ja mahdolliset lapset jo aikuisia ja asuvat omillaan. Toki se omistusasuminenkin auttaa myös asiassa, koska vuokrat on jo melko korkeita kaupungeissa. Jos et ole yhtään valmis tinkimään elinkustannuksistasi, niin hyvin vaikeaa se exitin tekeminen on tavalliselle pulliaiselle ilman isoja perintöjä tai rahapelivoittoja.

Nous

Lisää näitä, liippaa läheltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäin myös pois 50 vuotiaina.  Olin yrittäjä  koko ikäni lopetin ennen kuin alko kaikilla meneen huonosti. 

 

Ilmeisesti sinulla on paljon säästöjä ja sijoituksia?

Taitaa nostella tukia, kuten muutamat muutkin, jotka eivät osaa lukea otsikkoa.

uppista

Olen osakesijoittaja ja tavoitteena 50 vuotiaana jäädä pois töistä. Eläisin sijoitustuotoillani kuten osingoilla.

M39

Aika vähällä sitä tulee toimeen, kun on velaton asunto ja oman ahkeruuden ja kaukonäköisyyden tuottamia tuottamia säästöjä.

🌺

Parasta on se, että yhteiskunta ei enää juurikaan pidä otteessaan.

Joo, laskut on maksettava ja veroilmoitus täytettävä valmispohjaan, muttei muuta.

Sunnuntaita.

Itseltä päättyy määräaikaisuus keväällä. Eli olisin silloin vajaa 63-vuotta. Mutta nyt kuulin täydellisestä työstä itselle ja toivon että saisin sen. Työ on osa-aikainen ja tulot laskisivat mutta yksinkertaisesti sanottuna työ kompensoi palkkaa. En jäisi mistään hinnasta nykyiseen työhöni jos saan paikan. 

Mietin jatkuvasti milloin uskaltaisi jäädä työelämästä pois. Olen korkeasti koulutettu 43-vuotias ja työnteko ei kiinnostaisi enää yhtään. Talo on maksettu ja sijoitussalkku on n. 1,1 miljoonaa euroa. Vielä en kuitenkaan ole uskaltanut jäädä vaikka esim. 4 % säännön mukaan se olisi mahdollista. Korkea elintaso tarkoittaa myös suht korkeita vuotuisia menoja. Niitä tosin ehkä voisi järkevöittää jos töistä pääsisi pois. Mitä olette mieltä, uskaltaisitteko jäädä pois töistä minun tilanteessa? Yksi teini-ikäinen lapsi on myös elätettävänä ja toki halu olla tukena kaikin tavoin, myös taloudellisesti, tulevaisuudessakin.

Vierailija kirjoitti:

Mietin jatkuvasti milloin uskaltaisi jäädä työelämästä pois. Olen korkeasti koulutettu 43-vuotias ja työnteko ei kiinnostaisi enää yhtään. Talo on maksettu ja sijoitussalkku on n. 1,1 miljoonaa euroa. Vielä en kuitenkaan ole uskaltanut jäädä vaikka esim. 4 % säännön mukaan se olisi mahdollista. Korkea elintaso tarkoittaa myös suht korkeita vuotuisia menoja. Niitä tosin ehkä voisi järkevöittää jos töistä pääsisi pois. Mitä olette mieltä, uskaltaisitteko jäädä pois töistä minun tilanteessa? Yksi teini-ikäinen lapsi on myös elätettävänä ja toki halu olla tukena kaikin tavoin, myös taloudellisesti, tulevaisuudessakin.

Oletko perheen ainoa tulonsaaja? Jos olet, en uskaltaisi jäädä, ellet sitten ole kykenevä laskemaan elintasoasi tarvittaessa todella alhaalle. Itse jäin vähän alle viisikymppisenä vähitellen, minulla on paljon enemmän omaisuutta kuin sinulla ja suurituloinen mies, lapsi oli tuossa vaiheessa työelämässä ja suurituloinen jo. 

Jos olet omavaraisuuteen tarvittaessa pystyvä ja halukas niin sittenhän tuo omaisuutesi riittää hyvin, kunhan vain teet paljon investointeja siihen, että asumisympäristösi on kunnossa niin että kestää loppuelämän. Kerrostalossa ja kaupunkiympäristössä tuo on vaikeampaa, kun itse ei voi vaikuttaa kaikkiin kuluihin. Itse ajattelin jäädessäni, että jos eroan, minulla on maalla paikka, jossa on kaikkea ja kaikki tehty, pärjään siellä lähes omavaraisesti vaikka loppuelämäni (on vain sähkölasku, verot ja ruokakulut), jos oikein huonosti käy. Löytyy siis kaivo, järvi, omat polttopuut, kellari, hyvä maaperä ja hyvin eristetty ja huollettu talo ja pienempi priimakuntoinen hirsimökki talviasumiseen, jos en jaksa lämmittää isompaa taloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäätiin miehen kanssa pois töistä 54- vuotiaina ison perinnön turvin. Keskaria vaan työnteolle. Ei enää ikinä.

Saako kysyä kuinka iso perintö mahdollistaa kahden ihmisen poisjäännin työelämästä?

Sehän riippuu elintasosta mikä riittää. Metsämökissä elää hyvin edullisesti 10+ vuotta ja sen jälkeen tuloja on eläkkeen verran. 

Olen aina ihmetellyt palstalla ilmenevää mussutusta siitä, kun puoliso elättää. Ei tavallisen naisen tai miehen elättäminen mitään tähtitieteellistä omaisuutta vaadi. Jossain asutaan kuitenkin ja maksetaan sähkölaskut ym. vaikka niitä käyttäisi yhden sijasta kaksi. 

Me eletään puolison kanssa hänen pääomatuloillaan. Itsellä on kyllä pari ylempää korkeakoulututkintoa ja 20 vuotta työkokemusta. Mutta tällä hetkellä näin. Elämä on mukavaa näin eikä mitään kiirettä takaisin työelämään.