Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

YLE Areenassa katsottavissa 7 Oscarin elokuva Tanssii susien kanssa, ajatuksia elokuvasta ja sen teemoista?

Vierailija
13.10.2025 |

Katselin tämän nyt ensimmäistä kertaa ja onhan se visuaalisesti hieno elokuva, vaikka jotkut pitävätkin sitä liian pitkänä ja tylsänä. Tässä tulee nyt spoilereita, eli jos et ole vielä katsonut ja aiot katsoa, niin älä lue edemmälle. 

Pohdin etenkin tapaa, jolla elokuvassa maalataan valkoiset uudisraivaajat alusta lähtien todella negatiivisesti: hulluina, fyysisesti vastenmielisinä hahmoina, jotka t*ppavat eläimiä tarpeettomasti, sotkevat ja ovat tyhmiä ja likaisia. Jopa oma leiri sotketaan ja eläintenraatoja viskotaan omaan vedenlähteeseen, josta päähenkilö luutnantti John Dunbar raahaa ne pois tehdessään leiristä asuinkelpoisen.  Samantyyppinen sotku esitetään myös myöhemmin elokuvassa, jossa valkoiset ovat tehneet leirin alkuperäiskansojen pyhälle paikalle, ja jättäneet sinnekin järkyttävän siivon raatoja ja pulloja taaksensa. Kerta toisensa jälkeen elokuvassa toistuu uudisasukkaiden etenkin eläinten t*ppaminen huvin vuoksi ja resurssien haaskaaminen. Peuranraadot heitetään lampeen, biisoneilta nyljetään pelkät nahat, kaikki muutkin eläintenraadot vaan jätetään leiriin ja myöhemmin elokuvassa ammutaan päähenkilön hevonen ja (ehkä) elokuvan symbolisena elementtinä esiintyvä susi. 

Kontrastina uudisraivaajien sikailulle elokuvassa ovat siouxit, joiden kanssa päähenkilö luutnantti John Dunbar ystävystyy, tekee vaihtokauppaa ja lopulta hänestä tulee yksi heistä. Siouxit metsästävät tarpeeseen ja ravinnoksi, eivät tuhoa ympäristöään, leirit ovat siistejä ja organisoituja ja ihmiset puhuvat toisilleen kunnioittavasti sekä käyttäytyvät pääsääntöisesti rationaalisesti. Elokuvassa on myös toinen ns. "pahis" heimo pawneet, jotka ovat paljon aggressiivisempia ja t*ppavat myös valkoisia julmasti. Siouxit ja pawneet ovat keskenään sodassa.

Sota ja taisteleminen ovat elokuvan kantavia teemoja, ja koko elokuva alkaa kohtauksesta, jossa Dunbar on haavoittunut taistelussa, pelkää menettävänsä toisen jalkansa amputaatiolle ja sen pelon valtaamana yrittää tehdä ns. lopullisen ratkaisun ratsastamalla suoraan vihollisjoukkojen tulilinjalle, mutta päätyy vahingossa sotasankariksi. Dunbar pääsee kunnon kirurgin hoitoon, saa pitää jalkansa ja valita, minne haluaa itsensä sijoitettavan. Siten hän päätyy alkuperäiskansojen mailla sijaitsevalle leirille, joka on hylätty Dunbarin saapuessa paikalle. Päähenkilö alkaa kunnostaa paikkaa jälleen säädyllisen ihmisen asumukseksi edellisten valkoisten sotilaiden sikailun ja sekoilun jäljiltä. Hevonen on selkeästi Dunbarille tärkeintä, mitä hänellä on. Leirin liepeille ilmaantuu myös yksinäinen susi, "kaksi sukkaa", jonka Dunbar kesyttää ruokkimalla sitä. Susi toimii miehen silminä ja korvina. Sudesta Dunbar saa myös sioux-nimensä Tanssii Susien Kanssa. 

Oletteko muut katselleet tätä ja mitä mieltä olitte elokuvan melko kahtiajakautuneesta tavasta esittää uudisraivaajat ja alkuperäisheimot? Entä elokuvan teemoista? Itseäni jäi vaivaamaan etenkin suden kohtalo ja menehtyikö se todella siihen osuneeseen luotiin, kun elokuvan lopussa näytetään ulvovan suden siluetti. Mitä susi symbolisoi?

 

Kommentit (62)

Vierailija
61/62 |
14.10.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Elokuva täytyy asettaa sen valmistumisvuoteen 1990, jolloin alkuperäiskansojen kohtelua ryhdyttiin syvemmin ja suoremmin tuomaan ilmi. Vahvoilla vastakkainasetteluilla tuotiin historiallisia totuuksia esille, enkä usko että kyseisen elokuvan tuomat raakuudet ovat erityisen liioiteltuja. Biisonien hupiampuminen oli suosittu harrastus ja niistä haluttiin vain nahka, ei muuta, joten jos käyt netistä etsimässä kuvia millaisia määriä niitä tuhottiin elokuvassa kaikki oli vielä siivosti esitetty. 

Uudisraivaajien elämää on maan historian kirjoissa kerrottu uudisraivaajien näkökulmasta- ei alkuperäisväestön intiaanien näkökulmasta. Elokuvan tarkoitus oli muistuttaa siitä, etteivät kaikki uudisraivaajat olleet kunnon kansalaisia paremman elämän toivossa. Koko yhteiskuntaa vasta rakenneettiin, laki ei ulottunut joka paikkaan, ja ihmisen arvo ei ollut mitään olipa valkoinen tai intiaani. Siksi historiaa oli avattava ja yksi keino oli viihdeteollisuudenkin kautta. 

Olen nähnyt elokuvan sen valmistumisen aikoihin, katsonut kerran uudelleen, mutta nyt on pakko sanoa, että aika on sen ohi jo ajanut. Sillä varmasti saavutettiin jotakin, mutta yhä on asioita kesken ja kaipaan uusia elokuvia aiheesta.

 

Vierailija
62/62 |
14.10.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Itse asiassa tukka olisi kehkeytynyt dread locksien tapaisiksi hiustouveiksi, niin tapahtuu tukalle kuin tukalle, jos sitä ei kampaa lainkaan." 

Miksi sitä ei olisi kammattu kun muutkin naiset kampasivat ja laittoivat kauniita lettejä sulkineen ja helmineen? Miksi valkoisen naisen olisi annettu kulkea pehkossa? Hän olisi häpäissyt itsensä ja koko heimon näyttäytymällä ruokkoamattomana. Sitä paitsi leffassa on kohtaus, jossa Musta Huivi kampaa kyseisen naisen tukkaa (ihan hölmöä juuri siksi, että hän silti kulki sotkuisessa tukassa).

Sulla on vääristynyt käsitys alkuperäisasukkaiden tavoista, jos luulet, että siellä ei olisi kammattu hiuksia.   

En väittänyt, että ei olisi kammattu, vaan että jos ei olisi kammattu, olisi lopputuloksena ollut rastaihmisten kantamat hiuks

Ja rastatkin on usein tekemällä tehty eikä vain antamalla kasvaa kampaamatta. 

Kampaajien tekemät "rastat" eivät ole sama asia kuin muinaisten henkisten traditioiden hiustakut. Kampaajan tekemät takut eivät johda energiaa. Locksin loppupää ratkaisee, sen pitää olla luonnollisesti muodostunut, että energia voi kulkea siitä sisään. Muuten mitään ei tapahdu.

Joillakin Amerikan alkuperäiskansoillakin dread locksit olivat käytäntönä, esim. cree- ja mohawk -heimoilla.

https://fi.pinterest.com/rosaflorabotani/indians-with-dreads/

 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla