Lue keskustelun säännöt.
Asuntojen ostajat jättävät nyt tarjouksia, joita välittäjä kuvailee törkeiksi
https://www.hs.fi/pkseutu/art-2000011562908.html
Niin. Jos asuntokauppa ei käy, ja alhaisempia hintoja tarjotaan järjestelmällisesti, eikö kyseessä silloin nimenomaan ole markkinatalouden mukainen oikea hinta? Jos ihmiset eivät ole valmiita maksamaan, silloin pyynti on liian korkea. Ihme syyllistämistä hesarilta.
Kommentit (844)
"Tuossa on lähellä hiljalleen kuolevassa kaupungissa talo kaupan ison järven rannalla, josta olen kiinnostunut. Pyynti on ollut jo 2 vuotta saman 360000 euroa. Olisin nimenomaan valmis ostamaan talon noin -15-20% halvemmalla. Mutta ei. Hinta ei vaan tipu. Ylihintaa pyytää. En aio maksaa, enkä usko saavan kaupaksi. Kiinteistössä on muun muassa rantasaunan uusinta edessä ja pintaremonttia pappamallin sisustukseen."
Järvenrantatontti? Siinä on vielä potentiaalia. Itsekin voisin harkita tarjouksen tekemistä, jos tontti rajoittuu järveen ja järvi on iso. Hesarin artikkelissa mainittu talo sijaitsee pienen joen rannalla, jyrkän rinteen vieressä. Tontti ei sovellu lapsiperheille, huonojalkaisille (eläkeläiset) eikä kenellekään, joka arvostaa liikkumisen helppoutta ja hyviä näköaloja. Haluatko katsella ikkunasta avoimia järvimaisemia vai tuijottaa alas monttuun, missä joki virtaa synkkänä, uimakelvottomana ja veneilykelvottomana?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Maksoin Jyväskylässä 12 vuotta sitten muka halvan hinnan kerrostaloasunnosta läheltä keskustaa. Silloin hinta oli 72000 euroa ja nousi nopeasti 80000 euroon. Nyt jos myisi niin hinta olisi alle 60000 euroa. Kaikki isot remontit tehty, yhtiölainoja tuli melkein 20000 eurolla. Harvinaisen paska sijoitus, vuokratuloja tulee koko ajab mutta se arvon lasskeminen raivostuttaa eniten.
Vierailija kirjoitti:
"Tuossa on lähellä hiljalleen kuolevassa kaupungissa talo kaupan ison järven rannalla, josta olen kiinnostunut. Pyynti on ollut jo 2 vuotta saman 360000 euroa. Olisin nimenomaan valmis ostamaan talon noin -15-20% halvemmalla. Mutta ei. Hinta ei vaan tipu. Ylihintaa pyytää. En aio maksaa, enkä usko saavan kaupaksi. Kiinteistössä on muun muassa rantasaunan uusinta edessä ja pintaremonttia pappamallin sisustukseen."
Järvenrantatontti? Siinä on vielä potentiaalia. Itsekin voisin harkita tarjouksen tekemistä, jos tontti rajoittuu järveen ja järvi on iso. Hesarin artikkelissa mainittu talo sijaitsee pienen joen rannalla, jyrkän rinteen vieressä. Tontti ei sovellu lapsiperheille, huonojalkaisille (eläkeläiset) eikä kenellekään, joka arvostaa liikkumisen helppoutta ja hyviä näköaloja. Haluatko katsella ikkunasta avoimia järvimaisemia vai tuijottaa alas monttuun, missä joki virtaa synkkänä, uimakelvottomana ja veneilykelvottomana?
En ole nähnyt hesarin artikkelia, ei mitään tietoa missä päin Suomea on
Vierailija kirjoitti:
Tuossa on lähellä hiljalleen kuolevassa kaupungissa talo kaupan ison järven rannalla, josta olen kiinnostunut. Pyynti on ollut jo 2 vuotta saman 360000 euroa. Olisin nimenomaan valmis ostamaan talon noin -15-20% halvemmalla. Mutta ei. Hinta ei vaan tipu. Ylihintaa pyytää. En aio maksaa, enkä usko saavan kaupaksi. Kiinteistössä on muun muassa rantasaunan uusinta edessä ja pintaremonttia pappamallin sisustukseen.
Oletko tehnyt minkäänlaista tarjousta? Oletko saanut tarjoukseen vastausta?
Vierailija kirjoitti:
20% on ihan helvetin paljon. Omasta kämpästä pyysin 290 000 euroa ja sain lopulta 300 000 euroa. -20% olisi ollut 232 000 euroa. Osaatteko te ollenkaan prosenttilaskua?
Minun on vaikeampaa kuvitella typerämpää ihmistä kuin sellainen joka ostaa "alennusprosentteja" kykenemättä lainkaan laskemaan tai arvioimaan realistista euromääräistä hintaa kohteelle.
On ainoastaan yksi asia joka ei kiinnosta minua tippaakaan ja jota en huomioi mitenkään kun olen ostamassa vaikkapa asuntoa ja tämä on myyjän hintapyyntö.
Kun olen selvittänyt mikä on asunnon realistinen arvo jonka siitä maksimissaan olen maksamaan vertaan sitä tietenkin myyjän pyytämään hintaan
Mikäli käy niin onnellisesti että pyynti on pienempi voin tehdä kaupat siinä paikassa tai jopa tarjota enemmän jos joku muukin on ostamassa pyyntihintaan.
Jos ja kun pyynti on paljon korkeampi pitää arvioida kannattaako aikaa haaskata sen esittämiseen ellei kohde ole roikkunut myynnissä niin pitkään että myyjälle on väännetty rautalangasta missä nykyään mennään.
Typerintä mitä voi kuvitella on tämä "tarjoan aina 20% alle" koska se ei mitenkään estä maksamasta edelleen100% ylihintaa tai vaihtoehtoisesti menettää todellisen löydön joka olisi kannattanut ostaa siinä paikassa suoraan pyyntihintaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Monet nuoret asunnonostajat ovat nykyään hyvin nirsoja ja melko tyhmiä. Jos ei tapetit miellytä niin ei edes tarjota mitään. Ennen tämä meni niin, että tuollaiset pienet asiat eivät haitanneet ja osattiin katsoa esimerkiksi asunnon pohjaa ja sijaintia. Ei myöskään ymmärretä kohtuullisen yhtiövastikkeen merkitystä. Jos maksaa kämpästä pari tonnia enemmän, mutta saa edullisen vastikkeen, siinä säästää sen pari tonnia ja enemmänkin aika nopeasti.
Halpakin vastike voi nousta nopeasti, jos on korjausvelkaa ja taloyhtiö päättää laittaa kaiken kerralla kuntoon. Siihen vielä oma velan lyhennys ja korko päälle, niin puhutaan summasta, jossa ollaan alueen vuokratason yläpuolella.
Hyvä.
Vanhoista kuluneista puolihomekämpistä ei tarvise maksaa liikoja.
Kupla puhjetkoon, asuntojen hintoihin pumpattu vuosikymmeniä ilmaa.
Ylikalliit hinnat rankaisee vain nuorempia ihmisiä jotka haluaisivat perheen perustaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Maksoin Jyväskylässä 12 vuotta sitten muka halvan hinnan kerrostaloasunnosta läheltä keskustaa. Silloin hinta oli 72000 euroa ja nousi nopeasti 80000 euroon. Nyt jos myisi niin hinta olisi alle 60000 euroa. Kaikki isot remontit tehty, yhtiölainoja tuli melkein 20000 eurolla. Harvinaisen paska sijoitus, vuokratuloja tulee koko ajab mutta se arvon lasskeminen raivostuttaa eniten.
Jos asunto on siis sijoituksessa ja vuokralainen maksaa enemmän kuin kulut, niin eihän tämän hetkisellä arvolla ole mitään merkitystä, jos et ole kämppää nyt myymässä.
Naurattaa nuo epätoivoiset asuntojen myyjät. Varsinkin ne, jotka itkevät lehdistölle. Ostajapuoli vain nauraa, koska heillä ei ole mikään kiire ostaa. Eikä kannata ostaa ongelmakämppää ylihinnalla, koska se on paska diili. On järkevämpää asua vuokralla, vapaa-ajanasunnolla tai lähteä talveksi ulkomaille. Etätöitä voi tehdä Espanjassa, Italiassa, Kreikassa tai Portugalissa. Näissä maissa on edullinen vuokrataso, edullinen ruoka, edullinen polttoaine ja parempi ilmasto. Suomessa asuntokauppa on hidasta ja ilmasto kylmä. Pitkät talvet, lyhyet kesät. Epätoivoiset myyjät itkevät lehdistölle (iltapäivälehdet ja jopa "laatujulkaisu" Helsingin Sanomat) miten vaikea on saada huippuhintaa talosta, jota on laiminlyöty vuosikymmenet. Katsos kun tämä Suomen ilmasto tuhoaa talon paljon nopeammin kuin Välimerenilmasto (kuuma, kuiva, aurinkoinen, vähäinen sademäärä, ei pakkasta, ei lunta).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
20% on ihan helvetin paljon. Omasta kämpästä pyysin 290 000 euroa ja sain lopulta 300 000 euroa. -20% olisi ollut 232 000 euroa. Osaatteko te ollenkaan prosenttilaskua?
Minun on vaikeampaa kuvitella typerämpää ihmistä kuin sellainen joka ostaa "alennusprosentteja" kykenemättä lainkaan laskemaan tai arvioimaan realistista euromääräistä hintaa kohteelle.
On ainoastaan yksi asia joka ei kiinnosta minua tippaakaan ja jota en huomioi mitenkään kun olen ostamassa vaikkapa asuntoa ja tämä on myyjän hintapyyntö.
Kun olen selvittänyt mikä on asunnon realistinen arvo jonka siitä maksimissaan olen maksamaan vertaan sitä tietenkin myyjän pyytämään hintaan
Mikäli käy niin onnellisesti että pyynti on pienempi voin tehdä kaupat siinä paikassa tai jopa tarjota enemmän jos joku muukin on ostamassa pyyntihintaan.
Jos ja kun pyynti on paljon korkeampi pi
Periaatteessa näin, mutta todellisia löytöjä, jotka pitäisi ostaa heti hintapyynnöllä on todella vähän. Lisäksi jos etsit kotia itsellesi, niin niitä ei kovin montaa kerrallaan itselle tarvitse. Toki sijoitusasuntoja voi aina ostaa, kun löytö sattuu kohdalle. Lisäksi kaikki myyjät eivät ala kilpailuttamaan, jos saavat hintapyynnön mukaisen tarjouksen vaan tekevät kaupat ensimmäisenä sen tarjonneelle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksoin Jyväskylässä 12 vuotta sitten muka halvan hinnan kerrostaloasunnosta läheltä keskustaa. Silloin hinta oli 72000 euroa ja nousi nopeasti 80000 euroon. Nyt jos myisi niin hinta olisi alle 60000 euroa. Kaikki isot remontit tehty, yhtiölainoja tuli melkein 20000 eurolla. Harvinaisen paska sijoitus, vuokratuloja tulee koko ajab mutta se arvon lasskeminen raivostuttaa eniten.
Jos asunto on siis sijoituksessa ja vuokralainen maksaa enemmän kuin kulut, niin eihän tämän hetkisellä arvolla ole mitään merkitystä, jos et ole kämppää nyt myymässä.
En lakkaa hämmästelemästä sitä millaiset ihmiset ovat Suomessa oikeistoimikelpoisia ja saavat pankista lainaa sijoitusasunnon ostoonkin.
Sarjassamme: "Hintojen romahdus ei alenna minun asuntoni arvoa koska minun ei ole pakko myydä."
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Markkinahinta on se hinta, jolla kauppa syntyy. Ei siis pyynti- tai tarjoushinta.
"Lisäksi kaikki myyjät eivät ala kilpailuttamaan, jos saavat hintapyynnön mukaisen tarjouksen vaan tekevät kaupat ensimmäisenä sen tarjonneelle. "
Pointti olikin siinä että nämä "tarjoan aina 20% alle"-tyypit menettävät tällaiset, nykyisessä tilanteessa lähinnä teoreettiset löydöt vaikka ehtisivät jättämään ensimmäisenä tarjouksensa kun vastaus on: se on jo myyty täyteen hintaan.
Lisäksi ne eivät koskaan edes tajua törmänneensä helmeen joka napataan hetkessä ellei toimi välittömästi kun eivät kykene arvioimaan kohteen todellista markkina-arvoa.
Nämähän tuijottavat ainoastaan myyjän hintapyyntöä joka on täysin mielivaltainen hihasta ravistettu luku ja kuvittelevat että nyt saan halvalla kun jätän -20% tarjouksen.
Sillä -20% hinnalla voi nykyisessä markkinatilanteessa työntää kätensä kyynärpäitä myöden siihen ihteensä. Puolet myyjistä on selvästi laittanut joko lottolapun vetämään tai elää muuten vain jonkin meneen kuplan huippuhinnoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maksoin Jyväskylässä 12 vuotta sitten muka halvan hinnan kerrostaloasunnosta läheltä keskustaa. Silloin hinta oli 72000 euroa ja nousi nopeasti 80000 euroon. Nyt jos myisi niin hinta olisi alle 60000 euroa. Kaikki isot remontit tehty, yhtiölainoja tuli melkein 20000 eurolla. Harvinaisen paska sijoitus, vuokratuloja tulee koko ajab mutta se arvon lasskeminen raivostuttaa eniten.
Jos asunto on siis sijoituksessa ja vuokralainen maksaa enemmän kuin kulut, niin eihän tämän hetkisellä arvolla ole mitään merkitystä, jos et ole kämppää nyt myymässä.
En lakkaa hämmästelemästä sitä millaiset ihmiset ovat Suomessa oikeistoimikelpoisia ja saavat pankista lainaa sijoitusasunnon ostoonkin.
Sarjassamme: "Hintojen romahdus ei alenna minun asuntoni arvoa koska minun ei ole pakko myydä."
No mitä merkitystä sillä hetkellisellä alenemisella on, jos ei ole sillä hetkellä myymässä pois? Eihän minkään sijoituksen arvo ole pysyvä, sillä että myy sijoituksen kalliimmalla kuin on ostanut tehdään voittoa sen sijoituksen omistusaikana maksetun tuoton lisäksi.
Vierailija kirjoitti:
"Lisäksi kaikki myyjät eivät ala kilpailuttamaan, jos saavat hintapyynnön mukaisen tarjouksen vaan tekevät kaupat ensimmäisenä sen tarjonneelle. "
Pointti olikin siinä että nämä "tarjoan aina 20% alle"-tyypit menettävät tällaiset, nykyisessä tilanteessa lähinnä teoreettiset löydöt vaikka ehtisivät jättämään ensimmäisenä tarjouksensa kun vastaus on: se on jo myyty täyteen hintaan.
Lisäksi ne eivät koskaan edes tajua törmänneensä helmeen joka napataan hetkessä ellei toimi välittömästi kun eivät kykene arvioimaan kohteen todellista markkina-arvoa.
Nämähän tuijottavat ainoastaan myyjän hintapyyntöä joka on täysin mielivaltainen hihasta ravistettu luku ja kuvittelevat että nyt saan halvalla kun jätän -20% tarjouksen.
Sillä -20% hinnalla voi nykyisessä markkinatilanteessa työntää kätensä kyynärpäitä myöden siihen ihteensä. Puolet myyjistä on selvästi laittanut joko lot
Mistä sä tiedät, ettei se -20% tarjouksen tekijä ole miettinyt sen sun mielestä helmen hintapyyntöä omaan tilanteeseensa nähden. Jollekin se kohde voi olla "vaihtoehto 20" ja olisi valmis maksamaan siitä jotakin, muttei hintapyynnön hintaa. Nämä helmetkin kun ovat sellaisia, ettei kaikki ole kiinnostuneet samasta. Ei mua ainakaan harmita, jos en jotakin saa itselleni, jos joku muu on ehtinyt tarjota aiemmin/enemmän, niin tottakai myyjällä on oikeus myydä hänelle.
Vähintään 20 prosenttia pois hintapyynnöstä. Tuo on hyvä nyrkkisääntö joka tilanteessa. Jotkut myyjät ylihinnoittelevat asuntonsa niin härskisti, että ostajaehdokas huomioi sen ja tarjoaa 40 - 50 prosenttia alle hintapyynnön. Neuvotteluja ei kannata edes käydä, jos myyjä pitää 20 prosentin alennusta epärealistisena.
"No mitä merkitystä sillä hetkellisellä alenemisella on, jos ei ole sillä hetkellä myymässä pois? "
Ei tietenkään mitään ellei hallitse edes ala-asteen matematiikan oppimäärää.
Ne jotka hallitsevat näkevät ilman laskintakin että kohde joka on tuottanut kahdessa vuodessa vuokratuottoa kulujen jälkeen 10k€ ja menettänyt samassa ajassa siihen sijoitettua pääomaa 50k€ on kannattavaa toimintaa ainoastaan nykyisen hallituksen mielestä.
Vierailija kirjoitti:
"No mitä merkitystä sillä hetkellisellä alenemisella on, jos ei ole sillä hetkellä myymässä pois? "
Ei tietenkään mitään ellei hallitse edes ala-asteen matematiikan oppimäärää.
Ne jotka hallitsevat näkevät ilman laskintakin että kohde joka on tuottanut kahdessa vuodessa vuokratuottoa kulujen jälkeen 10k€ ja menettänyt samassa ajassa siihen sijoitettua pääomaa 50k€ on kannattavaa toimintaa ainoastaan nykyisen hallituksen mielestä.
Niin, asuntosijoittamisessa ei juurikaan ole pikavoittoja vaan pitää olla valmius tarkastella asioita pidemmällä aikavälillä.
Törkeä voi olla ainoastaan myyntihinta, sillä senhän voi laittaa minkälaiseksi vaan, kun se ei ole myyjää sitova. Ostotarjous on sen sijaan sitova. Se hinta on pakko pulittaa, jos myyjä tarjouksen hyväksyy. Ostohinta on siis aivan realistinen hinta, se hinta, jonka joku on valmis maksamaan. Juridisesti sitovana ostotarjous on vakavasti otettava, ei mikään törkeys.
Niin varmaan. Joku 50-luvun rintamamiestalo Huittisista