Janina muutti maalle ja järkyttyi pikkukylän ihmisistä - Koti lähtee myyntiin
"Ulkopuoliseksi jääneelle Janinalle paikkakunnalla tuntuu olevan puutetta yhteisöllisyydestä. Hän on törmännyt myös välinpitämättömyyteen, joka on joskus järkyttänyt.
Eläinrakkaalle Janinalle on ollut karua nähdä, kuinka vähän arvoa esimerkiksi kissan hengellä on. Niitähän saa aina uusia, Janina on kuullut.
Janina on myös todistanut vaaratilanteita, joihin muut eivät ole puuttuneet. Kun matkat ovat pidemmät kuin taajamassa, ehkäpä on helpompi ajatella, että kaikki ovat erillä toisistaan, vaikka asuvatkin samalla kylällä, Janina pohtii. Tämä kenties ruokkii välinpitämättömyyttä yhteisössä."
https://www.iltalehti.fi/asumisartikkelit/a/948877b0-406a-40da-9258-0db…
Ymmärrän täysin maalta muuttaneena tämän. Maalla ei olla kiinnostuneita kuin itsestään, ei sinne pidä muuttaa jos haluaa yhteisöllisyttä. Yhtesöllisyyttä saa ennemmin kaupunkien lähiöissä. Nuo eläinrääkkäyshommat ovat myös yleisiä. Maalle muuttaa monesti ne jotka eivät kykene elämään yleisten normien mukaan ja jälki on sen näköistä.
Kommentit (279)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maaseudun pahimpia ongelmia on järjetön kaahailu ja se, että mopoilla terrorisoiminen on aivan normaalia ja hyväksyttävää.
LUKE:n mukaan maaseudun yksi suurimpia ja luontoarvoiltaan pahimpia toimintoja on ollut ja on, että käytännössä kaikkiin Suomen järvien pohjille on pudotettu ympäristölle vaarallisia ja myrkyllisiä aineita. Yksistään vanhoja akkuja, fillareita, jääkaappeja ja vastaavia löytyy Suomen järvien pohjista arviolta 500 000 kilon edestä.
Miksi ihmeessä veisin mitään akkua minnekään järveen? Akuista saa rahaa kun vie romuliikkeeseen ja perkele mä nyt ala jääkaap
"No ei varmasti ole ollut normaalia milloinkaan, vaikka moistakin jotkut on joskus harjoittaneet."
Tämä :D Haloo, jos jostain asiasta on tehty juttua Karpoon, se on nimenomaan nähty epäkohtana.
Pari viikkoa sitten kotikaupungissani joku oli käynyt dumppaamassa vanhoja rikkinäisiä huonekaluja rekka-autolla johonkin syrjäiselle kylätielle. Siitä tehtiin juttu lehteen, koska - yllätys yllätys - sitä ei pidetä normaalina touhuna.
takas hesaan vegaanipieremään vieraskielisiä hyysäämään
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huutonaurua yhteisöllisyydelle kaupunkien lähiöissä. Helsinkiläinen lähinnä paskoo alleen jos sitä tervee rappukäytävässä.
Ehkä asut narkkilähiössä tai olet itse muuten omituinen. Omat kokemukset esimerkiksi Helsingin Kumpulasta tai Käpylästä on, että kaikki tuntee toisensa ja puuhaavat talkoohommia yhdessä.
Tuskinpa sentään kaikki. T:Käpylässä asuva jota ei talkoot eikä naapurit kiinnosta
Kyllähän siittä.ongelmia tulee eikä saa ystäviä jos lähtökohtaisesti muuttaa maalle passuuttamaan ja teettämään naapureilla itselleen kuukuvia asioita. Ja kun kyseessä.o Helsingistä.löhtöisin oleva ihminen niin ei todellakaan ole jättänyt kertomatta kuinka paljon parempi ihminen hän verrattuna lande paukkuihin kun hän on helsingistä niin kuin kaikki muutkin jotka sieltä muuttaa maalle. Tähän vielä lisättynä se että kyseessä on nuorempi nainen jolle lähtökohtaisesti muuta ovat vain hänen palvelijoita joiden oitää tehdä kaikki hänen hyväksi vaikka itse ei tee mitään muiden hyväksi
Pikkupaikkakunnilla on yhteisöllisyyttä, mutta se on rakennettu pitkällä aikavälillä ja kuppikunnittain. Eivät kaikki ikänsä siellä asuneetkaan ole mukana tässä yhteisöllisyydessä. Riippuu kenen tyttöjä ja poikia olet.
Ulkopuolisen on vaikea päästä mukaan ellei ole joku julkkis, jonkun sukulainen/perheystävä tai muuten hyväksyttävällä tavalla erittäin sosiaalinen ja helposti lähestyttävä.
Tajuan järkytyksen. Maaseudulla asiat ovat todellakin aika paljon toisin kuin kaupungissa. Siellä ei ehkä ole kaikilla asioilla samalla lailla väliä kuin kaupungissa koetaan, että asioilla on merkitystä. Maalla saatetaan elää vähän omien lakien mukaan. Mitä syrjemmässä asutaan, sitä vapaampaa on meno ja meininki.
Itsekin olen maalta kotoisin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Maalla asuville luonto ja eläimet ovat yleensä toisarvoinen asia, paitsi jos niistä voi taloudellisesti hyötyä jotenkin.
Varmasti saa mukavia naapuruussuhteita maalle muuttaessa kun julistaa tuota X-D
Näille Janinoille maaseudun ihmiset ja naapurisuhteet on toisarvoinen asia paitsi jos heistä voi taloudellisesti hyötyä jotenkin.
voin kuvitella kun hesalainen vegaani korkkareissa che guevara-paidassa tulee paikalliseen ruokauppaan wokettamaan kauramaidon liian suppeasta valikoimasta ja lihatiskin olemassaolosta
En minä ainakaan alkaisi tukiverkoksi uppo-oudoille ja uusille asukkaille.
menny tietty jonnekin maitotilan emännälle puhumaan kauramaidosta ja vegaaniruuasta ja ihmettelee kun ei ollakaan samalla aaltopituudella
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on just niin raskasta kun maalla ei arvosteta kissoja, ihan läpimätiä, vanhanaikaisia asenteita riittää. Eläinrääkkääjiä toki kaupungeissakin, mutta maalla kissan arvo on nolla. Pidetään vapaana, ei leikkauteta, ei rokoteta, ammutaan...
Kuule, kun meidän villistä kesytetty kissa lopulta veteli viimeisiään, niin vein sen 70 km eläinlääkäriin. Oli niin typerä ja epäreilu teko kissaa kohtaan, että jos voisin palata takaisin, pyytäisin jonkun ampumaan sen. Rahapalkasta. Väärää hellämielisyyttä podin, vaikka sen aiemmista eläinlääkärikeikoista olisi pitänyt ymmärtää, ettei viimeiselle matkalle viedä turhaan kidutettavaksi, koska siitä keikasta ei ole kissalle itselleen kuin haittaa. Uudenaikaiset ajatukset ovat usein vielä huonompia kuin vanhanaikaiset.
Ja haluatko sinä siis, että maatiaiskissoja e
Leikkaus, sirutus, rokotus riittää. Eikä vahinkopentuja jotka jää heitteille. Siinähän kissa elelee ja toimittelee omia kissan asioitaan. Ei maksa paljon, ei ole siitä kiinni vaan asenteista. .
Muuten hyvä, muttet vastannut kysymykseen. Mikäs siinä, leikataan ne, joilla ei ole tarkoitus olla pennun pentua ainakaan enempää. Mutta sinun mielestäsi ei ole ongelma, jos maatiaiskissa innokkaan leikkaamisen seurauksena harvinaistuu, ja kaikilla kissaihmisillä on jatkossa muunmaalaiset ja usein degeneroituneet rotukissat? Kun voitaisiin myös suosia kotimaista tässäkin, ja ne maalaisten vahinkopentueet löytäisivät iloiset ottajat myös kaupungista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuo on just niin raskasta kun maalla ei arvosteta kissoja, ihan läpimätiä, vanhanaikaisia asenteita riittää. Eläinrääkkääjiä toki kaupungeissakin, mutta maalla kissan arvo on nolla. Pidetään vapaana, ei leikkauteta, ei rokoteta, ammutaan...
Kuule, kun meidän villistä kesytetty kissa lopulta veteli viimeisiään, niin vein sen 70 km eläinlääkäriin. Oli niin typerä ja epäreilu teko kissaa kohtaan, että jos voisin palata takaisin, pyytäisin jonkun ampumaan sen. Rahapalkasta. Väärää hellämielisyyttä podin, vaikka sen aiemmista eläinlääkärikeikoista olisi pitänyt ymmärtää, ettei viimeiselle matkalle viedä turhaan kidutettavaksi, koska siitä keikasta ei ole kissalle itselleen kuin haittaa. Uudenaikaiset ajatukset ovat usein vielä huonompia kuin vanhanaikaiset.
Minulla on aina ollut kaupungissa maatiaiskissoja. Mutta kasvattajalta ostettu. Ulkokissoista ei tiedä, vahingossa on tullut myös sukurutsaisia pentueita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
25v sitten kun vielä oli kylä kauppa löimme vetoa kuinka kauan tämäkin maailman parantaja heppa hullu viihtyy kylällä. 3 "upeaa heppa tilaa" vaihtaa omistajaa n 3-5v syklillä pararhaassa jo 7 omistaja jo 16v aikana. olemme suunnitelleet oikein kirjaa miten maalle muuttajat alkavat neuvomaan meitä n,400v täällä asuneita alkuasukkaita neuvomaan ja opastamaan. heidän opastukset kulkevat jo vitseinä kylällä.
Hyi oikein kylmät väreet tuli tästäkin juntin postauksesta. Varmaan pitää suvun asua 300 vuotta teidän peräreikäläissä että lasketaan paikkakuntalaiseksi. Ei ihme että nuoriso muuttaa pois.
Jyväskylän eteläpuolen todellisuutta Hämeessä ym. Läntinen ja itäinen suomalainen ovat kuin kaksi eri rotua, tympeys on ominaista ensiksi mainituille.
Kun muuttaa maaseudulle paikkaan jossa ei ennestään tunne ketään niin kannattaa ajatella pitkällä tähtäimellä. Voi mennä useampi vuosi ennenkuin naapureihin kunnolla tutustuu. Ne naapurit katselevat ensin jonkin aikaa että millainen tyyppi olet ja aiotko oikeasti jäädä paikkakunnalle vai loppuuko into parin ekan vuoden jälkeen.
Me muutettiin pikkukaupunkiin ja se meni just noin siellä. Otettiin rauhallisesti ja nyt vuosikymmen myöhemmin on hyvät suhteet naapureihin ja autellaan puolin ja toisin. He vain halusivat ensin varmistaa että millaista porukkaa me olemme.
Vierailija kirjoitti:
HAHAHAHAH KERRANKIN NÄIN PÄIN. Ei olekkaan lande niin kultainen kuin hehkutetaan! hahahahah
Olen junantuoma espoolainen ja tiedän landepaukkujen takahikilän kylän ajatuksenjuoksun. Ainoa mikä siellä on hyvää että lenkkipolulla ei aina tule ketään vastaan toisin kuin täällä espoossa.
Lol! Espoolainen bönde nimittelemässä ihmisiä landepaukuiksi!
t. stadilainen
Asun maaseudulla, aamulla aikaisin täältä monet lähtevät kaupunkiin työhön, iltapäivällä sama matka takaisin. Ei työstä lähdetä kesken päivää hoitamaan mitään naapuriasiaa.
Lapset istuvat koulutakseissa, jotka keräävät lapsia laajoiltakin alueilta.
Illalla on omat hommat, omat perheet, ja omat ystävät.
Ei juuri tule vierailtua naapureiden nurkissa, varsinkin jos ei entuudestaan tunneta. Koiraa ulkoilutettaessa toki tervehditään.
Hesasen pälle pelkääkö teillä kukaan must...miasta niinhante sen lausutte,imekää peukkua sehän on teille ihan sopiva harrastus, pysykää siellä niin maaseutu pysyy puhtaana .
Suomessa saa sentään olla tyytyväinen, että maaseudulla pelkästään lämmetään hitaasti ja ollaan kuppikuntaisia tai kyräileviä.
Yksi tuttavani (ei suomalainen) muutti Ranskaan maaseudulle, ja hänen perhettään alettiin suoranaisesti savustaa ulos paikkaunnalta. Tehtiin ilkivaltaa jne. ja paikalliset viranomaiset olivat niiden häiriköiden puolella. Siellä tehtiin hyvin selväksi, että ulkopuolisia ei kaivata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
25v sitten kun vielä oli kylä kauppa löimme vetoa kuinka kauan tämäkin maailman parantaja heppa hullu viihtyy kylällä. 3 "upeaa heppa tilaa" vaihtaa omistajaa n 3-5v syklillä pararhaassa jo 7 omistaja jo 16v aikana. olemme suunnitelleet oikein kirjaa miten maalle muuttajat alkavat neuvomaan meitä n,400v täällä asuneita alkuasukkaita neuvomaan ja opastamaan. heidän opastukset kulkevat jo vitseinä kylällä.
Hyi oikein kylmät väreet tuli tästäkin juntin postauksesta. Varmaan pitää suvun asua 300 vuotta teidän peräreikäläissä että lasketaan paikkakuntalaiseksi. Ei ihme että nuoriso muuttaa pois.
Jyväskylän eteläpuolen todellisuutta Hämeessä ym. Läntinen ja itäinen suomalainen ovat kuin kaksi eri rotua, tympeys on ominaista ensiksi mainituille.
Ja kieroista ja ulkokultaisuus jälkimmäisille
Voi ei.
Kyllähän maalaiskylissä tietyllä tapaa voi yhteisöllistä olla. Jos kyläyhteisö koostuu vanhoista suvuista, jotka on paikkakunnalla olleet pitkään, ihmiset on tuttuja toisilleen. Joskus toiset tietää sun asiat paremmin kuin sinä itse, mutta en loppuviimein usko, että tässä olisi kyse kollektiivisesta pahantahtoisuudesta; juoruilua nyt on harrastettu maailman sivu, niin ikävää kuin se onkin.
Usein kyläyhteisöön pääsee mukaan, kun osallistuu kylän yhteiseen toimintaan. Luulisi kontakteja tulevan myös, jos on lapsia - päiväkodin, kerhojen tai koulun kautta?
Introverttiys ei toki ole sama asia kuin totaalisen yksinäisyyden arvostaja, mutta itse introverttinä pienessä kyläyhteisössä juttelen mielelläni jonkun tutun tullessa vastaan, vaan en perheeni keskeltä juurikaan kaipaa mihinkään kontakteihin.