Mistä on tullut käsitys että Suomen julkinen terveydenhuolto olisi huono?

Ei kai se huonoa ole, sinne ei vaan pääse.

No saa, jos ensin  onnistuu läpäisemään hoitajan haastattelun ja pääsee vastaanotolle. 

Johtunee pitkistä odotusajoista, jos vain kävelee sisään päivystykseen. Erikoissairaanhoito on hyvällä tasolla.

Tavallisia kiireettömiä lääkäriaikoja (ei akuutteja päivystysaikoja) ei ole lähellekään tarpeeksi tarjolla. Ei oota tarjotaan hyvin usein monessa paikassa.

Akuuteissakaan vaivoissa ei pääse monesti lääkärille asti, vaan se torppaa hoitajalla käyntiin. Tehotonta ja riittämättömiä resursseja tuhlavaa tämäkin, kun sitten tullaan monta kertaa saman vaivan kanssa, joka ehtii usein myös pahentua.

Osa ihmisistä panttaa vaivojaan eivätkä mene lääkäriin ajoissa ja sitten, kun vihdoinkin saavat aikaiseksi varata sen ajan, niin suuttuvat koska eivät pääse heti ja sitten kertovat muille ihmisille ettei lääkäriin pääse kuin joskus ja jouluna. Joidenkin vaivojen takia ihmisten pitäisi käydä tietyin väliajoin hoitajan vastaanotolla ja/tai lääkärissä eikä näitä ennalta tiedettyjä käyntejäkään varata ajoissa vaan odotetaan, että päästään heti, kun itse vaivaudutaan se aika viimein varaamaan. Jotkut ihmiset eivät jostain vain periaatteesta halua käyttää digitaalisia palveluja eikä edes takaisinsoittopalvelua vaan tuntitolkulla soittavat yhä uudestaan ruuhkautuneeseen ajanvaraukseen ja sitten lopulta kiukuspäissään luovuttavat ja kertovat muille ihmisille ettei sinne kannata soittaa koska siellä ei koskaan vastata.

Näinhän se menee.

Kokemuksesta.

Erikoissairaanhoito on ainakin todella hyvää. Mutta sinne ei noin vain mennäkään.

Kokoomus on vuosikausia tehnyt töitä saadakseen julkisen sektorin alas. Lääkärit mieluummin vastaanottavat asiakkaita yksityisellä kuin julkisella puolella, jossa on haastavimmat potilaat ja heikoimmat resurssit. Pääasia on, että pörriäisten omistajat ja lääkärit saavat hyvät tuotot. 

Terveyskeskuslääkärille jos edes pääset, niin diagnoosi voi olla mitä vaan. Yleensä ei ottauduta, ei tutkita ja määrätään särkylääkkeitä. Minun toiminnalliseen vaivaani olisi pitänyt syödä loppuelämä reumakipulääkkeitä. 

Erikoissairaanhoito on sitä vastoin ollut hyvää.

Siitä, että sinne on puolen vuoden jono.

Mitä hoitoa saa tarvitessaan? Yksityisen palvelun kautta keskussairaalaan saa lähetteen erikoissairaanhoitoon, mutta julkisella hoitaja toteaa, että ei ole tarvetta tutkia ja hoitaa, oireet ei riitä. Syöpäkuolemat on kasvussa, koska hoitoon pääsee liian myöhään.

Siitä kun hoitoa ei saa. Terveyskeskukseen on mahdoton saada aikaa. Puolisokin pyysi apua 4 viikkoa, ei saanut. Joutui päivystykseen ja osastolle pariksi päiväksi, kun tilanne paheni kun apua ei saanut. Osastolla hoito oli todella hyvää. Sitten jälkihoito terveyskeskukseen ja ei mitään apuja saa. Ei saa niitä seurantoja mitä sairaalasta määrättiin. 

Vierailija kirjoitti:

Ei kai se huonoa ole, sinne ei vaan pääse.

😂 nimenomaan ja se tekee siitä huonon, hengenvaarallisen kirjaimellisesti.

Vierailija kirjoitti:

Ei kai se huonoa ole, sinne ei vaan pääse.

Ei se nyt niin loistavaa ole ainakaan siinä alkuvaiheessa kun vastaanotolla on lääkärinä terveyskeskuksessa joku sergei tai tatjana joka on hämäyksen vuoksi vaihtanut nimensä sepoksi tai tarjaksi ja jonka kanssa jutellessa on aina vähän epävarmaan että ymmärsikö se nyt oikeasti mistä puhuttiin. Ja arvailuahan noiden diagnoosit on, kun alkuvaiheessa kielletään tekemästä mitään testejä kun ne maksaa ja hoito on lähinnä buranaa tai valohoitoa (mee kotiis oottamaan jos se vaiva menis itse ohi) tasoa. Joskus toisella, kolmannella tai viidennellä kerralla noilla on vasta lupa määrätä testeihin tai erikoislääkärille jos vaiva ei tunnu buranalla ja odottelulla korjaantuvan. 

Vierailija kirjoitti:

Osa ihmisistä panttaa vaivojaan eivätkä mene lääkäriin ajoissa ja sitten, kun vihdoinkin saavat aikaiseksi varata sen ajan, niin suuttuvat koska eivät pääse heti ja sitten kertovat muille ihmisille ettei lääkäriin pääse kuin joskus ja jouluna. Joidenkin vaivojen takia ihmisten pitäisi käydä tietyin väliajoin hoitajan vastaanotolla ja/tai lääkärissä eikä näitä ennalta tiedettyjä käyntejäkään varata ajoissa vaan odotetaan, että päästään heti, kun itse vaivaudutaan se aika viimein varaamaan. Jotkut ihmiset eivät jostain vain periaatteesta halua käyttää digitaalisia palveluja eikä edes takaisinsoittopalvelua vaan tuntitolkulla soittavat yhä uudestaan ruuhkautuneeseen ajanvaraukseen ja sitten lopulta kiukuspäissään luovuttavat ja kertovat muille ihmisille ettei sinne kannata soittaa koska siellä ei koskaan vastata.

Onko argumenttisi siis, että lääkäriaika pitää varata varmuudenvuoksi vaikkei olisi sitä mieltä että sitä oikeasti tarvitsee, kun muuten sitten kun tarvitsee sitä aikaa joutuu odottamaan kuukausitolkulla?

Oikeasti nopea lääkäriinpääsy (+ tietty laadukas hoito) on niitä hoidon tason kertovia mittareita, ja suomi epäonnistuu tuossa systemaattisesti nykysysteemissä. 

Onhan se huonontunut 30 vuodessa. 

Suomeen on tullut liian paljon avuntarvitsi joita. Ja se rasittaa julkista terveydenhuoltoa.

Ehkä Eu:lta kannattaisi hajea lisää tukirahoja Suomeen. Eu:n rahoituspolitiikka on huono vaihtoehto Suomen kaltaisille pienille maille. Jotka eivät osaa pitää puoliansa neuvottelupöydissä. 

Niinpä. Jos on oikea tarve niin hyvää hoitoa saa.

Ja siis minusta ihan hyvä, että on kriteerit millä hoitoon pääsee. Omat suurien ikäluokkien vanhemmat ja sukulaisten ainoa puheenaihe tuntuu olevan terveydenhuollon arvostelu. Ja suurin osa heidän vaivoistaan on ihan ikääntymisen tuomia asioita, joita sitten vaativat tutkimaan. Ihan kuin vaikka se nivelrikko sillä jatkuvalla tutkimisella paranisi. 

Vierailija kirjoitti:

Niinpä. Jos on oikea tarve niin hyvää hoitoa saa.

Ja siis minusta ihan hyvä, että on kriteerit millä hoitoon pääsee. Omat suurien ikäluokkien vanhemmat ja sukulaisten ainoa puheenaihe tuntuu olevan terveydenhuollon arvostelu. Ja suurin osa heidän vaivoistaan on ihan ikääntymisen tuomia asioita, joita sitten vaativat tutkimaan. Ihan kuin vaikka se nivelrikko sillä jatkuvalla tutkimisella paranisi. 

onko sinusta ok, että sairasloma pitkitetään viikosta kuukausiin kun hoitoa ei suostuta antamaan. Tai se että ihminen joutuu akuuttipäivystykseen verensokerishokin takia, koska terveyskeskuksesta ei ole saanut apua neljään viikkoon? Tälläistä on ollut lähipiirissä ihan viime aikoina.

Kysymykseen on hieman hankala vastata, jos ei täsmennetä sitä, minkälaisesta huonona pitämisestä on kyse. 

Vertaa siihen, mitä voidaan tarkoittaa vaikka väitteellä "kouluruoka on huonoa": minä en pidä kouluruoasta, joku merkittävä joukko ei pidä kouluruoasta,  kouluruoka on absoluuttisessa mielessä pahanmakuista/epäterveellistä/kallista, kouluruoka on suhteellisesti pahanmakuista/epäterveellistä/kallista, kouluruokailu ei absoluuttisesti/suhteellisesti toteuta yhteiskunnallista tavoitettaan, kouluruoka voisi helposti olla parempaa, kouluruoasta on yhteiskunnallista haittaa ja niin edelleen. Koska eri "huonona pitämiset" kumpuavat erilaisista syistä, on niille eri perusteet.