Jos masennuksen syy on elämäntilanne, niin mitä apua siihen voi saada kun elämäntilanne nyt vain ei muutu?

Onko kumppanisi lapsen isä? Jos on, miksi ei osallistu lapsen hoitoon? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epäsuosittu vastaus, mutta mulla auttoi psilosybiinisienet. Yksi trippi paransi oloa niin paljon, että seuraava vuosi meni helpommin, vaikka elämäntilanne ei muuttunut.

 

Ihan lumelääkettä tuollainen on. Tullut nuorempana kokeiltua, eikä ole elämä muuttunut sen myötä.. oon huomannut että toiset psyykkaa vaan itsensä uskomaan että moisella on positiivisia vaikutuksia terveyteen..

Noh, omalla yksittäisellä kokemuksella ei kuitenkaan voi kumota tutkittua tietoa, jossa yksi ryhmä on saanut psilosybiiniä saaden siitä merkittävät hyödyt verrattuna placeboa syöneeseen verrokkiryhmään.

Sun tunteet on ihan valideja ja olet oikeassa, erittäin paska tilanne. Meillä aika samanlainen tilanne, joka on hyvin haastavaa ratkaista. Puolisolla ollut koko elämänsä vaikeaa työuupumusta, joka johtuu ADHD:n vaikeista oireista. Nyt työt loppumassa, eli rahat loppumassa. Hirveästi hyviä vaihtoehtoja ei ole. Apua on haettu moneen kertaan, tarjotaan keskusteluterapiaa, josta ei ole kertaakaan vielä ollut hyötyä ja masennuslääkkeitä, jotka ei kuitenkaan ratkaise niitä ADHD:n aiheuttamia ongelmia siellä töissä. Nyt odotellaan taas yhden lähetteen kanssa, että jos tarjoaisivat jotain muutakin kuntoutusta tms, mutta pelkään ettei vieläkään. Joka tapauksessa kun työt loppuu, niin rahantulo loppuu, toisin sanoen ne nykyisetkin terapiamuodot loppuu, kun ei pystytä niitä rahoittamaan. Jos saataisiin asunto myytyä ja päästäisiin halvempaan, niin se auttaisi, mutta eipä tässä maailmantilanteessa kukaan osta sitä. Puoliso voi ehkä hakea jotain muuta työtä, mutta mikä on se todennäköisyys että saa jotain muuta työtä, edelleen tässä maailmantilanteessa ja toisekseen siksi, että terveys on jo täysin prakannut uupumuksen takia.. yritän vaan sanoa sitä, että on oikeasti tilanteita, joissa ratkaisuja on tosi vähän ja/tai niitä on todella vaikea saada tehtyä. Esim ihan hirveän vähän ihminen voi sille, jos ei ole mitään töitä tarjolla tai jos asuntokauppa on täysin lamassa jne. 

Yksi on se, että koittaa ensin hyväksyä sen, että nyt on tämmönen tilanne.. ei taistele liikaa sitä vastaan vaan hyväksyy, että onpahan todella paska nakki. ja sitten yrittää tehdä aina kun pystyy sellaisia asioita, mitkä edes hetkellisesti tuo hyvää mieltä. Kävelee ulkona, katselee romanttista elokuvaa, syö pari palaa suklaata jne, ihan mitä vaan mikä tekee hyvän fiiliksen edes hetkeksi. ja ehkä sit myös se, että ymmärtää, että muilla on ihan samanlaisia tilanteita, ettei ole tosiaankaan mitenkään yksin tai ainut.. en tiedä. ymmärrän tunteen ja saman asian kanssa taistelen.. toivon, että joku käänne tulisi, jossain vaiheessa asunto menisi kaupaksi tms. jos on mitään pientäkään asiaa mitä voit muuttaa tai toivoa, niin lähde siihen suuntaan.. joo ja terapia on sellainen kyllä, että eihän se mitään korjaa, jos sulla on ihan konkreettisia ongelmia, kuten rahapula. se vaan ehkä antaa  paikan jossa siitä asiasta voi purkautua.. vielä se, että mulla auttaa väsymykseen, kun kuuntelen lyhyitä rentoutuksia youtubesta. 3-7min rentoutuksen aikana ehdin jo nukahtaa ja sit jaksan taas hetken eteenpäin. muuten en nukahtaisi sillai nopeasti koska kärsin unettomuudesta, mut ne kehorentoutukset auttaa käväisemään unessa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epäsuosittu vastaus, mutta mulla auttoi psilosybiinisienet. Yksi trippi paransi oloa niin paljon, että seuraava vuosi meni helpommin, vaikka elämäntilanne ei muuttunut.

Olen 24/7 vastuussa lapsesta, eli ei ole mahdollisuutta mihinkään trippeihin tai vastaaviin. En nyt muutenkaan niistä innostu, mutta vaikka innostuisin niin en voisi, koska vastuuta ei pääse pakoon kun on lapsi hoidettavana ja trippipäissään ei voi hoitaa lasta, varsinkaan sellaista jolla on terveydellisiä ongelmia. Ap

Liittymättä nyt mitenkään tuohon trippailuun, niin kai tajuat, että mikään ei auta jos olet lapsessa kiinni sen 24/7? Eli ihan turhaa koko tämä keskustelu tuosta näkökulmasta. Jos haluat vertaistukea, niin se on enemmän kuin ok, mutta se, että kyselet neuvoja jotka sitten am

Tajuan kyllä tämän. En ehkä edes niinkään kysellyt neuvoja, vaan ne kysymykseni oli enemmän sellaisia retorisia kysymyksiä, en niinkään edes odottanut niihin vastauksia. Vertaistukea kai vain. Ap

Sit varmaan kannattaisi alkaa keskustelemaan siitä näkökulmasta, eikä vaan vastailla niille hölmöille, jotka eivät sun suorasta kysymyksestä johtuen tajunneet sun hakevan vaan vertaistukea ja yrittävät löytää ratkaisuja. Järjetöntä takertua niihin vastauksiin jos niitä ei edes kaipaa, vaan oikeasti sitä vertaistukea. Muutenkin, jos kysymykset olivat retorisia ja vertaistuki se mitä halutaan, kannattaa sanoa se heti kärkeen.  

Vierailija kirjoitti:

Onko kumppanisi lapsen isä? Jos on, miksi ei osallistu lapsen hoitoon? 

On kyllä lapsen isä. Ei häntä kiinnosta osallistua, tai hän ei jaksa, tai mitä ikinä. En oikein edes tiedä. Mikään asiasta keskustelu tai riitelykään ei ole asiaa muuttanut. Olen jo aikaa sitten luopunut toivosta. Ap

Kokeile, jos pääset Kelan Oras-kuntoutukseen. Tarjoaa hotellimajoituksen viikoksi.

Nepsyjä sijoitetaan paljon lastensuojelun kautta. Mutta heiltä voit saada muutakin tukea. Kannattaa ottaa yhteyttä.

Vierailija kirjoitti:

Jeesus auttaa. Raamatunluku tuo kevyen mielen, seurakunnasta saa ihmisten tukea ja Jumalan siunauksen. Jeesus on luvannut antaa seuraajilleen ei enempää eikä vähempää kuin täydellisen ilon. Ja tämä toimii. 

Tämä on totta, Jeesus antaa iloa ja merkitystä elämään. Rauhaa. 

Kehottaisin kääntymään rakastavan ja välittävän Jumalan puoleen, Ap. Pyydä että saisit ottaa uskoa vastaan Jumalalta ja uudestisyntyä. Että Jeesus tulisi elämääsi. Raamattukin avautuu aivan eri tavalla kun on pelastavassa uskossa. Toki suosittelen lukemaan Raamattua milloin vaan, ja suosittelen että aloittaisit Johanneksen evankeliumista.

Eteenkin Suomen evl kirkko on erittäin pahassa tilassa, luopunut, joten minä taas en suosittele minkä tahansa seurakuntaan meneminen. Sellainen srk joka ei noudata Jumalan Sanaa, ei ole mistään kotoisin.

Kaikkea hyvää Sinulle, Ap! Voimia!

Mun mielestä toi eka ole edes raskas elämäntilanne.

Itsehän sairastuin ja menetin koko elämäni...

Vierailija kirjoitti:

Kokeile, jos pääset Kelan Oras-kuntoutukseen. Tarjoaa hotellimajoituksen viikoksi.

Googlasin tämän. Luki, että on työelämässä oleville. Minä en ole, kun olen pitkäaikaistyötön. Lisäksi noihin ei saa ottaa lasta mukaan ja minulla ei ole muuta paikkaa lapselle. Ap

Olisko se tukiperhe mitään mitä joku ehdotti? Jos lapsi on uniongelmasta huolimatta suht normaali niin voisi löytyä hoitoapua. Kokeile. Fakta on, että et sä jaksa tolla menolla, sun on pakko saada itekin lepoa tai sä sekoat. Tsemppiä! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Epäsuosittu vastaus, mutta mulla auttoi psilosybiinisienet. Yksi trippi paransi oloa niin paljon, että seuraava vuosi meni helpommin, vaikka elämäntilanne ei muuttunut.

Olen 24/7 vastuussa lapsesta, eli ei ole mahdollisuutta mihinkään trippeihin tai vastaaviin. En nyt muutenkaan niistä innostu, mutta vaikka innostuisin niin en voisi, koska vastuuta ei pääse pakoon kun on lapsi hoidettavana ja trippipäissään ei voi hoitaa lasta, varsinkaan sellaista jolla on terveydellisiä ongelmia. Ap

 

Laitos on hyvä ratkaisu, sä voit pitää lasta välillä kotona, vaikka asuisi laitoksessa. Kaikista huonoin vaihtoehto on ajaa itsensä loppuun hoitamalla lasta täysin yksin 24/7, kun seurauksena on jo masennus, niin psyyke ei ainakaan tuolla tavalla parane...

<

Meillä autismi lapsella ja ei nuku paljoa. Älä pidä lapselle yöllä seuraa. Meillä on oppinut siihen että saa leikkiä yöllä itsekseen. Nyt 11v, pienempänä tietysti teki tuhoja öisin jos ei valvonut mitä tekee, mutta nykyään puuhastelee yksin.

Vierailija kirjoitti:

Olisko se tukiperhe mitään mitä joku ehdotti? Jos lapsi on uniongelmasta huolimatta suht normaali niin voisi löytyä hoitoapua. Kokeile. Fakta on, että et sä jaksa tolla menolla, sun on pakko saada itekin lepoa tai sä sekoat. Tsemppiä! 

Kiitos tsempistä. Alan selvittämään tukiperheasiaa. Ottaakohan ne lapsia, joilla on neurologisia oireita ja jotka ei oikein nuku? Vai pitääkö olla terve lapsi, jotta saa tukiperheen? Ap

Onko teillä mitään apuja sosiaalipalveluiden kautta? Perhetyö? Tukiperhe? Jos ei ole, pyydä palvelutarpeenarviointia teidän perheelle! Toinen paikka, mistä sopivia palveluita voisi kysyä, on perheneuvola, josta saisitte myös apua parisuhdetilanteeseen. Apuja on olemassa lapsiperheille, hyödyntäkää niitä!!

Aina voi hakeutua ulosottoon ja sossun tukien varaan..

Jotenkin outoa, että kukaan ei ole muka ehdottanut tukiperhettä, vaikka aloittajan mukaan kaikki mahdollinen apu on saatu mitä on tarjolla. Tuotahan ehdotetaan varsin nopeasti ja on myös tukiperheitä erityislapsille. Useinhan juuri erityislasten vanhemmat näitä tukiperheitä nimenomaa saavatkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kumppanisi lapsen isä? Jos on, miksi ei osallistu lapsen hoitoon? 

On kyllä lapsen isä. Ei häntä kiinnosta osallistua, tai hän ei jaksa, tai mitä ikinä. En oikein edes tiedä. Mikään asiasta keskustelu tai riitelykään ei ole asiaa muuttanut. Olen jo aikaa sitten luopunut toivosta. Ap

Voi kuinka ikävää. Oletko käynyt perheneuvolassa juttelemassa? He voivat kutsua miehesikin sinne. Miehelläsi on velvollisuus osallistua lapsen kasvatukseen ja hoitoon. 

Jos te vanhemmat ette tule toimeen, niin se vaikuttaa myös lapsen hyvinvointiin. Huono kotiilmapiiri on huonoa lapselle, ja pahentaa lapsen oireita! 

Toivon että kaikki järjestyy! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko kumppanisi lapsen isä? Jos on, miksi ei osallistu lapsen hoitoon? 

On kyllä lapsen isä. Ei häntä kiinnosta osallistua, tai hän ei jaksa, tai mitä ikinä. En oikein edes tiedä. Mikään asiasta keskustelu tai riitelykään ei ole asiaa muuttanut. Olen jo aikaa sitten luopunut toivosta. Ap

 

 

Voi kuinka ikävää. Oletko käynyt perheneuvolassa juttelemassa? He voivat kutsua miehesikin sinne. Miehelläsi on velvollisuus osallistua lapsen kasvatukseen ja hoitoon. 

Jos te vanhemmat ette tule toimeen, niin se vaikuttaa myös lapsen hyvinvointiin. Huono kotiilmapiiri on huonoa lapselle, ja pahentaa lapsen oireita! 

Toivon että kaikki järjestyy! 

Olen käynyt perheneuvolassa juttelemassa. Mies ei sinne suostunut tulemaan vaikka minä pyysin ja ne pyysi. Sain sillä hetken purkaa pettymystäni ja turhautumistani tilanteeseen, mutta eihän se tilanne mihinkään muutu siitä että minä siellä yksin käyn puhumassa ajatuksistani. Ap

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin outoa, että kukaan ei ole muka ehdottanut tukiperhettä, vaikka aloittajan mukaan kaikki mahdollinen apu on saatu mitä on tarjolla. Tuotahan ehdotetaan varsin nopeasti ja on myös tukiperheitä erityislapsille. Useinhan juuri erityislasten vanhemmat näitä tukiperheitä nimenomaa saavatkin.

Voihan niitä tukiperheitä ehdotella, mutta todellisuudessa niihin on parin vuoden jonot, ja usein nepsylapset ja muut erityislapset ei saa koskaan tukiperhettä, koska ei löydy sellaista tukiperhettä joka ne suostuisi ottamaan. Jonot tukiperheisiin on valtavan pitkät. 

Kuopion Yliopistollinen Sairaala auttaa :)