Eilen tajusin mistä johtuu nuorempien kyvyttömyys selvitä arjesta
20-30-vuotiaat ovat usein suurten ikäluokkien lastenlapsia. Suuret ikäluokat itse joutuivat pienestä kotitöitä opettelemaan ja heiötä odotettiin osallistumista. He kasvattivat samoin lapsensa, tiskivuoroja, siivousta, ruuanlaittoa, pyykkihuoltoa.
Eilen keski-ikäiset naiset olivat kovin katkeria, vaikka koulu oli vaativa, aina vaadittiin kotitöitä. He ovat toimineet paremmin, lasten elämä on siloiteltu, kaikki valmiina, kaikki tarpeet täytetään heti. Niinpä sitten elämä on liian rankkaa alle kolmikymppisille, pitäis joka päivä lähteä töihin, kukaan ei tee kotitöitä, palkka ei riitäkään. Maksaako ruoka?
Kommentit (102)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä se suurin ongelma on mm. se että työelämään pääseminen on vaikeaa ja se työelämä on ihan helvetin rankkaa.
Eikä sitä myösköön helpota se, jos elämää on siloiteltu niin, että kaikki on aina helppoa ja kivaa.
Minun ei koskaan tarvinnut tehdä kotitöitä. Äiti oli itse joutunut raatamaan lapsena niiden parissa ja päätti, että omat lapset välttyy siltä.
Sain rauhassa olla kavereiden kanssa ja lueskella ja harrastaa. Arvostan vieläkin tätä.
Korkeakoulusta valmistuin ja asiantuntijatehtävissä olen. Hoidan kyllä omat kotityöt. En tunne, että olisin mitenkään avuton. Ei kotitöitten tekeminen mitään tietämisen arvoista lapselle opeta. Sen verran simppeliä hommaa.
Näin minäkin toimin lapsieni kanssa hyvin tuloksin. Itse kun jouduin toimimaan äidin kotiorjana ja 14-vuotiaasta kaikki lomat ja viikonloppuja oli pakko olla töissä. Olisihan se ollut parempi, jos olisi ollut ajattelurauhaa. Olisin opiskellut enemmän ehkä jopa pidemmälle kuin lapseni, koska koulutodistukseni olivat parempia. Uuvuin ylioppilaskirjoitusten jälkeen ja tyydyin lyhyempään koulutukseen, jotta pääsin lapsuuden perhe helvetissä itsenäiseen elämään.
Näin on - tietyyn rajaan asti. Kyllä ympäristöllä on myös merkityksensa ja se on aika ylimielistä väittää että kaikilla on mahdollisuus "ottaa itsensä niskasta". Näin en halua sanoa, ettei pidä yrittää, mutta jos olet itse onnistunut, niin kyllä sinun olosuhteissa ja ympäristössä on jotain mitä auttaa sinut jaksamaan.
En halua siis lannistaa ketään, toivon että kaikki etsii sitä tukea itsellensä, mutta tuollainen ylimielisyys ärsyttää.