Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
YLE Areenassa katsottavissa 7 Oscarin elokuva Tanssii susien kanssa, ajatuksia elokuvasta ja sen teemoista?
13.10.2025 |
Katselin tämän nyt ensimmäistä kertaa ja onhan se visuaalisesti hieno elokuva, vaikka jotkut pitävätkin sitä liian pitkänä ja tylsänä. Tässä tulee nyt spoilereita, eli jos et ole vielä katsonut ja aiot katsoa, niin älä lue edemmälle.
Pohdin etenkin tapaa, jolla elokuvassa maalataan valkoiset uudisraivaajat alusta lähtien todella negatiivisesti: hulluina, fyysisesti vastenmielisinä hahmoina, jotka t*ppavat eläimiä tarpeettomasti, sotkevat ja ovat tyhmiä ja likaisia. Jopa oma leiri sotketaan ja eläintenraatoja viskotaan omaan vedenlähteeseen, josta päähenkilö luutnantti John Dunbar raahaa ne pois tehdessään leiristä asuinkelpoisen. Samantyyppinen sotku esitetään myös myöhemmin elokuvassa, jossa valkoiset ovat tehneet leirin alkuperäiskansojen pyhälle paikalle, ja jättäneet sinnekin järkyttävän siivon raatoja ja pulloja taaksensa. Kerta toisensa jälkeen elokuvassa toistuu uudisasukkaiden etenkin eläinten t*ppaminen huvin vuoksi ja resurssien haaskaaminen. Peuranraadot heitetään lampeen, biisoneilta nyljetään pelkät nahat, kaikki muutkin eläintenraadot vaan jätetään leiriin ja myöhemmin elokuvassa ammutaan päähenkilön hevonen ja (ehkä) elokuvan symbolisena elementtinä esiintyvä susi.
Kontrastina uudisraivaajien sikailulle elokuvassa ovat siouxit, joiden kanssa päähenkilö luutnantti John Dunbar ystävystyy, tekee vaihtokauppaa ja lopulta hänestä tulee yksi heistä. Siouxit metsästävät tarpeeseen ja ravinnoksi, eivät tuhoa ympäristöään, leirit ovat siistejä ja organisoituja ja ihmiset puhuvat toisilleen kunnioittavasti sekä käyttäytyvät pääsääntöisesti rationaalisesti. Elokuvassa on myös toinen ns. "pahis" heimo pawneet, jotka ovat paljon aggressiivisempia ja t*ppavat myös valkoisia julmasti. Siouxit ja pawneet ovat keskenään sodassa.
Sota ja taisteleminen ovat elokuvan kantavia teemoja, ja koko elokuva alkaa kohtauksesta, jossa Dunbar on haavoittunut taistelussa, pelkää menettävänsä toisen jalkansa amputaatiolle ja sen pelon valtaamana yrittää tehdä ns. lopullisen ratkaisun ratsastamalla suoraan vihollisjoukkojen tulilinjalle, mutta päätyy vahingossa sotasankariksi. Dunbar pääsee kunnon kirurgin hoitoon, saa pitää jalkansa ja valita, minne haluaa itsensä sijoitettavan. Siten hän päätyy alkuperäiskansojen mailla sijaitsevalle leirille, joka on hylätty Dunbarin saapuessa paikalle. Päähenkilö alkaa kunnostaa paikkaa jälleen säädyllisen ihmisen asumukseksi edellisten valkoisten sotilaiden sikailun ja sekoilun jäljiltä. Hevonen on selkeästi Dunbarille tärkeintä, mitä hänellä on. Leirin liepeille ilmaantuu myös yksinäinen susi, "kaksi sukkaa", jonka Dunbar kesyttää ruokkimalla sitä. Susi toimii miehen silminä ja korvina. Sudesta Dunbar saa myös sioux-nimensä Tanssii Susien Kanssa.
Oletteko muut katselleet tätä ja mitä mieltä olitte elokuvan melko kahtiajakautuneesta tavasta esittää uudisraivaajat ja alkuperäisheimot? Entä elokuvan teemoista? Itseäni jäi vaivaamaan etenkin suden kohtalo ja menehtyikö se todella siihen osuneeseen luotiin, kun elokuvan lopussa näytetään ulvovan suden siluetti. Mitä susi symbolisoi?
Kommentit (48)
Todella tylsä ja liian pitkä elokuva. Sen sjan elokuvissa taisi olla todella köyhä sisältö kun tämä kerta on ihan klassikkokamaa. Ainoastaan panokohtaus oli ok.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se on leimallisesti Kevin Costner elokuva. Joillekin se voi olla hyvä juttu. Muille se on rasite. Ja taitaa Costner fanit olla jo vähemmistöä nykypäivänä. Elokuvana on toki hieno.
Jotenkin ällö Costner. Oisko siksi kun jossain vaiheessa paljastui, että hänellä oli seksiaddiktio. Mutta tossa leffassa poseeraa koko ajan. Siksi en jaksa katsoa.
Tuulen viemää kestää 3 tuntia ja Cameronin laivanupotuselokuva 4 tuntia.
Vierailija kirjoitti:
Siinä leffassa Mary McDonnell on hot hot hot!
Itseäni kylläkin ärsytti vähän tämä käänne. Alkuun kun nainen ilmestyi ruudulle alkuperäiskansan vetimissä, pelkäsin, että on valittu valkoinen näyttelijätär esittämään päähenkilön romanttista kiinnostuksenkohdetta, mutta onneksi tarina oli monisyisempi. Silti vähän ärsytti koko homma semmoisena naiivina valkoinen pariintuu valkoisen kanssa juttuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainoa hyvä intiaani on kuollut intiaani.
Ei mulla muuta.
"Indian" = intialainen. Virheellinen nimitys, koska Kristoffer Kolumbus oli joko sekaisin tai imbesilli. Jälkimmäiseen vittaa se, että hän nimitti Bahamasaaria "LÄNSI-Intian saariksi". Luuli tulleensa Intiaan, mutta millä logiikalla saaret olisivat LÄNSI-Intian saaria, kun lähestytään IDÄSTÄ?
Kolumbusta pidetään Amerikan löytäjänä eurooppalaisesta näkökulmasta, mutta ei hän tiemmä käynyt Amerikan mantereella.
Vierailija kirjoitti:
Ravintolassa oli naistenhaku. Nainen haki miestä tanssimaan. Mies kysyi:
"Näytänkö mielestäsi Kevin Costnerilta? "
"Ette."
"En myöskään tanssi susien kanssa."
Susie Q?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Todella tylsä ja liian pitkä elokuva. Sen sjan elokuvissa taisi olla todella köyhä sisältö kun tämä kerta on ihan klassikkokamaa. Ainoastaan panokohtaus oli ok.
Leffassa käytetään paljon aikaa henkilöhahmojen esittelyyn ja kehittämiseen. Ja toki ympäristöön, maisemiin jne. Nykyleffat on pitkälti erikoistehosteita ja räiskintää, hahmot jää ohuiksi ja katsojalle vieraiksi.
Se, että tässä kerrotaan biisonien tuhoamisesta ansaitsee kiitoksen. Se on nimittäin totta, ei käsikirjoittajan mielikuvitusta. Biisonit tuhottiin lähes sukupuuttoon monista eri syistä, esim; kilpailivat viljelymaasta ja laitumista karjan kanssa, nahoista maksettiin hyvin ja ruhoja jätettiin mätänemään läjäpäin, biisonit olivat intiaanaille tärkeä lihanlähde ja siten mahdollistivat heidän elämistään mikä ei ollut uudisasukkaiden mieleen. Aiheesta on dokumentti nähtävissä Areenassa.
Sitten siitä leiristä, kirjassa se ei ollut asutusleiri vaan hyljätty sotilastukikohta, päähenkilö oli siellä yksin koska myöhästyi määräajasta ja henkilökunta oli jo lähtenyt. Kirja on kaikinpuolin parempi kuin elokuva, kannattaa lukea, siitä puuttuu kaikki tavanomainen sankaruus ja mahtipontisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa hyvä intiaani on kuollut intiaani.
Ei mulla muuta.
Miksi? Ne ihmiset oli siellä kauan ennen uudisasukkaita.
Ehkä tuo elokuva on jonkinlainen moraalinen kannanotto myös edellisen lauseen puolesta.
Vahvempi jyrää heikomman, se on luonnonlaki...
Sivistyksen idea on antaa ääntä monenlaiselle ja arvostaa kulttuurien kirjoa.
Barbaria jyrää ja pyyhkii pienemmät pois altaan sulauttaen ne itseensä. Eihän vain nyky Suomeen mitenkään liity..
En ole katsonut tuota elokuvaa, mutta esimerkiksi biisonit tapettiin lähes sukupuuttoon tarkoituksena alistaa siouxit, joille biisoni oli elinehto, se tarjosi ravinnon, tiipiit ja vaatetus tehtiin biisoninnahasta, jne.
Kyse on konfliktista imperialistisen Yhdysvaltojen ja alkuperäisväestön välillä joka jatkuu edelleen.
Jos aihe kiinnostaa niin yle areenassa on Vesi on elämä - Standin Rockin naiset -dokumentti joka kertoo aiheesta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Paras elokuva, mitä on koskaan tehty. Ei saanut turhaan 7 Oscaria. Muistan hyvin kun kävin elokuvissa katsomassa ensimmäisen kerran ja elokuvissa teki kyllä vaikutuksen eri tavalla kuin töllöstä katsoessa. Ehkä tuo ei tee enää yhtä suurta vaikutusta, kuin nuorempana, mutta kyllä sen vielä jaksaa katsoa. Vanhemmiten sitä näköjään kyynistyy väkisin.
Vierailija kirjoitti:
Historiankirjoitus on unohtanut alkuperäiskansat. Esimerkiksi Suomen Saamelaisten historiaa ei noteerata ollenkaan koulussa Suomen historiassa, vaikka he asuttivat Suomen ennen Rantasuomalaisten saapumista.
Eihän mitään muuta olekaan kuin saamelaisten intersektionaalista paapomista, vuonna 2025! Täysin absurdia, koska vain aniharvalla on enää alkuperäiskansan puhtaat geenit, niin paljon ne ovat aikoinaan jo sekoittuneet. Kyse on marxilaisesta ideologiasta, missä keinotekoisesti meidät jaetaan ryhmiin, sortajat ja uhrit, ja nämä on laitettu keinotekoisesti vastakkain, koska ideologia haluaa, kaaosta, vallankumouksen ja valtaa. Lappi onkin nykyään riitojen repimä maa, jossa ei neljäntuulen hattua kannata turistin ostaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se, että tässä kerrotaan biisonien tuhoamisesta ansaitsee kiitoksen. Se on nimittäin totta, ei käsikirjoittajan mielikuvitusta. Biisonit tuhottiin lähes sukupuuttoon monista eri syistä, esim; kilpailivat viljelymaasta ja laitumista karjan kanssa, nahoista maksettiin hyvin ja ruhoja jätettiin mätänemään läjäpäin, biisonit olivat intiaanaille tärkeä lihanlähde ja siten mahdollistivat heidän elämistään mikä ei ollut uudisasukkaiden mieleen. Aiheesta on dokumentti nähtävissä Areenassa.
Sitten siitä leiristä, kirjassa se ei ollut asutusleiri vaan hyljätty sotilastukikohta, päähenkilö oli siellä yksin koska myöhästyi määräajasta ja henkilökunta oli jo lähtenyt. Kirja on kaikinpuolin parempi kuin elokuva, kannattaa lukea, siitä puuttuu kaikki tavanomainen sankaruus ja mahtipontisuus.
No leffassa ei ole mitään mainintaa myöhästymisestä ja leffassa alkuun puhutaan paikasta sotilastukikohtana, mutta todellisuus, kun Dunbar pääsee sinne paikalle on jonkinlainen epämääräinen leiri, jonka on kohdannut hävitys. Siinä on kohtaus, jossa osa miehistä piileskelee kaivamissaan luolissa, mutta ei selitetä, miksi ne luolat on kaivettu. Dunbar itsekin ihmettelee siellä sitä. Yksi kohtaus viittaa jonkinlaiseen kapinaan? Paikat on ihan sikinsokin ja vinksinvonksin, raatoja juomavedessä jne. Dunbar alkaa kunnostaa sitä paikkaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella tylsä ja liian pitkä elokuva. Sen sjan elokuvissa taisi olla todella köyhä sisältö kun tämä kerta on ihan klassikkokamaa. Ainoastaan panokohtaus oli ok.
Leffassa käytetään paljon aikaa henkilöhahmojen esittelyyn ja kehittämiseen. Ja toki ympäristöön, maisemiin jne. Nykyleffat on pitkälti erikoistehosteita ja räiskintää, hahmot jää ohuiksi ja katsojalle vieraiksi.
Ai? Minusta leffassa on juurikin erittäin ohuet henkilöt. Kaikki pyörii Costnerin ympärillä, ja esimerkiksi tämä intiaaninainen johon rakastuu on aivan statisti.
Siitähän ei amerikan intiaanien kohdalla koskaan puhuta, että olivat todella sotaisia ja jumittaneet kivikaudelle vaikka oli yhtä pitkä aika kehittyä kuin eurooppalaisilla. Eikä siitä, että kun valkoiset tulivat niin intiaanit ostivat heiltä viinaa ja alkoholisoituivat niin pahasti että eivät kyenneet enää elämään omillaan. Sotaisia alkoholisteja jotka eivät kyenneet kehittymään mihinkään omin voimin. Nykyään heillä menee paremmin, paitsi niillä jotka asuvat Kanadassa reservaateissa. Kyllä, Kanadassa on yhä reservaatit joihin Kanadan valtio elättää intiaanit. Tiedän kun olen jutellut ihka-aidon reservaatin asukkaan kanssa asioista. Nykyään ongelmana kuulemma huumeetkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Todella tylsä ja liian pitkä elokuva. Sen sjan elokuvissa taisi olla todella köyhä sisältö kun tämä kerta on ihan klassikkokamaa. Ainoastaan panokohtaus oli ok.
Leffassa käytetään paljon aikaa henkilöhahmojen esittelyyn ja kehittämiseen. Ja toki ympäristöön, maisemiin jne. Nykyleffat on pitkälti erikoistehosteita ja räiskintää, hahmot jää ohuiksi ja katsojalle vieraiksi.
Ai? Minusta leffassa on juurikin erittäin ohuet henkilöt. Kaikki pyörii Costnerin ympärillä, ja esimerkiksi tämä intiaaninainen johon rakastuu on aivan statisti.
Miten niin? Ensinnäkään, kyseinen nainen ei ole alkuperäiskansoihin kuuluva alunperin. Toisekseen, hänellä on aivan ratkaiseva rooli elokuvan juonen kehittymisessä, koska hänen kääntämisen ja opettamisen kautta Dunbar oppii puhumaan ja ymmärtämään siouxien kieltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Historiankirjoitus on unohtanut alkuperäiskansat. Esimerkiksi Suomen Saamelaisten historiaa ei noteerata ollenkaan koulussa Suomen historiassa, vaikka he asuttivat Suomen ennen Rantasuomalaisten saapumista.
Eihän mitään muuta olekaan kuin saamelaisten intersektionaalista paapomista, vuonna 2025! Täysin absurdia, koska vain aniharvalla on enää alkuperäiskansan puhtaat geenit, niin paljon ne ovat aikoinaan jo sekoittuneet. Kyse on marxilaisesta ideologiasta, missä keinotekoisesti meidät jaetaan ryhmiin, sortajat ja uhrit, ja nämä on laitettu keinotekoisesti vastakkain, koska ideologia haluaa, kaaosta, vallankumouksen ja valtaa. Lappi onkin nykyään riitojen repimä maa, jossa ei neljäntuulen hattua kannata turistin ostaa.
Mitä muuta kuin paapomista on porojen vapaa laidunnusoikeus missä tahansa ja kenen tahansa maalla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ainoa hyvä intiaani on kuollut intiaani.
Ei mulla muuta.
Miksi? Ne ihmiset oli siellä kauan ennen uudisasukkaita.
Ehkä tuo elokuva on jonkinlainen moraalinen kannanotto myös edellisen lauseen puolesta.
Sivusta totean, että koska Jos intiaanit tunnustettaisiin, pitäisi tunnustaa heidän maaomistukset myös, ja koko uudisraivauksen idea kusahtaisi, ja valtio menisi konkurssiin.
Venäjä taitaa yrittää vastaavaa omistuksen uusjakoa Ukrainan maaresursseille.
Alue: Aihe vapaa
Ravintolassa oli naistenhaku. Nainen haki miestä tanssimaan. Mies kysyi:
"Näytänkö mielestäsi Kevin Costnerilta? "
"Ette."
"En myöskään tanssi susien kanssa."