Lue keskustelun säännöt.
Yksinäiset yksinasuvat, miten saatte illat kulumaan?
Kommentit (154)
Vierailija kirjoitti:
Yksinäiset ihmiset on epämielyttäviä ihmisiä koska kukaan ei halua olla heidän kanssaan. Yksinäiset on hyljeksittyjä ja epäonnistuneita elämässään.
Minulla paljon lähipiirissä ihmisiä jotka haluavat olla kanssani ja harrastaa yhdessä! Onneksi ei yhtään kaltaistasi jolla noussut ilmeisesti se keltainen neste (ei jaffaa) korvien väliin ja kuvittelet olevasi kaikkia "parempi".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen elänyt yksin jo kolmekymmentä vuotta, eli olen jo aika vanha);
Teen kokaten silloin kun huvittaa, siivoilen silloin kun on pakko,
vahdin pyykinpesukonetta noin kerran viikossa, tapaan kahta rakasta ystävääni,
käymme lenkillä ja kahveilla, myös yksin lenkkeilen tai siis kävelen keskimäärin
kolmesta viiteen kilometriin melkein joka päivä
ja muun luppoajan joka kryptojen ratkonnalta jää käyn sängyssäni lepäilemässä,
ehkä nukahdankin ja sitten tuleekin ilta ja tämän koneen kopelointi.
Sometan sekä ajoittain tumputan. Pulla joskus leivon.
Leikin roolileikkiä. Olen olevinani Persu Persujen kokoontumisajoissa. Eli piereskelen, valehtelen, käyn jääkaapilla kaljavarkaissa ja haastan riitaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella hyvin. Leffoja, musiikkia, leipomista/ruuanlaittoa, puutöitä, tekstiilitöitä, vaatteiden korjausta (maksua vastaan), seurustelua internetin välityksellä omien lasten kanssa, ajoittain käyn konserteissa, iltaisin on myös kiva olla yksin kotona kun on koko päivän käyttänyt muiden seurassa.
En tajua ihmisiä, joita yksin oleminen tai hiljaisuus ahdistaa tai jotka eivät keksi mitään tekemistä. Ette mahda olla oikein terveitä. Terve ihminen on luova ja keksii kyllä.
Nyt puhitaan yksinäisyydestä eikä yksin olemisesta. Et ole oikein terve, kun et sellaista asiaa ymmärrä.
Aloittaja kylläkin puhui sekä yksinäisyydestä että yksin olemisesta (yksin asumisesta).
Yksinäiset yksinelävät, ei yksinäiset JA yksinelävät. Opetelkaa lukemaan ja vähän empatiaakin, vaikka onkin teille vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Leikin roolileikkiä. Olen olevinani Persu Persujen kokoontumisajoissa. Eli piereskelen, valehtelen, käyn jääkaapilla kaljavarkaissa ja haastan riitaa.
Niin, kai sitä elämänsä voi kuluttaa noinkin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luen kirjoja ja nautin rauhasta...
Vierailija kirjoitti:
Tuijotan tölsää, selaan nettiä ja ahmin kirjoja.
Yksinasuvana voi helposti siirtyä harrastuksesta toiseen: katsoo uutiset ja elokuvan tv:stä, kuuntelee musiikkia stereoista, kommentoi maailman menoa erilaisilla nettifoorumeilla ja YouTubessa, poimii kirjahyllystä jotain luettavaa, siivoaa asuntoa, pesee pyykkiä, laittaa erilaisia ruokia, tekee ulkona pitkän kävelylenkin, jututtaa pihalla tapaamiaan naapureita, käy kaupassa ostamassa syömistä, juomista ja muuta tarpeellista, lähettää kavereille muutaman tekstiviestin ajankohtaisista asioista, jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teen kaikkea sellaista mistä itse tykkään. Olisi kamalaa jos olisi joku naputtava akka komentelemassa milloin mihinkin.
-Vapaaherra
Sama täällä. Kun pääsin eroon miesystävästäni, pystyin taas hengittämään. Ei enää ikinä parisuhdetta.
Tämä!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Teen kaikkea sellaista mistä itse tykkään. Olisi kamalaa jos olisi joku naputtava akka komentelemassa milloin mihinkin.
-Vapaaherra
Sama täällä. Kun pääsin eroon miesystävästäni, pystyin taas hengittämään. Ei enää ikinä parisuhdetta.
Tämä!!
Sama!!! Nyt en tasan tarkkaan ota mitään kitisijä-äijää omiin nurkkiini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Punkkua ja youtube, facebook tai netflix. Ja sitten pari iltaa ilman ja kierros alusta. Välillä saatan ihan vaan olla murheissanikin.
Vierailija kirjoitti:
Kulumaan? Parasta aikaa on just se, kun saa tehdä mitä haluaa. Kukaan tai mikään ei rajoita.
Tämä! Voin tehdä mitä haluan tai olla tekemättä yhtään mitään. Vapaapäivinä voin loikoilla sängyssä vaikka aamupäivä kymmeneen asti, jos siltä tuntuu. Nauttia rauhassa aamupalaa ja sitten puuhastella kotona omia juttuja omassa rauhassa. Iltaisin voin sängyssä rauhassa katsella tai kuunnella puhelimesta eikä kukaan valita, kun yövalo on päällä ja puhelimesta kuuluu ääni.
Eksäni jopa naukui siitä, jos söin jotain makeaa ennen ruokaa tai ruokailuvälineet oli väärässä järjestyksessä vetolaatikossa. Ei mitään tolkkua tuollaisessa kontrolloimisessa.
Yksineläminen on parasta! Ja aina sitä keksii jotain puuhaa ja tekemistä. Ei siihen toista tarvita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin paljon olisi tekemistä, ettei käytettävissä oleva aika riitä mitenkään. Miten on mahdollista edes sellainen tilanne, ettei ole mitään tekemistä? Miten yksin asuminen tähän vaikuttaa? Mitä tekisit kumppanin kanssa, jotain pitkiä keskusteluita vai paritanssia? Yksin voi tehdä kaikkia asioita mistä itse tykkää.
Yksin voi tehdä kaikkia asioita mistä itse tykkää.
No ei todellakaan voi. Esim. itse pelasin kumppanini kanssa sulkapalloa, lautapelejä, korttia... käytiin yhdessä nähtävyyksissä ym. ym. Enin osa touhuista ja hauskuudesta on jäänyt hänen kuoltuaan pois. Voihan sitä yksin pasianssia pelata ja pallotella vaikka seinää vasten ym., mutta eri asia sitten, onko se vastaavaa kuin kumppanin kanssa.
Eli toisin sanoen, jos löydät uuden kumppanin, mutta käykin niin ettei hän pidä em. tekemisestä niin silloinkaan ei ole mitään tekemistä etkä pääse tekemään mitään hauskaa. Ehkä kannattaa miettiä jotain sellaista tekemistä mihin ei tarvitse aina paria, tai kysellä esim. sulkapalloon pelikaveria paikallisesta puskaradiosta. Nähtävyyksiä voi käydä katsomassa yksinkin.
Eilen harrastuksessa, tänään konsertissa, torstaina baletissa, lauantaina juhlissa. "Vapaaillat" kuluvat neuloessa sukkia jälkipolville (on pyydetty). Luen myös paljon. Ei tylsää hetkeä, N76.
Hyvin se aika kuluu. Kavereiden kanssa pidetään yhteyttä. Harrastukset vie aikaa ja lastenlasten hoito. Vasta eläkkeelle jääneenä tuntuu, ettei päivän tunnit aina riitä. Jos ei huvita, niin voi olla vaan. Ulkoilla. Mitä ei tänään jaksa tehdä, voi huomennakin jättää tekemättä, kunnes inspiraatio iskee.
Känni, mässäily, runkku ja uni ;-)
Tekniikkalegoja. Sopii kaikille paitsi käsistään huonoille Helsinkiläisille.
Telkkarissa maksukanavat, ja sitä katellessa askartelen, kudon ym, luen jos en katso telkkaria. Käyn kävelyllä, rakastan iltakävelyjä talvella, ihana katsella muidenkin jouluvaloja, lumi narskuu, on hiljaista ja hengitys huuruaa. Muuten käyn joka päivä sauva kävelyllä metsässä tai pyöräilemässä, Venyttelen, jumppaan.. Välillä meditoin.. Leikin kissan kanssa joka ilta.. Onhan sitä tekemistä vaikka kuinka..
N60
Ne muuten oikeasti on 😀 Koiratkin on aivan ihania ja rapsuttelen niitä mielelläni, mutta kissat ovat minulle parempia lemmikkejä, koska lähestyvät kyllä usein ja ovat ihmisystävällisiä mutta ovat myös paljon omissa oloissaan. Olen pienestä asti tykännyt olla omissa oloissani ja tehdä asioita itsekseni. Aina minulla on kyllä ollut kavereita ja olen läheinen perheenjäsenten kanssa. He tuntevat minut ja tietävät, että tarvitsen paljon omaa aikaa ja tilaa. Näinä aikoina ehkä turhankin paljon hypetetään sitä että aina pitäisi olla menossa, somettamassa tekemisiään ja oivaltamassa uusia asioita elämässä juuri sitä kautta. Opin valtavan paljon itse asioita ihan muulla tavoin. En usko meneväni enää parisuhteeseen, se on muutenkin pelkkä yhteiskunnallinen odotus eivätkä kaikki sitä halua. Minä en tarvitse seksiä, ja ylipäätään en halua vehdata kenen kanssa tahansa. On noita miehiä aina perässä ja kaikille ei mene perille se, että en vain omista syistäni koe tarvetta hommata miestä. Mikseivät jahtaa sellaisia naisia, jotka suhteeseen haluaisivat? En jaksa käsittää.