Kuinka pystyä kertomaan toiselle, että minulla on lapsi?

Vierailija kirjoitti:

Usein ensimmäisiä asioita mitä uudelle ihmiselle itsestään kertoo on parisuhdestatus sekä mahdollisten lasten määrä. Jos jompaa kumpaa peittelee niin kyse on siitä että yrittää antaa valheellista kuvaa itsestään, joka siksi että häpeää tilannettaan tai muusta syystä. Ehkä tässä on kyse siitä että sitouttaa toisen niin syvästi ettei totuuden selviäminen enää karkoita häntä. Miehethän tähän useimmiten syyllistyy, mutta ei naisetkaan näköjään ole immuuneja. Ja ymmärränhän minä että uuteen kiinnostavaan mahdolliseen kumppaniin haluaa tehdä hyvän vaikutuksen. Mutta ei se saisi olla valheellinen vaikutelma.

Itsellä on kumppani jolla myös on teini-iässä saatu isätön lapsi. Kyllä asia tuli hyvin aikaisessa vaiheessa ilmi ja minulla oli mahdollisuus harkita haluanko sekaantua asiaan.

Eikös tämä nykyajan deittailutouhu ole ole niin häilyvää, että oletus on, ettei ensi viikolla enää tunneta toisiaan?

Ruvetkaa nyt syyllistämään vahinkolapsien saamisesta, siis silloinkin kun niistä huolehditaan hyvin, niin saadaan syntyvyysluvut vielä vähän alaspäin.

Vierailija kirjoitti:

Ruvetkaa nyt syyllistämään vahinkolapsien saamisesta, siis silloinkin kun niistä huolehditaan hyvin, niin saadaan syntyvyysluvut vielä vähän alaspäin.

Vahinkolapsi syntyy tilanteessa jossa raskautta ei ole suunniteltu. Se ei ole lapsen etu, koska vanhemmat eivät ole välttämättä ehtineet kerryttää taloudellista vakautta tai ole vielä emotionaalisesti ja psyykkisesti valmiita vanhemmuuteen. Vanhemmat ottavat siinä riskin lapsen kustannuksella.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruvetkaa nyt syyllistämään vahinkolapsien saamisesta, siis silloinkin kun niistä huolehditaan hyvin, niin saadaan syntyvyysluvut vielä vähän alaspäin.

Vahinkolapsi syntyy tilanteessa jossa raskautta ei ole suunniteltu. Se ei ole lapsen etu, koska vanhemmat eivät ole välttämättä ehtineet kerryttää taloudellista vakautta tai ole vielä emotionaalisesti ja psyykkisesti valmiita vanhemmuuteen. Vanhemmat ottavat siinä riskin lapsen kustannuksella.

Vahinkolapsia on aina syntynyt. Useimmiten käy loppujen lopuksi ihan hyvin, vaikkei lapsi ollutkaan suunniteltu. Lapsen kannalta on parasta katsoa tilannetta positiivisesti.