Lue keskustelun säännöt.
Uusi suhde ja lapsihaaveet
22.09.2025 |
Olen seurustellut puoli vuotta saman ikäisen miehen kanssa. Olemme molemmat 40 vuotiaita. Olemme heti alussa keskustelleet että haluaisimme perheen jos se on vielä mahdollista. Kummallakaan ei ennestään lapsia.
Vaikka olemme olleet yhdessä vasta vähän aikaa mielestäni meidän tulisi jo aloittaa yritys jos lapsen haluamme. Olen yrittänyt selittää tätä miehelle mutta mies ei ole vielä valmis. Hänestä meidän tulisi vielä tutustua paremmin. Olen koko ajan enemmän ja enemmän ahdistunut asiasta kun tuntuu että jokainen tuhlattu kuukausi voi vähentää mahdollisuuksiani enää raskauteen. Ymmärrän täysin että jos olisimme nuorempia niin en vielä puolen vuoden jälkeen ehdottaisi lapsen tekoa.
Miten ihmeessä saan miehen ymmärtämään että asialla olisi kova kiire? Tiedostan hyvin sen että emme välttämättä enää edes onnistuisi ja yrittämisessä voisi mennä kauankin, voisi tulla keskenmenoja ja muuta..
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan 40-vuotias ole noin typerä, että suunnittelee lasten hankintaa?
Sinä olet tehnyt jo valintasi. Älä haihattele typeryyksiä.
Ei kai kukaan ole noin typerä että kuvittelee että kaikkien elämä noudattelee samaa kaavaa. Osoitat kommentillasi oman typeryytesi ja tietämättömyytesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No oletteko naimisissa? Jos et naimisiin menoonkaan pysty sitoutumaan puolen vuoden perusteella, niin miksi sitten vielä isompaan sitoumukseen eli lapseen?
Vierailija kirjoitti:
No oletteko naimisissa? Jos et naimisiin menoonkaan pysty sitoutumaan puolen vuoden perusteella, niin miksi sitten vielä isompaan sitoumukseen eli lapseen?
Emme vielä mutta olisin kyllä valmis.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No tuolla menolla asia ei jää sinun päätettäväksesi vaan mies jättää sinut. Ei tuollaista rankuttamista jaksa kukaan kuunnella. Olisit tehnyt asian eteen jo aikaisemmin jotain niin nyt ei olisi tuollainen hätä ja kiire.
Ette edes tunne toisianne vielä kunnolla ja lapsi pitäisi saada nyt heti? Mistä sitä voi varmaksi sanoa millainen mies sieltä paljastuu lapsen jälkeen. Voi tehdä elämästäsi hyvinkin hankalaa jos haluaa.
Kiitos empatiasta.
Ap
Joillakin on katsos empatiaa sitä syntymätöntä lasta kohtaan, sulla ei, minä minä minä. Viis siitä millaiseen tilanteeseen lapsi syntyy, kunhan SINÄ saat mitä haluat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kai kukaan 40-vuotias ole noin typerä, että suunnittelee lasten hankintaa?
Sinä olet tehnyt jo valintasi. Älä haihattele typeryyksiä.
Ei kai kukaan ole noin typerä että kuvittelee että kaikkien elämä noudattelee samaa kaavaa. Osoitat kommentillasi oman typeryytesi ja tietämättömyytesi.
Osa aikuisuutta on hyväksyä että tietyt ovet sulkeutuu, oli syynä sitten omat valinnat tai olosuhteet. Kenelläkään ei ole hyvää syytä tehdä lapsia enää noin vanhana, se on puhdasta narsistista itsekkyyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ehkä mies ei ole sinulle oikea. Se oikea mies sinulle tähän tilanteeseen voisi aloittaa sen yrityksen kanssasi nyt.
Mun mielestä mies kuulostaa järkevältä kun ei hätäile noin isossa asiassa. He ovat todella vanhoja tekemään perhettä, ja varsinkin yleensä naisille ensimmäiset vuodet ottavat koville ja jos ikääntynyt nainen ei jaksa niin se kaataa kaiken miehen syyksi ja sitten koko liitto on entinen. Mielestäni naisen kuuluu olla nuorempi kun tekee lapsia mutta se on vain minun mielipide ja meitä on joka lähtöön.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En osaa neuvoa ap:tä. Nuorempaa itseäni neuvoisin, että hanki lapsi yksin viimeistään 35-vuotiaana, jos siihen mennessä ei ole lapsia. Koska noissa ajolähtösuhteissa käy juuri noin.
Ehkä ap:n kannattaa painostaa miestä, kunnes tämä lähtee, ja sitten hakeutua yksin hoitoihin.
Nuorempana minä ja pari ystävääni olimme päättäneet juuri näin. 35 vuotta oli takaraja. Oli valmiiksi sovittu jonkun tutun miehen kanssa, että jos kumppania ei ole löytynyt takarajaan asti, niin nuo miehet voivat auttaa asiassa. Eikä ole vaatimuksia heitä kohtaan.
Kuinka hullu mies lähtee tuohon? Kelpaakohan oikeudessa edes kirjallinen sopimus vastuuvapaudesta, jos äiti päättääkin vastuuttaa isää jotenkin? Lapsi saa muutenkin paskat geenit, jos siittäjä ei ole komea ukkomies ja kenen vaimo nyt sellaisen antaa jakoon?
Jos jää odottelemaan täydellistä tilannetta, niin juna menee ohi, eikä ehdi millekään pysäkille. Elämä ei ole koskaan täydellistä. Niin vain niitä lapsia syntyy. Nykyään vatvotaan aivan liikaa ja sitten käy niin kuin ap:lle. Jää kokonaan ilman.