Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
YLE Areenassa katsottavissa 7 Oscarin elokuva Tanssii susien kanssa, ajatuksia elokuvasta ja sen teemoista?
13.10.2025 |
Katselin tämän nyt ensimmäistä kertaa ja onhan se visuaalisesti hieno elokuva, vaikka jotkut pitävätkin sitä liian pitkänä ja tylsänä. Tässä tulee nyt spoilereita, eli jos et ole vielä katsonut ja aiot katsoa, niin älä lue edemmälle.
Pohdin etenkin tapaa, jolla elokuvassa maalataan valkoiset uudisraivaajat alusta lähtien todella negatiivisesti: hulluina, fyysisesti vastenmielisinä hahmoina, jotka t*ppavat eläimiä tarpeettomasti, sotkevat ja ovat tyhmiä ja likaisia. Jopa oma leiri sotketaan ja eläintenraatoja viskotaan omaan vedenlähteeseen, josta päähenkilö luutnantti John Dunbar raahaa ne pois tehdessään leiristä asuinkelpoisen. Samantyyppinen sotku esitetään myös myöhemmin elokuvassa, jossa valkoiset ovat tehneet leirin alkuperäiskansojen pyhälle paikalle, ja jättäneet sinnekin järkyttävän siivon raatoja ja pulloja taaksensa. Kerta toisensa jälkeen elokuvassa toistuu uudisasukkaiden etenkin eläinten t*ppaminen huvin vuoksi ja resurssien haaskaaminen. Peuranraadot heitetään lampeen, biisoneilta nyljetään pelkät nahat, kaikki muutkin eläintenraadot vaan jätetään leiriin ja myöhemmin elokuvassa ammutaan päähenkilön hevonen ja (ehkä) elokuvan symbolisena elementtinä esiintyvä susi.
Kontrastina uudisraivaajien sikailulle elokuvassa ovat siouxit, joiden kanssa päähenkilö luutnantti John Dunbar ystävystyy, tekee vaihtokauppaa ja lopulta hänestä tulee yksi heistä. Siouxit metsästävät tarpeeseen ja ravinnoksi, eivät tuhoa ympäristöään, leirit ovat siistejä ja organisoituja ja ihmiset puhuvat toisilleen kunnioittavasti sekä käyttäytyvät pääsääntöisesti rationaalisesti. Elokuvassa on myös toinen ns. "pahis" heimo pawneet, jotka ovat paljon aggressiivisempia ja t*ppavat myös valkoisia julmasti. Siouxit ja pawneet ovat keskenään sodassa.
Sota ja taisteleminen ovat elokuvan kantavia teemoja, ja koko elokuva alkaa kohtauksesta, jossa Dunbar on haavoittunut taistelussa, pelkää menettävänsä toisen jalkansa amputaatiolle ja sen pelon valtaamana yrittää tehdä ns. lopullisen ratkaisun ratsastamalla suoraan vihollisjoukkojen tulilinjalle, mutta päätyy vahingossa sotasankariksi. Dunbar pääsee kunnon kirurgin hoitoon, saa pitää jalkansa ja valita, minne haluaa itsensä sijoitettavan. Siten hän päätyy alkuperäiskansojen mailla sijaitsevalle leirille, joka on hylätty Dunbarin saapuessa paikalle. Päähenkilö alkaa kunnostaa paikkaa jälleen säädyllisen ihmisen asumukseksi edellisten valkoisten sotilaiden sikailun ja sekoilun jäljiltä. Hevonen on selkeästi Dunbarille tärkeintä, mitä hänellä on. Leirin liepeille ilmaantuu myös yksinäinen susi, "kaksi sukkaa", jonka Dunbar kesyttää ruokkimalla sitä. Susi toimii miehen silminä ja korvina. Sudesta Dunbar saa myös sioux-nimensä Tanssii Susien Kanssa.
Oletteko muut katselleet tätä ja mitä mieltä olitte elokuvan melko kahtiajakautuneesta tavasta esittää uudisraivaajat ja alkuperäisheimot? Entä elokuvan teemoista? Itseäni jäi vaivaamaan etenkin suden kohtalo ja menehtyikö se todella siihen osuneeseen luotiin, kun elokuvan lopussa näytetään ulvovan suden siluetti. Mitä susi symbolisoi?
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella tylsä ja liian pitkä elokuva. Sen sjan elokuvissa taisi olla todella köyhä sisältö kun tämä kerta on ihan klassikkokamaa. Ainoastaan panokohtaus oli ok.
Leffassa käytetään paljon aikaa henkilöhahmojen esittelyyn ja kehittämiseen. Ja toki ympäristöön, maisemiin jne. Nykyleffat on pitkälti erikoistehosteita ja räiskintää, hahmot jää ohuiksi ja katsojalle vieraiksi.
Ai? Minusta leffassa on juurikin erittäin ohuet henkilöt. Kaikki pyörii Costnerin ympärillä, ja esimerkiksi tämä intiaaninainen johon rakastuu on aivan statisti.
Miten niin? Ensinnäkään, kyseinen nainen ei ole alkuperäiskansoihin kuuluva alunperin. Toisekseen, hänellä on aivan ratkaiseva rooli elok
Elokuvan juonen ei olisi mahdollista tapahtua ilman kyseistä naista, vaikka hän ei olekaan päähenkilö. Leffassa kumminkin käytetään paljon ruutuaikaa naisen taustatarinan esittämiseen, miehen menetykseen, suruaikaan jne. Eli ei voi ihan ohueksi sanoa.
Onhan se ihan selvää, että päähenkilö on luutnantti John Dunbar. Silti leffasta olisi voinut jättää varmasti yli 2 tuntia veks, jos olisi leikannut pois kaikkien hahmojen luonteen esittelyn.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuohan perustuu kirjaan, johon on myös jatko-osa. Odotin aina, että myös siitä tehtäisiin elokuva, mutta ehkä parempi näin.
Muistan katsoneeni joskus yli 10 vuotta sitten ja ajatelleeni, että tämä on paras elokuva jonka tiedän. En osaa sanoa ajattelisinko nykyään näin. Interstellar on ainoa elokuva joka tulee nopeasti mieleen ja yltää samalle tasolle. Titanic on katsomatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historiankirjoitus on unohtanut alkuperäiskansat. Esimerkiksi Suomen Saamelaisten historiaa ei noteerata ollenkaan koulussa Suomen historiassa, vaikka he asuttivat Suomen ennen Rantasuomalaisten saapumista.
Eihän mitään muuta olekaan kuin saamelaisten intersektionaalista paapomista, vuonna 2025! Täysin absurdia, koska vain aniharvalla on enää alkuperäiskansan puhtaat geenit, niin paljon ne ovat aikoinaan jo sekoittuneet. Kyse on marxilaisesta ideologiasta, missä keinotekoisesti meidät jaetaan ryhmiin, sortajat ja uhrit, ja nämä on laitettu keinotekoisesti vastakkain, koska ideologia haluaa, kaaosta, vallankumouksen ja valtaa. Lappi onkin nykyään riitojen repimä maa, jossa ei neljäntuulen hattua kannata turistin ostaa.
Mitä muuta kuin paapomista on porojen vapaa laidunnusoikeus missä tahansa ja kenen tahansa maalla
Pohjoisen kansallispuistot ovat käytännössä porojen laitumia ja saamelaisten metsästysalueita. Yhtään suurpetoa ei löydy Kuusamon pohjoispuolelta. Muutama ahma.
Susi symboloi kai lähinnä ihmisen ja eläinten välistä suhdetta.
"If you talk to the animals, they will talk with you, and you will know each other. If you do not talk to them, you will not know them, and what you do not know, you will fear. What one fears, one destroys". (Chief Dan George)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa hyvä intiaani on kuollut intiaani.
Ei mulla muuta.
Miksi? Ne ihmiset oli siellä kauan ennen uudisasukkaita.
Ehkä tuo elokuva on jonkinlainen moraalinen kannanotto myös edellisen lauseen puolesta.
Sivusta totean, että koska Jos intiaanit tunnustettaisiin, pitäisi tunnustaa heidän maaomistukset myös, ja koko uudisraivauksen idea kusahtaisi, ja valtio menisi konkurssiin.
Venäjä taitaa yrittää vastaavaa omistuksen uusjakoa Ukrainan maaresursseille.
Omistiko nämä heimot edes maata, vai liikkuivatko karjan perässä?
Vierailija kirjoitti:
Tuohan perustuu kirjaan, johon on myös jatko-osa. Odotin aina, että myös siitä tehtäisiin elokuva, mutta ehkä parempi näin.
Aloitus on siis vain elokuvasta, ei kirjasta. Niiden välillä on ilmeisesti jotain eroja.
Alue: Aihe vapaa
Ohueksi jää. Hänen tehtävänsä on avustaa päähenkilöä. Kuten itsekin totesit.