"Esikoulussa joudutaan harjoittelemaan yhä enemmän arjen perustaitoja"

Jotenkin hassua että sen jälkeen kun alettiin puhua varhaiskasvatuksesta, olemme saapuneet aikaan jossa edes aikuiset, lasten vanhemmat, eivät ole aikuisia. Eli meillä kasvatetaan ihmisiä tiedostavammin kuin koskaan, mutta ihmiset eivät kuitenkaan enää kasva ollenkaan.

Olishan se mukava elää valmiissa maailmassa. Lapset tulisi päiväkotiin kaikki taidot valmiiksi taskussa ja sotilaallinen järjestys vallitsisi. Lapset kumartaisi ja niiaisi hoitajille ja puhuttelisi heitä teidän armoksenne. 😂

Miksi kenenkään pitäisi oppia luistelemaan? Täysin marginaalinen taito. Hiihtämällä sentään pääsee tarvittaessa paikasta a paikkaan b.

Vähän nyt menee puurot ja vellit sekaisin. Ei kai luistelu nyt mikään pakollinen taito ole joka ikiselle lapselle? Luistimetkaan eivät ole halpoja eikä itseä ole kiinnostanut aikuisiällä käydä kertaakaan luistelemassa. Muut esimerkit sitten toki ovat vakavampia.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin hassua että sen jälkeen kun alettiin puhua varhaiskasvatuksesta, olemme saapuneet aikaan jossa edes aikuiset, lasten vanhemmat, eivät ole aikuisia. Eli meillä kasvatetaan ihmisiä tiedostavammin kuin koskaan, mutta ihmiset eivät kuitenkaan enää kasva ollenkaan.

Yhteiskunnan arvot ja kulttuuri on muuttunut. Sivistystä, syvällistä ajattelua, kohteliaisuutta ja ystävällisyyttä pidetään introverttien tyhmyytenä.

Kaikki pyörii oman navan ympäri extrovertteina tunkemassa itseään esille. Ulkonäkö ja raha merkitsee, muita arvoja ei ole. Heikommissa oloissa olevia ei enää yritetä sivistää tai ohjata. Se ei kuulu nykykulttuuriin. Tälläistä porukkaa on helppo johdatella.

Ymmärrän osin. Muutamana kesänä on tosiaan kuulunut uimarannalla lasten kitinää siitä että ei voi uida, vesi on (muka) liian kylmää. Plus nuo järkyttävät hukkumistapaukset. Vanhemmat vie ehkä lapset kylpylään joskus. Tiedän itsekin että olimme onnekkaita kun meillä oli mahdollisuus käydä koko perhe saunassa ja uimassa ympäri vuoden meren rannalla. Avantoon ei taaperoa laitettu mutta uimakausi kesti alle kouluikäisenä maaliskuulta jopa lokakuulle. Kellukkeet oli koska talvisaunasta mentiin laiturilta mereen, siinäkin pystyi opettamaan että jos kelluke irtoaa niin toinen kannattaa, selälleen vaan ja vanhempi laittaa kellukkeen takaisin. 

Luistelu vaati vähän viitseliäisyyttä mutta sekin alkoi sujua. Palelihan siinä itse mutta ne punaiset posket oli ihan parasta :)

Varmaan jokainen vanhempi on joskus vähän uuno, varsinkin ensimmäisen lapsen kanssa. Onneksi meillä oli kivat opet sekä päikyssä että eskarissa joten asioista selvisi puhumalla. Ja hyvä olisi muistaa kunnioittaa sitä open ammattitaitoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näiden pitäisi tosiaan palvella niitä lapsia ja vanhempia eikä toisin päin. Pikkuisen vakalla kilahtanut hattuun oma roolinsa kaikessa. Hehän ovat käytännössä lapsenpiikoja.

Lasten kannattaisi olla kiitollisia, että joku heistä huolehtii

Ja hoitajien siitä, että on vielä töitä ja lapsia hoidettavaksi. Lähitulevaisuuden skenario on, että päiväkoteja ja kouluja joudutaan lopettamaan, koska lapsia on niin vähän.

Kyllä se on totta että varhaiskasvatus näkee kaikenlaista ja ei saa siihen puuttua, yksi hoitaja kertoi vapaasta kasvatuksesta jota yksi perhe noudattaa , esimerkkinä oli että kun lapsi suuttui niin hän veti kaikki vaatteet alas vaatekomerosta ja vanhempien mielestä ei saa kieltää vaan saa ilmaista itseään. Mitenkähän käy aikuisena, miten osaa hallita tunteitaan ettei vedä astiakaapin sisältöä lattialle suutuspäissään, voi sitä vaimo parkaa mitä joutuu kestämään , minä lähtisin kyllä viivana semmosesta suhteesta. Tulevaisuus voi olla aika raaka kun tuskin työpaikoilla tämmönen käytös onnistuu.

Perusluistelu on ihan kiva taito osata ja monet lapset käyvät jopa luistelukouluja.

Siellä tosin näkee myös niitä, joiden lapsi lopettaa heti ekan kerran jälkeen, kun asia ei sujunutkaan ja tuli paha mieli. Hei haloo!... monille lapsille luistelutaito vaatii harjoittelua ihan niin kuin lukeminen, matikka, uiminen, kävely tai pyörälläajo. Suurimmalla osalla se ei onnistu ekalla kerralla, eikä välttämättä vielä tokallakaan kerralla. Mutta eihän mitään voi oppia, jos heti lopetetaan, kun tulee paha mieli. Miksi vanhempi ei kannusta lasta jatkamaan, yrittämään ja harjoittelemaan? Kyllä se iloksi muuttuu, kun taidot kehittyvät ja lapsi tajuaa, että osaa. 

Vierailija kirjoitti:

Perusluistelu on ihan kiva taito osata ja monet lapset käyvät jopa luistelukouluja.

Siellä tosin näkee myös niitä, joiden lapsi lopettaa heti ekan kerran jälkeen, kun asia ei sujunutkaan ja tuli paha mieli. Hei haloo!... monille lapsille luistelutaito vaatii harjoittelua ihan niin kuin lukeminen, matikka, uiminen, kävely tai pyörälläajo. Suurimmalla osalla se ei onnistu ekalla kerralla, eikä välttämättä vielä tokallakaan kerralla. Mutta eihän mitään voi oppia, jos heti lopetetaan, kun tulee paha mieli. Miksi vanhempi ei kannusta lasta jatkamaan, yrittämään ja harjoittelemaan? Kyllä se iloksi muuttuu, kun taidot kehittyvät ja lapsi tajuaa, että osaa. 

Uimataito on välttämätön, luistelut ja hiihdot extraa. Ei kaikki ihmiset ole liikunnallisia eikä urheiluharrastukset kiinnosta kaikkia lapsia. 

Mitä vanhempien kannustamiseen tulee, lasten eri harrastuksissa tapaa joskus vanhempia, jotka hampaat irvessä kannustaa jälkikasvua. Kunnes saavat myönnettyä itselleen, että se harrastus on oma toive, ei lapsen toive.

Vierailija kirjoitti:

Miksi kenenkään pitäisi oppia luistelemaan? Täysin marginaalinen taito. Hiihtämällä sentään pääsee tarvittaessa paikasta a paikkaan b.

Kyllä luistelemallakin pääsee. Joissain kaupungeissa on matkaluistelureittejä, mennään kilometrikaupalla jäätä pitkin vaikka järvellä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se on totta että varhaiskasvatus näkee kaikenlaista ja ei saa siihen puuttua, yksi hoitaja kertoi vapaasta kasvatuksesta jota yksi perhe noudattaa , esimerkkinä oli että kun lapsi suuttui niin hän veti kaikki vaatteet alas vaatekomerosta ja vanhempien mielestä ei saa kieltää vaan saa ilmaista itseään. Mitenkähän käy aikuisena, miten osaa hallita tunteitaan ettei vedä astiakaapin sisältöä lattialle suutuspäissään, voi sitä vaimo parkaa mitä joutuu kestämään , minä lähtisin kyllä viivana semmosesta suhteesta. Tulevaisuus voi olla aika raaka kun tuskin työpaikoilla tämmönen käytös onnistuu.

Vanhaan hyvää aikaan oli lapsilla kuri. Sitten nämä lapset aikuisena monet ryyppäsi kaikki viikonloput, hakkasi perheensä ja ajoi sen pihalle, puukotti riitakumppaneitaan ja riiteli naapureiden kanssa mitättömistä asioista raastuvassa. Varsinkin naiset ja lapset joutui pelkäämään. Julkisivu saattoi kiiltää.

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin hassua että sen jälkeen kun alettiin puhua varhaiskasvatuksesta, olemme saapuneet aikaan jossa edes aikuiset, lasten vanhemmat, eivät ole aikuisia. Eli meillä kasvatetaan ihmisiä tiedostavammin kuin koskaan, mutta ihmiset eivät kuitenkaan enää kasva ollenkaan.

Myös aikuisilla lukemisessa haasteita, luetaan tekstejä muttei sisäistetä sitä tekstiä ollenkaan eli käytännössä osataan lukea muttei sisäistää mitään sanomaa.

Vierailija kirjoitti:

Oma nelivuotias osaa jo derivoida, lukea harry potterin ja hypätä uimahallissa kympistä. Mikä muita lapsia vaivaa

Unohdit mainita robotin ohjelmoinnin.

No siis, onhan tässä totuuden siemen, myönnettäköön. Pääpaino lasten kasvatuksessa tulisi olla vanhemmilla. Varhaiskasvatus on kasvatuskumppani, mutta ei voi olettaa, että kotona ei tarvitsisi kasvattaa. Silti moni tuntuu ajattelevan, että päiväkodin tai myöhemmin myös koulun ristiriitatilanteiden ratkaiseminen ei kuuluisi kotiin ollenkaan ja mun mielestä se on varsin outo tapa ajatella. Aikoinaan esikoisen koulussa tapahtuneen ristiriitatilanteen selvittäminen oli vaikeaa, koska toisen oppilaan vanhempi ei halunnut osallistua keskusteluun, hänen mielestään opettajan kuului selvittää asia. Hänen lapsi siis jätti toistuvasti meidän lasta pois leikeistä. Kyseessä oli ihan iältään kypsä vanhempi ja ammatin perusteella ihan kouluttautunut ihminen. Ei nämä asiat aina korreloi sen kanssa, miten ihminen osaa omia lapsiaan kasvattaa. 

Meillä ainakin ruutuaika paukkuu välillä järkevien rajojen yli, sitten tehdään ryhtiliike. Mun mielestä tästä aiheesta pitäis kuitenkin puhua syyllistämättä - tabletit ja älypuhelimet ovat kuitenkin sen verran uusi juttu, että vasta nyt alkaa enemmän hahmottua käytön haitat ja hyödyt. Valistus ja opastus siis tervetullutta, mutta toivoisin että sävy olis jotenkin ymmärtäväisempää. Kyllä mä itse ainakin kipuilen jo valmiiksi asian kanssa ja todellakin yritän parhaani.

Mun mielestä luistelu on hyvää liikuntaa ja se ei mielestäni ole kallis harrastus, mutta ostankin luistimet aina käytettynä ja käytännössä saan edellisen talven luistimista rahan seuraaviin luistimiin, joten kustannukseksi jää vain luistimien teroitus. Toki kypärä maksaa, mutta niitä ei tarvii joka vuosi uusia ja ollaan kierrätetty lapselta toiselle. Ei siis kerralla tarvitse uusia jokaisen kypärää. Lähin luistelukenttä on alle 500 metrin päässä, eli toki meillä on ihanteelliset olosuhteet tähän harrastukseen. Oon kyllä miettinyt, että miksi ihmeessä ei panosteta siihen, että olis vaikka luistin- ja suksikontit, joista päiväkodit ja koulut voisi lainata käyttökunnossa olevat varusteet liikuntatuntien ajaksi. Mä ainakin mielelläni lahjoittaisin varusteita tuollaiseen toimintaan. 

Ei vanhemmuus vaadi täydellisyyttä, mutta vastuunkantoa se kyllä vaatii. Ei kukaan muu voi olla päävastuussa meidän lapsista ja jokaisen vanhemman tehtävä on parhaansa mukaan opettaa ja kasvattaa omia lapsiaan. Päiväkoti ja koulu auttaa tässä tehtävässä, mutta päävastuu aina vanhemmilla. Olisi kuitenkin tärkeää, ettei vanhempia syyllistetä, koska silloin avun hakemisen kynnys voi kasvaa tosi isoksi. 

Osa suomalaislapsista myös pelkää metsää, eivätkä osaa kulkea vaihtelevassa maastossa.

Eihän tuossa vaadita täydellistä perhosuintia tms. vaan sitä, että on edes vähän totuttu vedessä oloon; ostaan kellua uida ainakin käsipohjaa ja ehkä koiraa. Sama luistelussa, joka saattaa kyllä olla paikallinen asia (ainakin täällä "kaikki" osaavat luistella ja se kuuluu säännöllisesti vaikka koululiikuntaan). Itse muistan, kuinka ennen ykkösluokkaa opeteltiin vielä rusetin solmiminen nauhakenkiin ja perunan kuoriminen - kotona. Vanhempien asiahan se on tällaiset kotona opettaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotenkin hassua että sen jälkeen kun alettiin puhua varhaiskasvatuksesta, olemme saapuneet aikaan jossa edes aikuiset, lasten vanhemmat, eivät ole aikuisia. Eli meillä kasvatetaan ihmisiä tiedostavammin kuin koskaan, mutta ihmiset eivät kuitenkaan enää kasva ollenkaan.

 

Myös aikuisilla lukemisessa haasteita, luetaan tekstejä muttei sisäistetä sitä tekstiä ollenkaan eli käytännössä osataan lukea muttei sisäistää mitään sanomaa.

Näitä pinnallisia ihmisiä löytyy erilaisilla koulutustaustoilla varustettuna myös hoitoalalta.

Esikoulun tarkoitus on valmistaa lasta koulunkäyntiin. Lapset kasvatetaan kotona.

Vierailija kirjoitti:

No siis, onhan tässä totuuden siemen, myönnettäköön. Pääpaino lasten kasvatuksessa tulisi olla vanhemmilla. Varhaiskasvatus on kasvatuskumppani, mutta ei voi olettaa, että kotona ei tarvitsisi kasvattaa. Silti moni tuntuu ajattelevan, että päiväkodin tai myöhemmin myös koulun ristiriitatilanteiden ratkaiseminen ei kuuluisi kotiin ollenkaan ja mun mielestä se on varsin outo tapa ajatella. Aikoinaan esikoisen koulussa tapahtuneen ristiriitatilanteen selvittäminen oli vaikeaa, koska toisen oppilaan vanhempi ei halunnut osallistua keskusteluun, hänen mielestään opettajan kuului selvittää asia. Hänen lapsi siis jätti toistuvasti meidän lasta pois leikeistä. Kyseessä oli ihan iältään kypsä vanhempi ja ammatin perusteella ihan kouluttautunut ihminen. Ei nämä asiat aina korreloi sen kanssa, miten ihminen osaa omia lapsiaan kasvattaa. 

Meillä ainakin ruutuaika paukkuu välillä järkevien rajojen yli, sitten tehdään ryhtiliike. Mun mielestä

Entä jos kiusaaja on opettaja tai hoitaja. Näistä aina vaietaan, vaikka ihan tutkimustietoa löytyy.