Kannattaako 45-vuotiaana enää hakea lääkikseen?
En ole käynyt lukiota, mutta nyt työttömänä olisi kaikki päivät aikaa harjoitella ensi vuoden valintakokeeseen.
Kommentit (36)
Lääkikseen pääsevät vain supernerot kuten somalit.
Koulutukseen menee 10v eli työuraa jää jäljelle 15v. Kuulostaako järkevältä?
Vierailija kirjoitti:
Koulutukseen menee 10v eli työuraa jää jäljelle 15v. Kuulostaako järkevältä?
Koulutukseen menee kylläkin 6 vuotta, ja kun eläkeikää koko ajan nostetaan niin työaikaa on jäljellä 20 vuotta. Monet lääkärit lisäksi työskentelee eläkkeelläkin.
Vierailija kirjoitti:
Koulutukseen menee 10v eli työuraa jää jäljelle 15v. Kuulostaako järkevältä?
Ei mene noin kauaa. Ja lääkäri voi helposti työskennellä vaikka 70-vuotiaaksi saakka.
Ap
Ehtisit kyllä olla työelämässä koulutuksen jälkeen parikymmentä vuotta, joten miksipäs ei. Lääkärit tienaavat hyvin ja verotuksessa on kivoja porsaanreikiä verojen minimoimiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Taas?
Miten niin taas?
Ap
Joo voit sä sinne hakea, mutta et sä sinne pääse.
No kannattaa sitä hakea, jos kerron aikaa on opiskella.
Vierailija kirjoitti:
Koulutukseen menee 10v eli työuraa jää jäljelle 15v. Kuulostaako järkevältä?
Väärä info ja muutenkin, harva on samassa työssä viittäkään vuotta.
Kyllä kannattaa kunhan maksat sen itse
Samaa mieti itsekin, ikää vajaa kymmenen vuotta vähemmän. Pakko myöntää että myös lääkiksen fiksut tytöt kiinnostaisi! 😀
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulutukseen menee 10v eli työuraa jää jäljelle 15v. Kuulostaako järkevältä?
Ei mene noin kauaa. Ja lääkäri voi helposti työskennellä vaikka 70-vuotiaaksi saakka.
Ap
Nykyään eläkettä kertyy 70-vuotiaaksi saakka, joten siitä vain hakemaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kannattaa kunhan maksat sen itse
Maksan itse? Minkä? Ei hakeminen mitään maksa.
Ap
Sulla on varmaan jo valmiiksi se lääkärien ammattitauti, eli jalojuomat maistuvat. Eli siitä vaan! Opinnot ovat kuulemma haasteelliset, mutta valmistuneena helpottaa. Voit määrätä Buranaa, tai laittaa lähetteen erikoissairaanhoitoon.
Useimmilla työpaikoilla keskimääräinen työntekijä saa käyttää firman rahaa oman harkintansa mukaan korkeintaan joitain kymppejä tai satasia. Tyyliin ”saa tarjota asiakkaalle lounaan”.
Kuitenkin kuka tahansa Suomessa oleileva saa käyttää meidän kaikkien rahaa 120000€ (lääkärikoulutuksen arvioitu kustannus yhteiskunnalle) kouluttautumalla lääkäriksi jos vain läpäisee pääsykokeet. Ilman mitään tarveharkintaa tai sitoumusta harjoittaa kyseistä ammattia. Koulutuksen hinnan päälle tulevat vielä aikuisopiskelijan poistuminen työmarkkinoilta 6 vuoden ajaksi ja mahdolliset opintotuet. Ollaan helposti yli 200.000€:n kustannuksissa tälle yhteiskunnalle.
Eikös se nyt olisi kaikkien kannalta järkevää ottaa käyttöön ne lukukausimaksut, ja samalla keventää hyvintoimeentulevien verotusta niin että verotus olisi tasapuolista kaikille?
Silloin se joka koulutuksesta tulee hyötymään myös osallistuisi sen koulutuksen kustannuksiin, mutta verotuksella tasattaisiin asiaa niin että hän myös hyötyisi itse koulutuspanoksestaan jos oikeasti tekee niitä hommia.
Vierailija kirjoitti:
Samaa mieti itsekin, ikää vajaa kymmenen vuotta vähemmän. Pakko myöntää että myös lääkiksen fiksut tytöt kiinnostaisi! 😀
Mutta ei kannata tehdä niin kuin eräät lääkisopiskelijat Yhdysvalloissa. Harjoittelivat toisillaan elvytystä, ja onnistuivat saamaan yhdelle sydänpysähdyksen aikaiseksi. Ja sitten se oikea elvytys ei onnistunutkaan toivotulla lopputuloksella.
Voiko lääkikseen päästä ilman että on suorittanut lukion?
Tietenkin kannattaa hakea. Vaikka lääkäreidenkin eläkeiän rajoitukset ovat nykyään tiukemmat, voi eläköitynyt lääkäri työskennellä terveydenhuollon konsulttina omassa firmassaan kuten sukulaiseni teki. Hänelle lääketiede oli henki ja elämä ja hän perusti firmansa sen jälkeen kun oli kokeillut yhden vuoden viettää niin sanottua eläkeläiselämää.
Neurokirurgi Juha Hernesniemi lähti Kiinaan töihin sen jälkeen kun Suomen ikäsyrjivät lait estivät häntä jatkamasta Suomessa. Kannattaa lukea tai kuunnella hänen muistelmakirjansa. Hän oli ihan tehtaassa töissä ennen kuin pääsi lääkikseen. Hän ei edes päässyt suomalaiseen lääkikseen ja ponnisti maailmankuuluisaksi ja arvostetuksi neurokirurgiksi ulkomaan kautta.
Taas?