No niin, nyt se sitten tapahtui. Lapsi oli kertonut eskarissa perheestään

kirjoittanut kohtaan "mitä isä tekee" että isä makoilee sohvalla ja lukee. No kyllähän se usein töiden _jälkeen_.

Nimi: Minä

Lempiruoka: Meillä saa vain makaroonia ja joskus banaania

Lempipaikka: Lähipubi. Me käydään siellä äidin kanssa koko ajan.



:D HIEMAN hävetti. Oltiin muutama kuukausi sitten pojan kanssa kyseisessä pubi/ravintolassa syömässä keskellä päivää ja pojan mielestä siellä oli tosi kivaa.

lukea jostain äitienpäiväkortista, että "äiti istuu vain tietokoneella".

Koko naapuruston oli paikalla ja minä tulipalonpunaisena topissa ja pellavahousuissa. Kuuma päivä ja olisi pitänyt sheivata. Ja hörökorvan kuullen ei saa puhua mitään miehen kaa.



Olin todennut et en laita uikkareitakun sääret on ajelematts ja vähän bikinirajaa pitäisi siistiä.

Mulla näitä möläytyksiä riittää lapsuusajoilta.



Paras on varmaan se, kun joskus ala-asteella piti kertoa jotain perheestä ja vanhemmista. Minä reippaana tyttönä kerroin äitini olevan NARKOMAANI. Opettajamme oli tällainen vanhanaikainen tiukkis ja hänen ilmeensä oli aika jännä tässä kohtaa.. Oikeasti äitini on merkonomi, olin todella ylpeä tästä hienonkuuloisesta tittelistä, mutta sekoitin sitten hieman sanat :D

mun tyttö on kertonut että äiti hakkaa minua ja isiä vyöllä...

Faktat:

sinulla on tyttö

tytöllä on isi

äiti hakkaa sinua vyöllä

äiti hakkaa isiä vyöllä

Tästä en kyllä saanut selvää, että kuka tai mikä sinä olet tai että miten teillä sukulaisuudet menevät. Mutta ilmeisesti tarina ei ollut totta siltä osin, että hakattiin oikeasti vyöllä vaan ehkä sitten oli leikitty. :-)

mun pieni serkkuni oli kailottanut kovaan ääneen kaupassa: Isi muista sitten ostaa sitä kaljaa ja äitille vaippoja!



Kotona oli mietitty ostoksia, ja vastasynnyttänyt imettävä äiti oli sanonut, että tuo sitten mulle kotikaljaa ja vauvalle vaippoja.



Minä taas kailotin 3-veenä muistotilaisuudessa että "kyllä tiellä oli titten hilveätti itoja mulkkuja!"



Olin hautausmaalla tarkastellut hevosmuurahaisia, kyseessä oli isoisomummoni hautajaiset. Onneksi hautajaisväki oli huumorintajuista. Äiti kyllä meni punaiseksi....



toisen kerran ilmoitin kesken syntymäpäivien, jalkojani iloisesti heilutellen, että "minä titä titten näin viime yönä, kun iti keinutti äitiä!" Äitini siihen naama punaisena: "ei kun sinä näit vaan painajaista" "Ja ihan valmana minä näin, tänkykin kititi!"



ja kerran Kom-teatterin näytöksessä: minulle ei löytynyt lastenhoitajaa. Menimme siis näytökseen ja minä pierasta päräytin, äänekkäästi. Kotona äiti moitti: "ei saa sellaista tehdä, jos ihan väkisin pierettää, niin pieraise sitten ihan hiljaa."



Noh, mentiin toiseen näytökseen, ilmaisliput kun oli. Minä olin tottelevainen 4 v. Minä kieli keskellä suuta salaa tuhnautin. Sattuipa vaan näytelmässä olemaan hiljainen hetki, kun julkistin sitten onnistumiseni kirkkaalla ja kuuluvalla äänellä: "Äiti no nyt minä pieraisin ihan hiljaa!"



Hauskaa oli kuulemma takanurkasta näyttämölle asti. Paitsi vanhemmillani.

hiihtämisestä ja rahasta.

Tottahan tuo on...

Kylhän siitä kortista saa lapsen olosen vaikkei kirjottais sitä ekaa lausetta minkä lapsi äidistä sanoo! :D

Kannattaa siellä päiväkodissakin vähän ohjata, että "kerro mikä on paras asia äidissa" tai "mikä on hauskin juttu mitä ootte yhdessä tehny äidin kanssa?"

Voi sitte se äitikin vähän ilahtua ja saada iloa siihen arkeen. Ei muakaan kyllä paljoo hymyilyttäis "äiti makaa vaa sohvalla ja kattoo kokkiohjelmia" -viesti äitienpäiväkortissa. Kun se oikeesti voi olla, että niin on ollu vaikka edellisenä päivänä eikä oo mikään vakio-asettelu.

kysytty korttia varten, että mitä hienoa vaarissa on, niin lapsi oli vastannut, että sen pippeli on käyrä.

Olivat uineet kesällä mökillä koko kesän!

Mun äitienpäiväkortissa luki joskus, että yleensä äiti vaan makaa, mutta joskus se voi ostaa leluja, jos sillä on rahaa.

tipuin tuolilta *röhönaurua*

jossa luki, äiti istuu aina tietsikalla ja syö salaa karkkia. Äiti ei harrasta mitään, en tiedä mitä äiti tekee työkseen. Parasta äidissä on se, että se antaa joskus karkkia :/ Voisivat joskus hoitajat miettiä ihan perinteisiä kortteja, eikä haastatella lapsia.

Jännityksellä sitten aina luemme mitä lapsi on meistä kertonut. Kerran oli esimerkiksi kysytty mistä äiti tulee surulliseksi ja vastaus oli kun lyö päätä seinään ja huutaa. Öh, muistan kerran ennen äitienpäivää lyöneeni pääni oven reunaan, niin että ensimmäisenä pääsi kirosana ja sen jälkeen vielä pieni itku kun sattui niin mojovasti.

ketju osoittaa hyvin sen, miten aiheettomia lastensuojeluilmoituksia syntyy. Lapsi sanoo jotain tollasta hassua ja vieraat aikuiset vetää siitä sit jotain johtopäätöksiä.

Meidän kaksivuotias selitti eilen kuinka isi lyö häntä kepillä...Hieman ehkä jännittää seuraava neuvolakäynti :)

3v. poikamme potki kuraisilla kengillä auton penkkiä. Laskin pojan jalan alas penkin selkänojalta jolloin poika huusi täyttä kurkkua että "äiti, sää löit mua!" koko parkkipaikka kuuli..jep jep...

Minulla menivät kerhoikäisenä sekaisin hiiret ja muurahaiset.

Selitin sitten kerhon tädeille, että meillä on kotona ihan hirveästi hiiriä, niitä vilistää jopa pöydillä.



Kerhon tädit sitten kyselivät varovaisesti vanhemmiltani, että missä me oikein asutaan...

Tyttö huuteli jalankulkijoille, että "mun äiti on pankissa töissä ja me erotaan meidän isistä."

Mun pojan ryhmiksen hoitaja kutsui mua joskus tuossa syksyllä sivuummalle ja kyseli että onko meillä jäähypaikkana PIMEÄ suihkuhuone... No ei tosiaankaan ole... Poika oli selittänyt että sinne oli joutunut. Mummultansa kyseli myös että miksi laitoit mut tuonne pimeään huoneeseen. Eikä hellämielinen mummu ole koskaan edes jäähyttänyt poikaa... Tosi kivalta tuntuu kun tällasia tarinoita tulee vastaan. :( Poika pelkää vähän meidän suihkuhuonetta ja pesulle mennessä haluaakin laittaa aina itse heti valot joten varmaan sieltä nuo jutut juontaa yhdistettynä mielikuvitykseen.

jossa luki, äiti istuu aina tietsikalla ja syö salaa karkkia. Äiti ei harrasta mitään, en tiedä mitä äiti tekee työkseen. Parasta äidissä on se, että se antaa joskus karkkia :/

Voisivat joskus hoitajat miettiä ihan perinteisiä kortteja, eikä haastatella lapsia.

nyt tuntuu, että on hoitajat pistäneet kiusaallan tulemaan :D toihan on jo hulvaton

Tyttö huuteli jalankulkijoille, että "mun äiti on pankissa töissä ja me erotaan meidän isistä."

...vastannut sellaisessa haastattelussa, missä kysyttiin mitä ensimmäisenä tulee mieleen jostain sanasta, näin:



ISÄ: Antaa aina ruokaa.

ÄITI: Siitä mä en kyllä sano mitään.



Kun sain sen haastattelulapun kotiin, niin en tiennyt itkeäkö, vai nauraa! Tosta tuli jotenkin mieleen, että isä sentään huolehtii perustarpeista, mutta äidistä ei edes samaa voi sanoa! :D

oli sellainen, että tuppasi kyselemään kotonakin jatkuvasti, kaikenlaista kuten "kuka se oli? kuka huusi? kuka nauroi?" vaikka kukaan ei välttämättä ollut tehnyt yhtään mitään.



Olimme sitten kerran matkalla junalla kaksin poikani kanssa ruuhkaisessa junanassa. Hiljainen hetki, juna täynnä ihmisiä ja poika huutaa tuttuun tapaansa "Kuka pieras?" Minua tietysti nauratti, mutta kaikki lähellä istuvat olivat vakavan näköisenä...aivan kuin paniikissa, että olisivat jääneet kiinni, jostain mitä kukaan ei luultavasti ollut edes tehnyt :)

Vierailija kirjoitti:

poika kertoili 5-vuotiaana kaikille että meidänpä äiti on puhelintyttö. :D Minusta se oli niin hulvatonta että jätin joskus oikaisematta että työskentelen eräällä matkapuhelinoperaattorilla puhelinasiakaspalvelussa. Millähän huohotuslinjoilla ihmiset kuvitteli mun olevan töissä. :D

Puhelintyttö tarkoittaa prostituoitua, ei puhelinseksilinjan työntekijää.