Lue keskustelun säännöt.
Auttakaa ahdistaa äiti tuo mulle roinaa
20.09.2025 |
Eli siis monta kertaa olen sanonut ettei toisi vaatteita joissa karvoja ja ovat rikki tai uusia, mutta väärän kokoisia ja joita en ikinä käyttäisi..
Kirjoja , lehtiä siis suoranaista roskaa ja paskaa ja järkyttyy, jos heitän Roskiin . Olen monta kertaa sanonut että ei enään ja jotenkin se autottomana saa tuotua sitä roinaa silti ihan hitosti!.
Mä en jaksa enää mulla on pieni asunto ja sitten kun olen tarkka siitä etten halua mitään vanhaa ja rikkinäisiä tai mikä ei miellytä omaa silmää ja allergisena ei miellytä eläimen karvojen peitossa olevat vaatteet.
Äidillä saattaa olla hamstraus ongelmia pakonomainen tarve ostaa kaikkea alesta vaikkei tarvitse ja nyt uutena ilmiönä temuttaminen.
Hän saattaa säilöä vuosia vanhoja Käytettyjä askartelu tavaroita, tarroja , sulkia, nappeja, lankaa ,leluja, lehtiä kirjeitä, kortteja, kenkiä vaikka olisi rikki ja väärä koko.
Sen lisäksi vaatteita pitää säilöä vaikka ne olisi rikki ja vuodelta nakki ja pottu.
Kaikki Tokmanni euron kori ostokset kelpaa .
Mä en vaan enään jaksa ja mua ahdistaa kerran masennuin tästä niin ja en saanut vietyä tavaroita ja pahveja roskiin että mun koti oli kaatopaikka ja tarvitsi raivaus siivouksen . Nyt kun olen saanut pidettyä puhtaana en vaan saa äitiä uskomaan millään että minun koti ei ole mikään varasto tai kaatopaikka ostan itse oman tavarat. Ja nyt hän ei enään muuten tuo mutta joka ikinen joulu, syntymäpäivä ja kaikki juhlat saa pelätä paljonko paskaa taas tulee ja hirveä syyttely kun minä heitän Roskiin..
Kommentit (64)
Mun lapset ei suostuis ottamaan yhtä ainutta romukassia vastaan. Enkä kyllä minäkään. Kerran yks vanha ystävä antoi hyvää hyvyyttää vanhan paitansa mulle, jossa pari reikää. Kotimatkalla nakkasin sen roskikseen.
Mutta sairaushan toi on ja aika paha. Monet sairastuneet, kun ovat täyttäneet sen oman kämppänsä, niin vuokraavat vielä varastoja lisäksi. Kiva sitten jälkipolven niitä tyhjätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uusi tuttava kutsui käymään. Menin. Siellä ei juuri vapaata tilaa ollut. Täynnä tavarapinkkoja.
Kerran hän lahjoitti minulle valokuvakehyksen, johon oli laittanut lehdestä leikkaamansa kasvikuvan.
Noh en pannut sitä esille kotiini. Panin sen jätteisiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole tosissasi, että ahdistus ja masennus tuosta! Miksi et sano äidillesi, ettei toisi enää sitä roinaa. Saa sen sanoa. Jos suuttuu, niin suuttuu, se on voi voi hänelle. Puolusta itseäsi ihminen, se on sinun kotisi.
Ja jos et jostain syystä halua puolustautua, niin laita ne roinat heti säkkiin ja vie kierrätykseen, niiden takia ei pidä masentua. Jos äiti kysyy missä ovat, niin sanot että veit ne kierrätykseen, koska et tarvinnut.
Lupaatko nyt ap huolehtia tilanteesi kuntoon ja sanoa äidille, että nyt loppu roinan kanto.
Kai mun pitää kasvattaa luonnetta, mutta joskus pelkään äitiäni ja olen jopa sossulle sanonut tuosta, että tuo ja käski joskus sukulaistenkin tuoda vanhaa tavaraa .. taitaa olla suvussa toi hamstraus ongelma.
Tästä lähtien heitän kaiken roskiin, jos en ole erikseen pyytänyt..mutta esimerkiksi pääsiäisenä hän
Mitä sinä tästä opit?
Tämän jälkeen et avaa ovesi varmuusketjua ennen kuin on vienyt kassinsa niin kauas ovelta, että ei kanna niitä sisälle. Älä tee samaa virhettä monta kertaa.
Kumpaan sinä apua tarvitset, omaan ahdistukseesi vai äitisi roinankantovimmaan? Ahdistukseen saat apua mielenterveystoimistosta. Äitisin roinankantovimmaan on vaikeampi puuttua. Laitat vaan laatikon oven pieleen ja laitat tuomiset saman tien siihen. Seuraavan kerran ulos lähtiessä viet roskikseen.
Tee tarkka laskelma äidillesi, mitä kaikkea hän olisi voinut sillä roinaan käyttämällään rahalla saada. Keksi jotain sellaista aineetonta, joka olisi tarpeellista: hyvä ravintolaillallinen, teatterikäynti, jalkahoito, hieronta, hammaslääkäri ...
Sinä olet yksinhuoltajaäitisi ainoa lapsi? Tämä roinan kantaminen on hänen tapansa osoittaa rakkautta ja välittämistä. Yritä saada hänet kohdistamaan se johonkin muuhun tapaan.