Kun niitä hyviä työntekijöitä ei vaan löydy! Muita pienyrittäjiä samassa tilanteessa?
Onnekkaassa asemassa olen, kun töitä riittää, se heti alkuun mainittava. Mutta mikä tämä meininki nykyajan työntekijöillä oikein on? Useampi vuosi sitten onnistuin löytämään vakituiseksi työntekijäksi todellisen kultakimpaleen. Toivottavasti hän viihtyy jatkossakin, jokaista hänen tekemää päivää arvostan kyllä viimeisen päälle.
Nyt olisi saumaa kasvattaa yritystoimintaa, mutta rekrytointi on osoittautunut todella lannistavaksi. Jotenkin tuntuu, että ihmisiltä on kadonnut moraali (ylipäätään) ja ihmisenä olemisen perustaidot johonkin mystiseen suohon. Olen joutunut purkamaan useamman työsuhteen jo koeajan alkumetreillä, kun on tullut ilmi niin ihmeellisiä asioita, että ei mene omaan järkeen ei millään.
Olen yrittänyt panostaa työntekijän valintaan todella huolella, mutta silti vaan vesiperä toisensa jälkeen. Esimerkkinä henkilö, jolla vakuuttava ansioluettelo, ja haastatteluissa ja perehdytyksessä vaikutti jopa erinomaiselta. No, alkuun menikin hyvin, mutta, yhtäkkiä hän ajautui yllättäen sanaharkkaan (!) tärkeän asiakkaan kanssa! Miten ihmeessä tällaisen voi kenestäkään ennustaa etukäteen! Historiassa pitkiäkin työsuhteita, eikä mikään indikoinut, että henkilö olisi jotenkin äkkipikaista sorttia.
Ja niistä muista en viitsi edes kertoa, mutta niin törkeää asennetta, että en vaan pysty ymmärtämään. Tällaisia haasteita, ajassa jossa valtava ongelma työttömyyden kanssa. Jos sattuu sen hyvän tekijän löytämään, siitä todellakin haluaa pitää huolta. Harvalla yrittäjällä varmaan sellainen tilanne, että on varaa menettää isoja asiakkaita työntekijöiden öykkäröinnin takia.
Pienissä yrityksissä se työntekijöiden laatu on aivan ensisijaisen tärkeää. Ei yksinkertaisesti ole enää varaa kokeilla, miten huonoja seuraavat kokelaat ovat.
Onko kohtalotovereita? Tai perstuntumaa, että kyllä niitä tekijöitä löytyy ja kohdallani on kyse vaan sattumasta ja/tai huonoista rekrytointitaidoista? Mä olen alkanut asennoitumaan siihen, että tällä mennään ja koitan pitää tuosta yhdestä aarteestani huolta.
Kommentit (160)
Turha on työntekijää syyttää "aiheuttamistaan" sivu, ym. kuluista, ne on valtio aiheuttanut. Miksi ette syyttele valtiota, vai veljeilettekö valtion kanssa että saisitte itsellenne kaikenlaisia etuja, ja sitten yhdessä tuumin juonittelette tavallisia työntekijöitä, ja kaikkia muita kansalaisia vastaan?
Yllättävää miten huono hygienian tasokin on ihmisillä?
Ap samaa mieltä! Minun yrityksessäni ovat työntekijät käytöksellään aiheuttaneet asiakkaiden menetyksiä. En tiedä mis pellossa ovat kasvaneet mutta sana kunnioittaminen on menettänyt merkityksensä. En palkkaa enää ketään, pienensin toimintaa
Onko yrittäjillä kokemusta, että jos palaa työläiseksi jonkun muun firmaan, niin tietää ainakin empaattisesti, mitä työnantaja odottaa ja toimii sen mukaan?
Poikakaverini on vasta valmistunut, töitä riittää kun on tekevä, lisää oppii koko ajan. Paiskivat 50h viikossa. Kaikenlaista sinnekin rekrytoidaan jatkuvasti, suoraan ja vuokrafirmojen kautta. Oikea karuselli kun ne pitää jo parin päivän jälkeen pistää pihalle, eivät osaa mitään tai eivät osaa tarttua työhön. Ihan suht yksinkertainen suorittava työ johon näillä on kuitenkin koulutus.
En löydä ketään hyvää = kukaan hyvä ei hae paikkaa.
Nyt sitten mietit mikä on pielessä että parhaat työnhakijat eivät hae sitä paikkaa. Onko se palkkaus, työehdot, sinä vai mikä?
Vierailija kirjoitti:
Ap samaa mieltä! Minun yrityksessäni ovat työntekijät käytöksellään aiheuttaneet asiakkaiden menetyksiä. En tiedä mis pellossa ovat kasvaneet mutta sana kunnioittaminen on menettänyt merkityksensä. En palkkaa enää ketään, pienensin toimintaa
Olivat työpaikat ennenkin täynnä kaikenmaailman murahtelijoita. Maailma vain oli ennen sellainen että sitä sietivät myös asiakkaat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap samaa mieltä! Minun yrityksessäni ovat työntekijät käytöksellään aiheuttaneet asiakkaiden menetyksiä. En tiedä mis pellossa ovat kasvaneet mutta sana kunnioittaminen on menettänyt merkityksensä. En palkkaa enää ketään, pienensin toimintaa
Olivat työpaikat ennenkin täynnä kaikenmaailman murahtelijoita. Maailma vain oli ennen sellainen että sitä sietivät myös asiakkaat.
Nykyään on tärkeintä verkostoitua kahvipöydässä. Viis töistä, kunhan lätinää riittää.
Vierailija kirjoitti:
Ensinnäkin. Ne parhaat työntekijät harvoin on ekana hakemassa ihan pieneen yritykseen töihin.
Työntekijät haluaa mahdollisuuden edetä uralla ja lisäksi isossa talossa on hieman enemmän turvassa irtisanomisilta ainakin vielä.
Pieni yritys kyllä voi houkutella, jos se sattuu olemaan lähellä asuinpaikkaa, ja tarjoaa kohtuullisen palkan.
Samaa mieltä, mutta kannattaa muistaa sekin, että läheskään kaikki työntekijät eivät ole erityisen urahakuisia. Mä olen it-alalla vaihtanut kaksi kertaa työpaikkaa ihan siksi, että toimenkuvani muuttui ja vaikka palkka nousikin ihan mukavasti, en enää tehnytkään sitä hommaa, josta tykkäsin. Yksinhuoltajana hankaluuksia aiheutti sekin, että muuttuneeseen toimenkuvaani liittyi yhä enemmän työmatkoja. Asiakkaat pitivät musta, koska osasin selittää heille teknisetkin asiat heidän ymmärtämällään tavalla ja firma ajatteli, että no mustahan saadaan hyvä myyntitykki. Paitsi että mä en ole lainkaan myyntihenkinen. Voin kertoa faktoja, mutta en osaa kuorruttaa sanomaani kermavaahdolla ja nonparelleilla.
Voi myös olla jokin syy, miksi ei enää halua edetä urallaan. Meille palkattiin aikoinaan 55v mies, jolla oli ollut varsin merkittävä ura taustalla. Haastattelussa kysyttiin, miksi hän haluaa yritykseen, jossa ainoa etenemismahdollisuus on toimitusjohtajan pesti ja sekin vasta sitten, kun edellinen jää eläkkeellä (toimari oli nuorempi kuin tämä hakija). Tämä hakija siis selkeästi downgreidasi. Hänellä oli ihan ymmärrettävät henkilökohtaiset syyt. Palkattiin ja jäi meiltä sitten vanhuuseläkkeelle. Joten mielestäni ap:nkin kannattaisi katsella hakijoita muistakin kuin vain nuorista. Nuoremmat uransa alussa olevat eivät välttämättä edes halua jämähtää vuosikymmeniksi yhteen työpaikkaan, jos edes mitään etenemismahdollisuuksia ei ole. Lisäksi nuoremmilla ei ole elämä vielä vakiintunut ja tällä tarkoitan sitä, että muuttaminen vaikka kokonaan toislle puolelle Suomea on yleensä melko helppoa, kun ei ole sitoutunut vielä perheeseen, asuntolainaan jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ootko nyt ihan varma mistä työntekijä alkoi sanaharkkaan asiakkaan kanssa? Vai haluatko vaan rahaa,vaikka asiakas kohtelisi työntekijöitäsi miten vain? Ehkä se oli kuspäinen asiakas ja vihdoin joku sano sille takas?
Tuollahan se on kerrottu, työntekijä käyttäytyi sikamaisesti ja asiakkaallakin meni lopulta hermot ja syntyi riita.
Äkkipikaisia tyyppejä ei kannata laittaa asiakasrajapintaan. Toki pienessä yrityksessä se voi olla vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos kaikille kommenteista! Paljon hyviä huomioita, pitää pureksia kunnolla ajan kanssa, ja ihan kaikkia en ehtinyt vielä lukea.
Ehkä jäi useimmilta huomaamatta, että todella arvostan tätä yhtä ainoaa työntekijääni. Ja hän on myös itse kertonut lukuisat kerrat, miten hyvin viihtyy työssään juuri meillä, ja paljolti juuri sen takia miten häntä arvostetaan ja huomioidaan. On mahdollisuudet tehdä työtä joustavasti, ja annan esim. mielihyvin hänen kertoa miten haluaa pitää lomansa, koska firma pyörii tällä tasolla aika lailla hänen panoksensa ansiosta.
Meidän kesken siis vallitsee sellainen luottamus, että on oikeasti hyvä tehdä töitä yhdessä. Ollaan ylpeitä tekemästämme työstä, ja siitä että laatu on korkealla. Siihen yltäminen ei kuitenkaan todellakaan vaadi mitään hirvittävän erityistä kyvykkyyttä, kaikki tehtävät on opittavissa. Ongelmana uusien tekijöiden kanssa ei ole ollut tuo osaaminen, vaan yksin
Minkä alan firma kyseessä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap samaa mieltä! Minun yrityksessäni ovat työntekijät käytöksellään aiheuttaneet asiakkaiden menetyksiä. En tiedä mis pellossa ovat kasvaneet mutta sana kunnioittaminen on menettänyt merkityksensä. En palkkaa enää ketään, pienensin toimintaa
Olivat työpaikat ennenkin täynnä kaikenmaailman murahtelijoita. Maailma vain oli ennen sellainen että sitä sietivät myös asiakkaat.
Ennen ei ollut kännykän räplääjiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etsit pienellä palkalla osa-aikaiseksi hyvää, koulutettua, nuorta ja kokenutta työntekijää, joka on valmis "joustamaan" tilanteessa kuin tilanteessa, eikö niin?
Saako se myös ulkoiluttaa koiraasi, vaihtaa renkaasi, hakea anoppisi lentokentältä? Ja nämä siinä samalla, omalla ajalla kun on kuitenkin menossa sinnepäin.
Palkan maksamisessakin on "joustoa" kun pitäähän sitä nyt ymmärtää yrittäjää, ja juurihan 5 viikkoa sitten maksettiin 1200 tilille, kai se nyt riittää vielä?
Tää on kyllä erikoinen homma, että suomalaisilla asenne yrittäjiin on lähtökohtaisesti jotakuinkin tämä.
Eli mielestäsi sen palkatun työntekijän pitää varsinaisen työnsä lisäksi pokkuroida sitä yrittäjän puolisoakin, joka ei ole firmassa edes töissä? Juosta perheen, ei yrityksen,
No en todellakaan. Minua vaan kyrsi enemmänkin se, että lähtökohtaisesti pk-yritysten oletetaan olevan tuollaisia työpaikkoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Menkää töihin" -ulisijoille: Ei meitä huolita.
Ja se on oma syynne, kun ette osaa mitään. Sosiaaliturvan nollaaminen on tähän paras ratkaisu, onneksi se tulee pian.
Tuo sosiaaliturvan poisto tulee maksamaan sinullekin enemmän kuin uskot mahdolliseksi. Hämmästyttää, miten vähän osa suomalaisistakin ymmärtää. Ilmeisesti kukaan muu ei merkitse tuollaiselle mitään. Edes se, että riittääkö kenelläkään ostovoima tai -halu ostaa niitä tuotteita ja palveluita.
Ei tässä maassa ketään kannata palkata. Ensiksi maksat tellit ja vellit ja verot ja tes + 10% palkat koska viranomainen näin vaatii ja työläinen istuu 5 tuntia päivästään perseellään kun "ei kuulu mulle" tai "maksasit paremmin".
Kannattaa pitää yritys sen suuruisena että itse pystyy mahdollisimman pitkälle asiat hoitamaan, turha yrittää kasvattaa. Tuotto hyvin harvoin kasva riittävästi suhteessa riskeihin, jos päätyy työvoimaa lisää palkkaamaan.
Luin aloittajan tekstin ja totesin "huonoa tuuria". Samaan aikaan ihmettelen vaikkapa kaupan työntekojöitä. He ovat useimmiten aika nuoria, osa varmaan opiskelijoita. MUTTA : kaikilla hyvä käytös asiakkaita kohtaan. Heille se tuntuu olevan itsestäänselvyys.
Onko niin että perehdytys on lyhyt ja yksinkertainen ? Käyttäydy kunnioittavasti asiakasta kohtaan.
Eli tarjolla olisi vessojen pesua nollatuntisopparilla keskellänperämetsää ilman asuntoa, oma auto vaaditaan, palkka riippuu pärstäatä.
Palkka kohdalleen niin varmasti löytää. Ei kukaan itseään kunnioittava täysiverinen ammattilainen lähde tekemään töitä harjoittelijan palkalla ilman minkäänlaisia työsuhde etuja
Vierailija kirjoitti:
Ei tässä maassa ketään kannata palkata. Ensiksi maksat tellit ja vellit ja verot ja tes + 10% palkat koska viranomainen näin vaatii ja työläinen istuu 5 tuntia päivästään perseellään kun "ei kuulu mulle" tai "maksasit paremmin".
Kannattaa pitää yritys sen suuruisena että itse pystyy mahdollisimman pitkälle asiat hoitamaan, turha yrittää kasvattaa. Tuotto hyvin harvoin kasva riittävästi suhteessa riskeihin, jos päätyy työvoimaa lisää palkkaamaan.
Niin, tuottavuus kasvaa vain jos sitä aktiivisesti kasvattaa. Investoi uusiin työmenetelmiin, koulutukseen ja vastaavaan. Se vaatii työtä ja panostusta myös työnantajalta.
"Onko kohtalotovereita? Tai perstuntumaa, että kyllä niitä tekijöitä löytyy ja kohdallani on kyse vaan sattumasta ja/tai huonoista rekrytointitaidoista?"
Kyllä niitä löytyy. Juuri nyt niitä on työttöminä pilvin pimein.
En tiedä, millä alalla olet. Olen tehnyt pari rekryä pienehköön it-firmaan ihan onnistuneesti. Kun hakijoita on paljon, joutuu käyttämään aika mielivaltaisen kuuloisia kriteerejä. Noudatan isäni opettamaa neuvoa: Katso koulutodistuksesta äidinkielen numero. Se kertoo yleisestä fiksuudesta yllättävän paljon. Alani takia tsekkaan myös matematiikan.
Koulumenestys kertoo mm. siitä, että jaksaa tehdä sen mitä käsketään, vaikka se ei aina olisi kivaa. Tekee muutakin kuin hauskempia ja luovempia omia projekteja. Me tarvittiin työntekijöitä, ei visionäärejä.
Lisäksi tällä alalla huomaa, että naisilla on tapana vähätellä osaamistaan. Kerran palkkasin kokeneen vaatimattoman tädin ohi parin rehvakkaan nuoren sällin. Pärjäsi paremmin pikku koodaustehtävissä, jotka annoin, ja on pärjännyt työssäkin.