Yh ja työnteko
Olen ollut pitkään työtön ja nyt sain ihan ok palkkaisen työtarjouksen. Työmatkat olisivat yhteen suuntaan 60 minuuttia eli 2 tuntia pvä ja työpäivät sen 8 h. Matkat pitäisi tehdä 3 eri bussilla.
Olen 10 vuotiaan totaali yh isä ei ole kuvioissa eikä ketään auttamassa. Lapsella on ollut ongelmia yksinäisyyden takia ei ole kavereita ja tarvitsee tukeani paljon kun on pelkotiloja jne..
Työ olisi kuitenkin meille molemmille hyvä juttu jotta saisin rahaa,nyt tuilla rahaa ei paljon työmarkkinatuesta jää.
Asunnon vaihto lähemmäs yöpaikkaa ei ole mahdollista ( määräaikainen 10 kk työsuhde) eikä minulla ole ajokorttia joten bussilla kulkeminen on ainoa vaihtoehto.
Mitä tekisitte? Jos menen töihin päivät ovat 8-16 eli pitää lähteä kello 7 ja takaisin kello 17. Normaalisti tietenkin 10 v on itsekseen mutta lapsi käy mm psykologilla jo ahdistuksen takia joten mietin mitä helvettiä tekisin?
Kommentit (80)
Jos työ ei onnistu. Kokeile kumminkin.
Irtisanoudu jos tilanne pahenee.
Paras kun juttelette sen psykologin ja opettajan kanssa.
Vauvalta mikään neuvo ei koskaan kelpaa. Paras tieto löytyy läheltä. Työ saattaa olla lapselle tosi hyvä juttu. Pakottaa itsenäiseen toimintaan. Jota ei muuten ole järjestää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloituksen tarkoitus? Oikeuttaa persaukiselle yhlle kotiin loisimaan jääminen sen sijaan että hilaa pentunsa ja perseensä lähemmäs työpaikkaa josta sitten helpompi jatkaa jos määräaikaisuuden jälkeen työ jatkuu tai tulee uuden työn etsintä eteen? Penska sopeutuu kyllä eikä mene rikki.
Miten hilaan perseeni sinne,,noinko vaan löydän asunnon? Lapsi ollut samassa koulussa 4 vuotta ja psykologi ja opettaja tärkeitä tuen kannalta. Koulun vaihto ei ole psykologin eikä opettajan kanssa nyt suositeltavaa. Lapsi on tarvinnut tukeani nyt varsinkin iltapäivisin kun tulee koulusta klo 14 harrastuksia on mutta ne alkavat vasta 17.00 tai myöhemmin.
On se helppoa huudella jos ei ole lapsen asioista itse vastuussa. Työ ei jatku jos sitä virkaa hakee pätevä.
En hae mitään oikeutusta millekään vaan kokemuksia niiltä
Mutku... Noku... Mutku... Niin mutku... jne. Kyllähän sika syytä keksii kun ei kuolla halua...
Ap:n vastaukset täysin järkeenkäyviä, toisin kuin teidän trollien.
Koulupsykologeja ei tosiaan ole monessa koulussa nykyään, joten jos sellainen on niin siitä kannattaa pitää kiinni. Turussa, jossa itse asun, on tietääkseni vain yhdessä alakoulussa vakituinen psykologi.
Ap, jos lapsesi on erityislapsi, voi olla että saat Kelalta tukea hänen iltapäivähoidon järjestämiseen.
Katso alueen lastenhoitoa tarjotaan ilmoitukset. Nuorten on tällä hetkellä erittäin vaikea saada töitä. Pystyisit työllistämään jonkun. Vaikka yksi tunti päivässä. Lapsi vastustaa tätä aluksi tietysti. Pitemmän päälle kuitenkin hyvä juttu.
Vierailija kirjoitti:
Ap, jos lapsesi on erityislapsi, voi olla että saat Kelalta tukea hänen iltapäivähoidon järjestämiseen.
Ei ole erityislapsi, on vain yksinäinen ja traumat ja ahdistusta. Eikä Kela erityislapsille mitään järjestä ip kerhoa saa jatkaa 4lk asti ei muuta. Pois muuttaneella tuttavalla oli lievästi kehitysvammainen lapsi ja tämä tilanne että lapsi joutui pärjäämään yksin iltapäivät 4lk jälkeen
Vierailija kirjoitti:
Tämä on kyllä Suomessa niin paskaa. Ruotsissa on iltapäiväkerho koko alakoulun ajan ja myös lasten lomien aikana koko päiväisesti. Suomessa pitäisi vaan pärjätä yksin. Perheen ja työn yhdistäminen on Ruotsissa paljon helpompaa. Täällä ei edes tajuta vaatia mitään, vaan syytellään vain lapsia jos ei pärjää.
Ollaan ihan kaikessa Ruotsia jäljessä. Vaikka Ruotsia parjataankin maa hanmuutto ongelmista, niin kyllä siellä moni asia on paljon paremmin kuin täällä.
Minä ainakin yrittäisin etsiä hoitoapua. Näin olen selvinnyt tilanteessa että olen ollut totaali yh, omat vanhemmat kuolleet. On onnistunut jopa vastavuoroperiaatteella ilman rahaa. Netistä olen löytänyt vertaisia. Kesät sitten tuettuja lapselke leirejä ja muuta vastaavaa. Työtön en ole ollut.
Vierailija kirjoitti:
Huomaatteko, yksikään ehdotuksista ei kelpaa ap:lle. Missähän hevonperseessä hän mahtaa asua ja missä hevonperseessä se työpaikka on.
Asun Espoossa, käyn töissä Helsingissä. Työmatka julkisilla kestää 1h5min. Autolla ajan saman matkan 25 minuutissa.
Ajattelin kohta käydä kävelyllä kun on niin lämmintäkin.
Espoossa on kyllä asukaspuistotoimintaa ja koululaiset voi olla siellä iltapäivän. Googlaamalla löytyy. Ap asuu varmaan muualla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajokortti ja halvin mahdollinen yksityisleasingauto minkä löydät.
Nämä on ihan todellisuudesta irtautuneita nämä ehdotukset ja sitten kiukutellaan kun ap ei näistä innostu.
Ajokortti maksaa n. 2000€ ja halvinkin leasing 300€/kk. Mitä siitä 10 kk työstä jää käteen tuon jälkeen? Oikeasti.
Missä päin Suomea ajokortti maksaa 2000€? Minimi 10h ajotunneilla hintaa tulee vajaa 1000€. Halvimmilaan yksityisleasing saa 150€/kk. Selvitä asiaa ennen kuin meuhkaat
Mä ottaisin ehdottomasti sen työn. Varsinkin jos on ollut pitkä työttömyys taustalla. Siitä voi olla tosi iso apu työllistymisen kannalta joskus tulevaisuudessa. Tänä päivänä tunti/suunta alkaa olla aika normaali työmatka. Sitten ainakin alkuun palkkaisin jonkun teinin/nuoren pariksi tunniksi iltapäivisin lapsen seuraksi. Voi olla, että kaikki sujuukin tosi hyvin ja lapsi oppii itsenäisyyttä. Sitten jos ei mitenkään suju, niin aina voi yrittää työnantajan kanssa neuvotella mahdollisuudesta tehdä lyhyempää työpäivää. Sanoisin, että kannattaa tarttua tilaisuuteen, koska ei tuo nyt mitenkään niin mahdottomalta kuulosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huomaatteko, yksikään ehdotuksista ei kelpaa ap:lle. Missähän hevonperseessä hän mahtaa asua ja missä hevonperseessä se työpaikka on.
Asun Espoossa, käyn töissä Helsingissä. Työmatka julkisilla kestää 1h5min. Autolla ajan saman matkan 25 minuutissa.
Niin ei ruuhka-aikaan. Tiesithän, että espoolaiset minä-minä-minäidarit aiheuttavat päättömällä yksityisautoiluvimmallaan ison osan Helsingin ruuhkista. Ja sitten valittavat, kun Helsinki ei edistä yksityisautoilua. Tulispa,tietullit ja nopeasti...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Töihin vaan, soittelet lapselle usein videopuheluja, jos vaan pystyt. Kyllä hän tottuu. Aluksi tietysti vaikeaa, jos olet ollut aina kotona.
Niin, mut ne puhelut pitää soittaa kahvitunnilla tai lounaalla, ei työnantajan ajalla!
No tarkoitin lähinnä tuon työmatkan ajalta jos tunnin julkisissa istuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Töihin vaan, soittelet lapselle usein videopuheluja, jos vaan pystyt. Kyllä hän tottuu. Aluksi tietysti vaikeaa, jos olet ollut aina kotona.
Niin, mut ne puhelut pitää soittaa kahvitunnilla tai lounaalla, ei työnantajan ajalla!
No tarkoitin lähinnä tuon työmatkan ajalta jos tunnin julkisissa istuu.
Tämä on hyvä pointti. Voisin " ohjata" aamutoimiakin bussista. Kyllä työ tosiaan vetää puoleensa ja on työtä mistä pidän ja mitä haluaisin tehdä. Saisin säästöön rahaa, haaveena on se muutto jossain vaiheessa muualle pk seudulta ( jis saan töitä muualta Suomesta).
T: ap
Joo ihmettelen. Tuossa 4 vuotta sitten yh sai (tai kaikki sai) paljon paremmin tukia.
Ihan kolmentonnin brutolla sai usea satanen jos useampi lapsi ja asunto tietenkin isompi kun kaksio eli yli tonnin vuokra. Itseasiassa tuolloin asumistuki oli pelkästään 500€. Korvasi siis hyvin puolet vuokrasta.
Nykyään taitas olla samoilla numeroilla vain 300€.
Ja sitten nämä, jotka laskevat: Kun menet töihin saat palkan 3000€ brutto! Kun et ole töissä saat 800€ brutto työttömyyskorvausta. Onhan siinä huima ero! Paljon puuttuu laskelmista tuilloin.
Enpä ole ollut samassa tilanteessa. Toki meillä on 3 lasta, joten heistä on ollut seuraa toisilleen. Mieheni teki reissutyötä 5 vuotta. Keskimäärin 4 päivää viikossa oli poissa kotoa. Olin samaan aikaan yksikön päällikkönä toisella paikkakunnalla. Omalla autolla ajoin tunnin aamulla ja tunnin illalla. Työpäivät pääsääntöisesti klo 8-16, ruokatauko keskellä päivää omaa aikaa. Joskun kun oli ruuhkahuippuja, työpäivä saattoi venyä klo 17 tai klo 18 saakka, mutta niistä ylimääräisistä sai kerrytetään ylimääräisen vapaapäivän silloin tällöin. Tein joka ilta ruuan jo seuraavalle päivälle. Se helpotti arkea. Meillä ei lapsilla ole ollut mitään erityistä, ei psykologeja tai muuta, joten en pysty vertaamaan tilannettani sinun tilanteeseesi. 7 vuotta olin siellä töissä, joista 5 v. mies oli paljon poissa kotoa kunnes sai työpaikan, jossa ei tarvitse matkustaa.
Olemme aikoinaan olleet miehen työn vuoksi 2 vuotta ulkomailla, mikä oli ihan toisenlainen kokemus. Siellä oli mukana 2 pientä lasta ja olin kotona kaikki päivät. Kolmas lapsi sai alkunsa työkomennuksen aikana mutta syntyi Suomessa. En enää jäisi ikinä kotiin ilman työtä, jos ei olisi ihan pakko. Nuorin lapseni on sinun lapsesi ikäinen nyt. Hän ei ole edes tottunut siihen, että äiti olisi paljon kotona, koska olin hänen kanssaan vain äitiysloman ja vanhempainvapaan.
Lappu kaupan seinälle. Etsitään teiniä 10-vuotiaan seuraksi iltapäivisin. Laita viesti sähköpostiin se ja se.