Tylsä ketju, kerro vain tylsiä kuulumisia
ja puuduttavia mielipiteitä.
Aiemmat tavallisten kuulumisten ketjut täyttyi häiriköistä, jankkaajista, kiroilijoista, haistattelijoista, ilkeilijöistä, viestien poistajista, seksistä ja muista intiimeistä asioista kirjoittajista, ilkkujista, lyttääjistä yms
Täällä tykätään katsoa, kun maali kuivuu. Kaalilaatikoista ja pelargonioista :)
Tule mukaan, sinä saman henkinen.
Kommentit (4219)
Kylläpä väsyttää. Taidan mennä jo sänkyyn.
Kaveri sairastu syöpään. Ei vielä tiedä ennustetta. Kai tässä pitäis yrittää elää tässä ja nyt kun vielä voi. Siinäpä tärkeimmät filosofiset ajatukset tähän hetkeen.
Joskus elämä yllättää. Tylsä arki on ihan parasta.
Samanhenkisyydestä tulee mieleen yks kaveri, joka kuuluu yhteen aika vanhoilliseen uskonlahkoon. Siellä ollaan kuulemma aika tarkkoja, että vietetään eniten aikaa "samanhenkisten" kanssa. "Vieras henki" kun saattaa viedä turmioon. Ja minä tietysti olen sitä "vierasta", tavallinen kadun tallaaja kun olen.
Mun ukko on ollu tänään vähän pahalla tuulella, kun siltä ei onnistunu yks sen toivoma homma. Pitää yrittää, auttaisko "hyvä ruoka, parempi mieli " -metodi. Teen huomenna punaviinissä haudutettua ulkofilettä yrttiperunoilla.
Meillä täällä sisällä on lämmin kuin mummolassa, vaikka en olekaan mummo.
Aika hurjan kylmää ulkona. Mutta kaunista kuin mikä.
Mun lapsenlapsi sano tänään, että mumma tekee hyviä pullia. Hän söi niitä kolme. On kolmevuotias. Yksi jokaiselle vuodelle.
Pitääkö olla huolissaan maailman tilanteesta vai onko ok vain elää ja olla, kun ei mahda millekään mitään?
Mun mielestä presidentti on hoitanu hommansa ihan hyvin. Alkuun olin vähän epäileväinen, mutta on yllättänyt positiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö olla huolissaan maailman tilanteesta vai onko ok vain elää ja olla, kun ei mahda millekään mitään?
Parempi vaan keskittyä niihin asioihin joihin voi vaikuttaa ja niihinkin omien voimavarojen mukaan
Kolmevuotiaan ihmaikä on ihan hanurista. Onkohan olemassa sellaista äitiä, joka ei joskus menetä malttiaan, kun toinen on joka ikisessä asiassa "enkä" ja "ei kun minä ite". Aaaaaaaaaaaarghhhh.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pitääkö olla huolissaan maailman tilanteesta vai onko ok vain elää ja olla, kun ei mahda millekään mitään?
Parempi vaan keskittyä niihin asioihin joihin voi vaikuttaa ja niihinkin omien voimavarojen mukaan
Täysin samaa mieltä.
Vierailija kirjoitti:
Kolmevuotiaan ihmaikä on ihan hanurista. Onkohan olemassa sellaista äitiä, joka ei joskus menetä malttiaan, kun toinen on joka ikisessä asiassa "enkä" ja "ei kun minä ite". Aaaaaaaaaaaarghhhh.
Ei ole. Jari Sinkkonen on vähän höpöukko välillä, mutta sanoi hyvin, että heillä jotka ei ymmärrä vanhempien turhautumista lapsiinsa, on todennäköisesti hyvin kauan kun heillä on ollut pieniä lapsia.
Ihan normaalia.
Onks teillä kavereita, joita ottaa päähän, jos ei oo samaa mieltä kaikista asioista? Mulla on yks sellainen, joka kilahtaa jos et olla...ja joskus tekis mieli jättää koko kaveruus siihen kun on ihan mahdoton keskustella elämän ilmiöistä, jos mielipide eroaa. Kun itse ajattelen, että ei koskaan kaks ihmistä voi olla täysin samaa mieltä kaikista asioista, niin onko se nyt niin vaarallista. Ei luulis. Mulle ainakin on ihan sama jos joku on eri mieltä mun kanssa. Paitsi tietysti jos arvot on sellaisia että sivulliset kärsii, niin sitte jo puutun asiaan kyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kolmevuotiaan ihmaikä on ihan hanurista. Onkohan olemassa sellaista äitiä, joka ei joskus menetä malttiaan, kun toinen on joka ikisessä asiassa "enkä" ja "ei kun minä ite". Aaaaaaaaaaaarghhhh.
Ei ole. Jari Sinkkonen on vähän höpöukko välillä, mutta sanoi hyvin, että heillä jotka ei ymmärrä vanhempien turhautumista lapsiinsa, on todennäköisesti hyvin kauan kun heillä on ollut pieniä lapsia.
Ihan normaalia.
Mun mielestä Sinkkonen on yks järkevimmistä lastenpsykiatreista Suomessa. Arvostan hänen maanläheistä viisauttaan korkealle. Lukuisia kirjoja lukenut ja luennoilla ollut.
Vierailija kirjoitti:
Mun ukko on ollu tänään vähän pahalla tuulella, kun siltä ei onnistunu yks sen toivoma homma. Pitää yrittää, auttaisko "hyvä ruoka, parempi mieli " -metodi. Teen huomenna punaviinissä haudutettua ulkofilettä yrttiperunoilla.
No oletpa kiltti ja ymmärtäväinen.
Vasta nyt melkein 50v kestän paremmin toisen tunteita ilman, että ne tarttuu heti. Silti olen vielä henkisesti kaukana, että lepyttelisin ketään. Pitäisi yrittää kasvaa tässäkin. Varsinkin jos se toisen paha mieli ei edes johdu minusta 🤔
Parisuhde koetuksella. Saa nähdä miten käy. Katon ja yritän puhua vielä muutaman kuukauden ja jos ei meno muutu, niin se on moro.
Kerron kuulumiset, olen niin tylsä ettei mitään mielipiteitä tänään jaksa olla. Heräsin kahdeksaksi töihin, olin palavereissa melkein koko päivän. Sitten lopetin neljältä työt ja söin puolison tekemää ruokaa. En ehtinyt lounastaukoa pitämään, joten nälkä oli ja heikko olo. Puolisoni oli vielä töissä, muuten oltaisiin syöty yhdessä. Hetken aikaa katsoin puhelinta, kunnes menin viemään roskat. Kävin kirjastossa palauttamassa kirjan, minkä jälkeen nukahdin päikkäreille puolison kanssa. Muuten Ilta mennyt nyt palautuessa työpäivästä, minua stressaa palaverit, joiden välissä ei ole taukoja, ja sydän on hakannut koko päivän. Saunan kautta takaisin sohvalle lepäämään, ehkä äänikirjaa alan kuuntelemaan.
Jos Putesta tulee Vl. Suuri, niin minä voisin olla Pohjoisen Paras Pentti. Voisi allekirjoittaa kaikki asiakirjat: PPP.