Mitä tapahtuu lapsille joiden vanhemmilla ei ole aikaa/intoa osallistua koulun toimintaan?
Vaikuttaa siltä, että ainakin osa kouluista ja opettajista vaatii ja edellyttää vanhempien aina vain enenevässä määrin osallistuvan koulun toimntaan: milloin pitää tehdä kotona sitä ja tätä valmiiksi seuravalle tunnille, ja milloin pitää olla ostamassa/hankkimassa mitäkin tarviketta (luonnollisesti vanhempien itsensä kustantamana) ja pitää olla valmiina välittömästi reagoimaan vilma-viestiihin, vaikka se tulisi keskellä yötä, koska siinä todennäköisesti opettaja vaatii jotain jo seuraavaksi aamuksi.
Mutta entäs nämä lapset, joiden vanhemmilla ei yksinkertaisesti ole aikaa tai mahdollisuuksia tai intoa/jaksamista osallistua koulun toimintaan sillä antaumuksella mitä opettajat ja koulu edellyttävät. Mitä heille tapahtuu?
Kommentit (40)
Ei mitään ihmeellistä. Koulun varastoista kaivetaan jotain vessapaperirullia askarteluun. Varainkeruun voi kuitata rahalla, itse en ainakaan koskaan alkanut operoimaan mitään krääsämyyntiä tai leiponut mitään.
Ei tapahdu mitään, jatkavat opiskelua normaalisti.
Vanhempien mahd. osallistuminen on mulle toisarvoista. En rakenna opetusta kotien varaan.
t. Ope
P.s. Jokainen vähänkin kokeneempi ope tajuaa, että elämäntilanteet ovat kaikilla erilaiset. On helppoja vaiheita, on raskaita. Perheitä, lapsia, ketään ei tarvitse tunkea samaan muottiin.
Lähinnä se on ikävää lapselle, jonka vanhemmat eivät ole kartalla, mitä koulussa tapahtuu. Olla se lapsi, joka on retkipäivänä väärässä paikassa väärään aikaan. Olla se lapsi, jonka vanhemmat eivät tule vanhempainiltaan tai koulun juhliin. Olla se lapsi, jonka äiti tai isä ei ehdi auttaa läksyissä jne jne.
Siis miten pitää osallistua? En mä ole kokenut tuollaista koskaan lasten kanssa. Päiväkoti-iässä oli enemmän tätä, että "tuo maitotölkki", "varaa eväsreppu" jne. Ei koulussa enää.
Mutta toivon, että vanhemmat seuraisi Wilmaa. Ei se nyt mahdoton työ ole hiukan olla kartalla, mitä kokeita on ja onko lapsi ollut ihmisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä se on ikävää lapselle, jonka vanhemmat eivät ole kartalla, mitä koulussa tapahtuu. Olla se lapsi, joka on retkipäivänä väärässä paikassa väärään aikaan. Olla se lapsi, jonka vanhemmat eivät tule vanhempainiltaan tai koulun juhliin. Olla se lapsi, jonka äiti tai isä ei ehdi auttaa läksyissä jne jne.
Lapset eivät tiedä ketkä osallistuvat vanhempainiltaan, koska lapset eivät ole paikalla.
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä se on ikävää lapselle, jonka vanhemmat eivät ole kartalla, mitä koulussa tapahtuu. Olla se lapsi, joka on retkipäivänä väärässä paikassa väärään aikaan. Olla se lapsi, jonka vanhemmat eivät tule vanhempainiltaan tai koulun juhliin. Olla se lapsi, jonka äiti tai isä ei ehdi auttaa läksyissä jne jne.
Hieman eriasia auttaa läksyissä ja tietää milloin ja missä on retki, kuin osallistua joka halvatun kissanristiäisiin, toimikuntaan ja nyyttikestirinkiin, joilla ei ole mitään tekemistä opetuksen kanssa.
Ei niille tapahdu yhtään mitään. Sitten ovat vain ilman tarvittuja tavaroita tai väärään aikaan jossain. Minä olen vitosuokkalaisista ylöspäin olettanut että jokainen hoitaa itse hommansa. Luen Wilmaa mutta en muista useamman lapsen kaikkia juttuja. Muistutan kokeista ja retkistä, jos muistan, mutta usein en muista. Lapsen tehtävä on kuunnella mitä tulee läksyksi ja merkiä ylös milloin on kokeita. Jos ei tee läksyjä tai ei lue kokeisiin niin sille ei sitten voi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä se on ikävää lapselle, jonka vanhemmat eivät ole kartalla, mitä koulussa tapahtuu. Olla se lapsi, joka on retkipäivänä väärässä paikassa väärään aikaan. Olla se lapsi, jonka vanhemmat eivät tule vanhempainiltaan tai koulun juhliin. Olla se lapsi, jonka äiti tai isä ei ehdi auttaa läksyissä jne jne.
Mä olin tuo lapsi ja ei hyvälle tuntunut.
On hyvä, että vanhemmat tukevat lapsiaan koulunkäynnissä. On kuitenkin oikein hyvä, että koululainen oppii itse muistamaan läksynsä ja kokeensa. Koulu on lapsen työ.
Ekaluokan jälkeen tavallisesti osataan huolehtia omista asioista. Sitten jos ei lapsi osaa, huoltajan velvollisuus on opettaa lasta huolehtimaan tehtävistään ja tavaroistaan. Lapsi ei opi, jos häneltä ei vaadita mitään.
Terv. ope ja äiti
Eivät saa stipendia saati hymypatsasta.
En ole alkanut hyysäämään lapsiani. En ole lukenut Wilmasta, mitä läksyjä heillä on ollut. Olen kuitenkin seurannut Wilman tuntimerkintöjä. Lapsen täytyy itse oppia huolehtimaan omista velvollisuuksistaan. Hyvin lapseni ovat läksynsä hoitaneet. Läksyjen muistaminen ei ole äidin tehtävä, jos lapsi on normaalisti oppiva.
Ihminen ei ole muuttunut perusolemukseltaan muutamassa kymmenessä vuodessa. Minäkin osasin huolehtia läksyistäni. Mikseivät lapseni osaisi?
Mua ketuttaa suunnattomasti tulevana lauantaina oleva "koko perheen koulupäivä". Mulla on kaksi lasta samassa koulussa, enkä voi molempien luokassa olla silloin, kun tekevät jotain tärkeää vanhempi+lapsi yhdessä. Aiemmin olen vuorotellut, tänä vuonna tuon lapsen kanssa ja seuraavana vuonna toisen mutta nyt en pääse kummankaan kanssa.
Samaan päivään on yhdistetty unicef-kävely, eli käytännössä vanhemmat maksavat lapselle(/unicefille) sitä enemmän mitä enemmän lapsen kanssa ehtivät kävellä. Ja lapsethan keskenään puhuvat, paljonko kenenkin vanhemmat ovat luvanneet maksaa... Kamalan eriarvoistavaa! Olen muutenkin näitä lapsilla tehtyjä keräyksiä vastaan, eihän tuon ikäiset saa edes palkkatöissä olla mutta "työtä" saa tehdä ansaitakseen rahaa jonnekin ulkomaille lähetettäväksi. En ymmärrä miten tällainen perustellaan sisältyväksi opetussuunnitelmaan.
Ei ole pakko osallistua koulupäivään. Lapsesi eivätenehdy, vaikket puuhastele heidän kanssaan luokassa. Puuhastelkaa kotona!
Unicef-kävely on hyväntekeväisyyttä. Rahaa kerätään niille lapsille, joilla on kaikkea vähemmän. Maksaminen ei ole pakollista. Lapsesi voi hyvin kävellä ",ilmaiseksi".
Kaikesta ei kannata pahoittaa mieltään.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempien mahd. osallistuminen on mulle toisarvoista. En rakenna opetusta kotien varaan.
t. Ope
P.s. Jokainen vähänkin kokeneempi ope tajuaa, että elämäntilanteet ovat kaikilla erilaiset. On helppoja vaiheita, on raskaita. Perheitä, lapsia, ketään ei tarvitse tunkea samaan muottiin.
Eikös peruskoulun idea ole että kaikki tungetaan siihen samaan muottiin
Vierailija kirjoitti:
Lähinnä se on ikävää lapselle, jonka vanhemmat eivät ole kartalla, mitä koulussa tapahtuu. Olla se lapsi, joka on retkipäivänä väärässä paikassa väärään aikaan. Olla se lapsi, jonka vanhemmat eivät tule vanhempainiltaan tai koulun juhliin. Olla se lapsi, jonka äiti tai isä ei ehdi auttaa läksyissä jne jne.
Lässynläasyn. Riippuu iästäkin. Joku puhuu ekaluokkalaisesta, itsellä ysiluokkainen. Olla se nuori jolle äiti on pakannut eväät ja yhtäkkiä pitäisi itse tietää mitä pitää syödä. Olla se nuori jolle äiti on aamulla sanonut mitä pukea, ja nyt on kylmä ja vaatteet läpimärät, kun kukaan ei kertonut. Olla se nuori ekassa työpaikassa, kun ensimmäisen kerran kohtaa vanhempia ihmisiä jotka olettaa sun tekevän oma-aloitteisestikin jotain. Olla se nuori tuore vanhempi jonka pitäisi ruokita lapsensa, mutta kun ei osaa edes itselleen tehdä ruokaa.
Tai taaksepäin, Olla se lapsi jonka vanhempi ehti kyllä auttaa, kun oli kotona aina vaan, mutta olla se, joka ei koskaan saanut muuta mallia elää, kuin muiden rahoilla ostaa ruokaa ja maksaa jotain hikistä vuokraa, kartuttaa toisen omaisuutta.
Mutta hei, lopulta vanhempana olla se, joka vauvapalstalla pätee. Ainakin mä osasin muistuttaa lasta retkistä, pakata eväät ja kävin vanhempainilloissa. Olla se. Vaikka muuta en sit ollut.
Peruskoulu on perusopetusta. Siellä on ryhmäkuri. Kaikki eivät voi edetä ihanan joustavasti omaan tahtiin. Opettaja opettaa ryhmää.
Muistakaapas ny sellainen juttu et se peruskoulu on ilmainen.Kotoa ei tarvitse viedä mitään.
Opettaja tekee niistä lasun koska vanhemmat ovat laiminlyöneet velvoitteensa. Lastensuojelu päättää jatkotoimenpiteistä jotka voivat olla esimerkiksi valvontaa ja sijaishuollon toimenpiteitä.