Yksinäiset yksinasuvat, miten saatte illat kulumaan?

Netti, telkku, radio, kirjat, siivoaminen. 

Vierailija kirjoitti:

Netti ja telkkari.

Lisäksi lehtiä, kirjoja, ruokaa. Vähän suolaisia ja makeita herkkuja...T: ukkeli 61-v. nuori ja eläkkeellä....

Pullo tai pari Koskenkorvaa joka ilta.

Näin 25 vuotta mennyt.

Pornoa katson iltaisin ja öisinkin. Päivisin teen pimeitä töitä.

Vierailija kirjoitti:

Pullo tai pari Koskenkorvaa joka ilta.

Näin 25 vuotta mennyt.

Miksi?

Olen yksin monta krt kk, kun puoliso on työmatkoilla. Teen käsitöitä tällöin.

Mulla on vakkari kirppis, joka ottaa myyntiin käsitöitä. Tuleva pääsiäinen on 3.s, jolloin myydään samanlaisia tai ainakin tapaisia pääsiäiskoristeitä.

Ekalla kerralla värjäsin kankaat, seuraava leikkasin ja ompelin. Vielä puuttuu koristeita, mutta suurin työ on valmis. Naapurista saan maitotölkkejä ja leikkaan ne sitä mukaa, kun saan.

Ensi viikonloppuna tulee kierrätyskeskuksesta kangasta. Ne leikkaan ja ompelen kiinni maitotölkkeihin.

Tavoitteena 100 koristetta, joka tulee kyllä täyteen. Halloween koristeet meni jo kuun alussamyyntiin ja ne on loppuunmyytykin jo. Ensi vuonna saan tehdä tuplasti, tai triplasti

Tulipahan pitkä selostus, lyhyesti, käsitöitä.

Eipä siinä työpäivän jälkeen montaa tuntia ole kulutettavaksi ennen nukkumaan menoa. Menee palautuessa, kuten myös viikonloput. 

Minulla ei ole vielä kokemusta pidemmästä loma jaksosta yksin elävänä kun tänä vuonna ei ollut täyttä kesälomaa. Lomalla saan ajan kulumaan matkustamalla jonnekin: joko ulkomaan matka tai sukulaisille kotimaassa 

Liikuntaa, kävelylenkkejä, uintia, ryhmäliikuntaa, joogaa

Olen eläkkeellä ja minulla tuppaa nykyään joka päivä loppumaan aika kesken mikä tosin voi johtua siitäkin, että kiiruhdan kaiken tekemisen kanssa ehkä vähän liiankin hitaasti. Yksinäisyys ei vaivaa enkä tähän tilanteeseen kaipaa riesakseni ainakaan inisevää ja passattavaa kumppania haittamaan hyvin järjestyksessä olevaa leppoisaa elämääni.

Vierailija kirjoitti:

Olen eläkkeellä ja minulla tuppaa nykyään joka päivä loppumaan aika kesken mikä tosin voi johtua siitäkin, että kiiruhdan kaiken tekemisen kanssa ehkä vähän liiankin hitaasti. Yksinäisyys ei vaivaa enkä tähän tilanteeseen kaipaa riesakseni ainakaan inisevää ja passattavaa kumppania haittamaan hyvin järjestyksessä olevaa leppoisaa elämääni.

Niim eikä tuossa iässä enää sekstaillakaan, eli mitä sitä ukonkäppänällä olisi edes virkaa.

Siinä ne menee ku päivätkin. Ei mitään eroa. En koe oloani yksinäiseksi. Oma rauha kissan  kera. Enenpi oon yksinäinen väärässä seurassa. On koettu sekin. Ja se on pahempaa kuin tämä. Kyllä ihmisen pitää pystyä oleen itekseen lopulta täälä suutin osa ajasta niin ollaan. Ei saa olla liian roikkuva luonne toisista. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen melko yksinäinen ja en ole kertaakaan seurustellut elämäni aikana eli asun myös yksin. 

Töiden jälkeen minä kokkaan ruokaa, pelaan ps5, surffaan netissä, käyn lenkillä tai sitten vaan löhöän kotona. Sijoittelen myös paljon rahojani jotta voin jättäytyä pois työelämästä ja sitten se elämä vasta alkaa!

M34

Väärin ajateltu, beibi. Ei elämäsi ala vasta sitten kun sinulla on tarpeeksi rahaa. Elämäsi alkoi silloin kun synnyit. Elämäsi on tässä ja nyt.

No työ on melkoinen rasite ja haitta elämässä, töistä kun pääsee pois niin elämä helpottuu ja elämästä tulee hauskaa. Toki joo elämä alkoi kun synnyin mutta onnellinen elämä alkaa vasta sitten kun pääsee oravanpyörästä pois.

M34

Sinulla on vääränlainen työ. Äidillänikin oli. Hän hoki koko ajan että pääsisipä eläkkeelle. Hän on nyt ollut eläkkeellä 30 vuotta ja valittaa koko ajan että on niin helvetin tylsää.

Aika helposti. Ei paljoa aikaa jää töiden jälkeen. Syö jotain iltapalaa ja lukee tai katsoo jotain ohjelmaa tunnin-pari. Sitten onkin jo pakko alkaa valmistautumaan yöpuulle, että pääsee aamulla taas klo 6 ylös.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen eläkkeellä ja minulla tuppaa nykyään joka päivä loppumaan aika kesken mikä tosin voi johtua siitäkin, että kiiruhdan kaiken tekemisen kanssa ehkä vähän liiankin hitaasti. Yksinäisyys ei vaivaa enkä tähän tilanteeseen kaipaa riesakseni ainakaan inisevää ja passattavaa kumppania haittamaan hyvin järjestyksessä olevaa leppoisaa elämääni.

Niim eikä tuossa iässä enää sekstaillakaan, eli mitä sitä ukonkäppänällä olisi edes virkaa.

Kyllä ne hormoonit hyrrää vielä yli 65 v. naisilla, mutta tarttis löytää itseä nuorempi, kun oman ikäisillä miehillä alkaa olla jo parasta ennen päiväys ohitettu.

Niin paljon olisi tekemistä, ettei käytettävissä oleva aika riitä mitenkään. Miten on mahdollista edes sellainen tilanne, ettei ole mitään tekemistä? Miten yksin asuminen tähän vaikuttaa? Mitä tekisit kumppanin kanssa, jotain pitkiä keskusteluita vai paritanssia? Yksin voi tehdä kaikkia asioita mistä itse tykkää.

Käyn töissä.

Asun omakotitalossa.

Lenkitän koiraa.

Voi mennä viikkoja, etten katso telkkaria. Luen kirjoja.

Laitan ruokaa.

Hyvin yksinäistä ja masentavaa.🥲

Kyllä ne illat saa kulumaan, koska kello käy samaan tahtiin joka päivä ja ilta, oli yksin tai ei, oli tylsää tai ei.

Joskus, kun ei ole mitään tekemistä, vain mietin, että mitähän sitä keksisi tekemistä. Silloin voin vaikka suunnitella, organisoida ja haaveilla, mitä haluaisin tehdä jne., joten kynät ja vihko riittävät silloin tekemiseksi (tykkään piirtää ja värittää asioita kuviksi). Tai sitten katson Tubesta muitten elämää, jos niistä vaikka saisi ideoita. Ja jos ei kertakaikkiaan mitään kiinnostavaa joskus keksi, löydä tai jaksa, niin sitten lyön itseni vain löhöasentoon ja seuraan telkkua. Tai ikkunan takana olevaa luontoa. Yleensä aina kumminkin jotain keksii ajankulua, kotona tai sitten lähtee jonnekin ihmisten ilmoille pois kotoa märehtimästä. Ellei muuta niin kauppaan. Ei siellä kaupassakaan niin orjallisesti samana päivänä ja kellonlyömänä aina tarvi käydä. Rutiinit puuduttavat. Rutiinien rikkominen taas virkistää.

Vierailija kirjoitti:

Niin paljon olisi tekemistä, ettei käytettävissä oleva aika riitä mitenkään. Miten on mahdollista edes sellainen tilanne, ettei ole mitään tekemistä? Miten yksin asuminen tähän vaikuttaa? Mitä tekisit kumppanin kanssa, jotain pitkiä keskusteluita vai paritanssia? Yksin voi tehdä kaikkia asioita mistä itse tykkää.

Yksin voi tehdä kaikkia asioita mistä itse tykkää.

No ei todellakaan voi. Esim. itse pelasin kumppanini kanssa sulkapalloa, lautapelejä, korttia... käytiin yhdessä nähtävyyksissä ym. ym. Enin osa touhuista ja hauskuudesta on jäänyt hänen kuoltuaan pois. Voihan sitä yksin pasianssia pelata ja pallotella vaikka seinää vasten ym., mutta eri asia sitten, onko se vastaavaa kuin kumppanin kanssa.

Outo kysymys ja tavanomaisia vastauksia. Asun puolisoni kanssa ja pimeät syys- ja talvi-illat kuluvat ruokaa laittaessa, syödessä, pyykkiä pestessä, telkkua katsoessa, kirjoja lukiessa, netissä, ulkoillessa... Siis miten eroaa yksinelävien illoista?

Valoisat illat antavat enemmän mahdollisuuksia ulkona puuhailuun.