Lue keskustelun säännöt.
Miksi miehen ammatti vaikuttaa naisten kiinnostukseen niin paljon?
28.09.2025 |
Olen 30v hieman ujo ja hieman introvertti mies, hyvin taviksen näköinen ulkoisesti, tosin aina olen ollut hyvässä kunnossa. Valmistuin matemaatikoksi ja opiskeluaikana tai työssäni matemaatikkona vastakkainen sukupuoli ei minusta kiinnostunut juurikaan. Kiinnostukseni ilmailualaan johti siihen, että parin vuoden matemaatikon uran jälkeen hain ja pääsin lentäjäkoulutukseen. Nyt olen työskennellyt pari vuotta lentäjänä ja naisten asennemuutos on ollut hämmentävää. Jopa sellaiset naiset ovat pyytäneet minua deiteille, joita itse yritin aiemmin ja sain pakkeja. En valita, mutta ihmetyttää se, kuinka paljon ammatti vaikuttaa naisten kiinnostukseen. Mielestäni olen edelleen se sama persoona ja luonteeltani sama ujo tavismies, kuin aiemminkin. Naisten silmissä olen kuitenkin nykyisin täysin eri ihminen. Onko muilla samoja kokemuksia?
Kommentit (645)
Onhan noilla tiettyjen ammattien miehillä vaikeimmat avioerotkin, kun heitä pitää kunnioittaa. Se ammatin status. Että ei kiitos.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onhan noilla tiettyjen ammattien miehillä vaikeimmat avioerotkin, kun heitä pitää kunnioittaa. Se ammatin status. Että ei kiitos.
Kiva olla noiden kanssa samassa työpaikassa. Kahvikin on varmaan väärin keitetty.
Vierailija kirjoitti:
Onhan noilla tiettyjen ammattien miehillä vaikeimmat avioerotkin, kun heitä pitää kunnioittaa. Se ammatin status. Että ei kiitos.
Kunnon riitoja omaisuudesta ja lapsista. Ollaan onneksi tajuttu kavereiden kanssa pysyä noista erossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan noilla tiettyjen ammattien miehillä vaikeimmat avioerotkin, kun heitä pitää kunnioittaa. Se ammatin status. Että ei kiitos.
Kiva olla noiden kanssa samassa työpaikassa. Kahvikin on varmaan väärin keitetty.
Ja nainen ottaa viimeiseksi kahvia, jos jää.
No, en kyllä ottaisi vanhemmalla iällä oman ikäistä univormu miestä. Nainut puoli kaupunkia eikä ole enää edes hyvännäköinen. Lapsia edellisestä suhteesta niin miehen asunto menee niille perinnöksi ja muu omaisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Joku matemaatikko on niin vaikeasti ymmärrettävä työ, että suurin osa ei ymmärrä siitä mitään. Eikä siksi kiinnosta ketään. Normi työ saatikka sitten joku hyvätuloinen lentäjä, juristi, toimitusjohtaja, lääkäri, jne. ymmärretään.
Kiva, että naiset ovat kiinnostuneita sinusta, mutta itse jättäisin nuo naiset väliin, joille et kelvannut aiemmin.
Mitä tarkoittaa, ettei ymmärrä siitä mitään? Kai kaikki tietävät mitä matematiikka on? Jos tällä tarkoitetaan, ettei pystyisi itse siihen, niin ei kai kaikista esim. lentäjiksikään olisi? En ainakaan itse tietäisi, mistä napeista painetaan.
Vierailija kirjoitti:
No, en kyllä ottaisi vanhemmalla iällä oman ikäistä univormu miestä. Nainut puoli kaupunkia eikä ole enää edes hyvännäköinen. Lapsia edellisestä suhteesta niin miehen asunto menee niille perinnöksi ja muu omaisuus.
Nuoret naiset voi mennä noille ilmaissiivoojiksi, jos haluavat ja olla se 1000 reikä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Matemaatikko ei kiinnosta minua sen vuoksi, että en ole tippaakaan kiinnostunut matematiikasta vaikka hyvä siinä olekin. Minulle matematiikka on aina näyttäytynyt äärimmäisen kuivana ja tylsänä, eikä se herätä minussa mitään intohimoa tai uteliaisuutta. Kun ajattelen ihmistä, joka on valinnut omistaa elämänsä juuri tälle alalle näen hänen arvomaailman ja intohimon aivan liian kaukana omistani. Arvostan toki matemaatikkoja, mutta henkilökohtaisesti koen, että haluan kumppanin johon voin samaistua enemmän.
Minkälainen arvomaailma matemaatikoilla on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen korkeakoulutettu, mutta muhun on aina vedonnut enemmän amis miehet. Eli tässä tapauksessa kiinnostuisin enemmin lentäjästään kuin matemaatikosta, mutta lopulta sillä ammatilla ei ole merkitystä.
Ei lentäjillä mitään korkeakoulututkintoa ole. Joku parin vuoden koulutus.
Lentäjät ovat tylsiä ja itseään täynnä olevia pömpöösejä.
Kiitos sanan pömpöösi käytöstä :)
Vaikka käytitkin väärin.
- eri
"Pömpöösi" on kirjoitusvirhe sanasta pompöösi, joka tarkoittaa mahtipontista, prameaa, komeilevaa
Mutta joka on ärsyttävä anglismi, jota en suosittele käyttämään.
No ei ole. Sehän tulee ranskankielestä, ei englannista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei naisille ole luonteella tai käytöstavoilla mitään väliä. Vain status ja raha ratkaisee. Olisimpa tiennyt tämän nuorempana, niin pyörittäisin hammaslääkärinä haaremia. Onneksi rupsahtavat siinä 35-vuotiana ja rikkaat statusmiehet on haave vain joskus nelikymppisinä. Turha niitä on sääliä, jos tekee mieli vaikka pettää.
Mikä sua estää nyt opiskelemasta hammaslääkäriksi?
Vierailija kirjoitti:
Ei naisille ole luonteella tai käytöstavoilla mitään väliä. Vain status ja raha ratkaisee. Olisimpa tiennyt tämän nuorempana, niin pyörittäisin hammaslääkärinä haaremia. Onneksi rupsahtavat siinä 35-vuotiana ja rikkaat statusmiehet on haave vain joskus nelikymppisinä. Turha niitä on sääliä, jos tekee mieli vaikka pettää.
Yo viesti kuvastaa pettymystä, katkeruutta ja yleistä turhautumista, joka valitettavasti on melko yleistä elämässään epäonnistuneiden miesten keskuudessa. Se on myös täynnä yleistyksiä ja halveksuntaa, jotka estävät rakentavaa keskustelua tai todellisuuden näkemistä moniulotteisena. Sun kannattaisi lukea jotain muutakin kuin naisvihamielisiä blogeja. Saattaisit joskus saada jopa naisen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan noilla tiettyjen ammattien miehillä vaikeimmat avioerotkin, kun heitä pitää kunnioittaa. Se ammatin status. Että ei kiitos.
Kunnon riitoja omaisuudesta ja lapsista. Ollaan onneksi tajuttu kavereiden kanssa pysyä noista erossa.
Mistäs ammateista tässä nyt puhutaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varmasti on parisuhteita, joiden syntyminen perustuu osapuolten taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen statukseen ja intressiin parantaa omaa sosiaalista asemaansa. Mutta on myös parisuhteita, joissa näillä seikoilla ei ole minkäänlaista merkitystä, vaan suhteen taustalla on rakastuminen ja tunne jonkinlaisesta sielunkumppanuudesta.
Rohkaisevana esimerkkinä tällaisesta tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä hän loukuilla pyydysti ja niistä hän ne keittonsa keitti. Mummo sanoi, että ei se keitto sinänsä siitä huonommaksi muuttunut, mutta kyllä hän alkoi vähän vältellä sitä paikkaa, kun tiesi, mistä liha niihin keittoihin tulee.
Se liitto oli alkanut uskottomuudesta (mummo tosin käytti siitä rumempaa sanaa), mutta alkoholia se pariskunta ei käyttänyt pisaraakaan. Eikä käyttänyt mummokaan ja mistä hän olisi sitä voinut saadakaan, kun oli vasta lapsi.
Kaikenlaista voi siis sattua ja joka kuuseen kurkottaa, se katajaan kapsahtaa, kuten mummo aina opetti.
Vierailija kirjoitti:
Varmasti on parisuhteita, joiden syntyminen perustuu osapuolten taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen statukseen ja intressiin parantaa omaa sosiaalista asemaansa. Mutta on myös parisuhteita, joissa näillä seikoilla ei ole minkäänlaista merkitystä, vaan suhteen taustalla on rakastuminen ja tunne jonkinlaisesta sielunkumppanuudesta.
Rohkaisevana esimerkkinä tällaisesta tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulkukissoja ja kerran se nainen lipsautti, että niitä
Mummo käyttäytyi kyllä fiksusti tuossa tilanteessa. Ei ryhtynyt pitämään meteliä keiton raaka-aineista, vaan alkoi vain vähän vältellä noita aterioita.
Sattuisiko kenelläkään olemaan tuon keiton reseptiä?
Tunnen yhden lentäjän vaimon. Vaatimaton ja kaunis on. Ei ole koskaan leuhkinut miehensä ammatilla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varmasti on parisuhteita, joiden syntyminen perustuu osapuolten taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen statukseen ja intressiin parantaa omaa sosiaalista asemaansa. Mutta on myös parisuhteita, joissa näillä seikoilla ei ole minkäänlaista merkitystä, vaan suhteen taustalla on rakastuminen ja tunne jonkinlaisesta sielunkumppanuudesta.
Rohkaisevana esimerkkinä tällaisesta tulee mieleen tapaus, josta pari vuotta sitten edesmennyt mummoni usein kertoi.
Mummon lapsuudenkodin lähistöllä eleli uusperhe, jossa oli pariskunta, miehen lapsia, naisen lapsia ja yksi yhteinenkin tenava. Tämän perheen äiti (äitipuoli) keitteli usein suuressa kattilassa keittoa.
Mummo kertoi, että keittoa syömään saivat tulla he naapurin mukulatkin perheen lasten lisäksi. Keitto oli ihan kelvollista, varsinkin silloiset sodanjälkeiset olosuhteet huomioon ottaen.
Siinä talon liepeillä liikkui paljon kulku
Kyllähän minulta tuo keittoresepti löytyy. Sitä on mummon lapsuudenajoista asti säilytetty sukumme pyhäinjäännöslippaassa.
Tässä oleva resepti on kyllä muokattu nykyaikaisen pienen perheen tarpeisiin. Alkuperäinen keitto tehtiin muuripadassa ja siihen meni useampi kappa perunoita ja neljä-viisi kulkukissaa nahkoineen, karvoineen, päineen ja häntineen.
Kissanlihakeitto
400 g kissan lihaa (lapaa, etuselkää tai kylkeä)
1 l vettä
1 tl suolaa
1 tl kokonaisia maustepippureita
1 laakerinlehti
1 sipuli
3 porkkanaa
100 g lanttua
50 g palsternakkaa
50 g juuriselleriä
6 perunaa
10 cm purjoa
2 rkl tuoretta persiljaa
Voisitko vielä kertoa, miten mummon raittiuslupaukselle kävi, kun hän kasvoi aikuiseksi. Pitikö raittius, vai alkoiko mummo kippailla päihdyttäviä juomia kaksin käsin?
Vierailija kirjoitti:
Voisitko vielä kertoa, miten mummon raittiuslupaukselle kävi, kun hän kasvoi aikuiseksi. Pitikö raittius, vai alkoiko mummo kippailla päihdyttäviä juomia kaksin käsin?
Mummon raittiuspäätös piti ja jatkui hänen elämänsä loppuun asti. Raittiusaate yhdisti mummoa ja vaaria, en usko että he koskaan ottivat pisaraakaan alkoholia. Mutta eivät he saarnanneet siitäkään asiasta. Kun me nuoret joskus hölmöilimme, he suhtautuivat siihen vain hyväntahtoisesti päivitellen.
Mummo avioitui vaarin kanssa 1960-luvun alussa. Luja kristillinen vakaumus heillä oli molemmilla ja se heitä yhdisti silloinkin, kun elämässä oli vaikeuksia ja haasteita.
Ahkeria olivat molemmat. Yhteiset rahat heillä oli aina ja se tuntui toimivan hyvin, kun olivat kumpikin sellaisia tarkan markan ihmisiä. Eivät pihejä, mutta tarkkoja.
Mummo oli alkuun kotona lapsia hoitamassa - sekin oli ajan tapa silloin - ja myöhemmin töissä seurakunnan taloushallinnossa. Mummo oli myös hyvin aktiivinen seurakuntatyössä ja osallistui vuosikymmenten kuluessa moniin kirkollisiin askareisiin.
Vaarilla oli sellainen mikroyritys, jossa oli työssä hänen itsensä lisäksi yhdestä kahteen apumiestä. Tekivät korjausrakentamista ja muuta pientä remonttia. Vaarikin oli hurskas mies, mutta jäyhempi, eikä samalla tavalla osallistunut kirkolliseen vapaaehtoistyöhön.
Riippuu naisesta. Meitä on joka lähtöön. Itse en halua kovan ammatin miestä, joka on varsinainen besserwisser. En halua kuunnella mitään mäkätystä.