"Esikoulussa joudutaan harjoittelemaan yhä enemmän arjen perustaitoja"

Miksi sinä keksit näitä pätevyystehtäviä tänne ? Ainakaan et ole alalla töissäkään. T Lastenhoitaja

Ota iisisti. Ei tarvitse hermostua ellei hahmota tehtävänantoa missä on monta lausetta peräkanaa.

 

Jos vanhempi on läsnä niin vastuu on vanhemman. Ei kaikissa paikoissa edes ole mitään älypuhelimen kirjaussovellusta.

- Millä tavoin niissä paikoissa sitten pysytään kärryillä tai seurataan siis sitä, ketkä lapsista poistuneet ja ketkä läsnä? Onko sellaisissa paikoissa paperiset läsnäololistat vai muistaako hoitajat ulkomuistista noi tilanteet?

Vierailija kirjoitti:

Miksi sinä keksit näitä pätevyystehtäviä tänne ? Ainakaan et ole alalla töissäkään. T Lastenhoitaja

 

Ota iisisti. Ei tarvitse hermostua ellei hahmota tehtävänantoa missä on monta lausetta peräkanaa.

Missä luit hermostumista? Taitaa olla sulla nyt tietynväriset lasit päässä. Ei ole pakko vastata kysymykseen, mutta ihmetytti miksi käytät aikaasi tolkuttoman pitkien ja epätosien tilanteiden keksimiseen, vähän naiiveilla juonenkäänteillä höystettynä. 

Ja kyllä mä tehtävänannon ymmärrän, vaikka niissä epäloogisuuksia olikin. Teit alokasmaisen mokan, kun kuvittelet duunarin olevan automaattisesti vähän tyhmä. Mulla on ällän paperit ja kuulun mensaan, vaikka pelkkä lastenhoitaja olenkin. :) Veikkaan että sun ei kannata tulla mulle keulimaan ymmärtämisistä, vai kuulutko samaan järjestöön? 

Vierailija kirjoitti:

Päiväkotien aitojen yli ei lasten kuulu kyetä päästä. Jos noin kävisi, niin Huikkaan perään että hei käytäpä porttia ensi kerralla, ja seur päivänä laitan viestiä pk-johtajalle (että ilmoittaa kiinteistöhuoltoon tms) että meidän aidoissa on joku vika. Lasten ei kuulu päästä kiipeämällä yli. 

Suurin osa päiväkotien aidoista on sellaisia, että niistä pääsee vähintään jokainen taaperoiän ohittanut yli. Osasta pääsee nuoremmatkin, erityisesti talvisaikaan jolloin lunta kertyy aidan viereen. Niitäkin päiväkoteja on joiden pihaa ei ole aidattu tai joissa aita on vain osalla matkaa. Lapset osaavat myös kasata leluja aidan viereen kiipeämistä helpottamaan.

Aidat ovat kalliita rakentaa. Ja toisaalta Suomessa ei edes haluta rakentaa korkeita aitoja koska ihmisten mielestä päiväkoti ei saa näyttää "vankilalta".

Vierailija kirjoitti:

 

Jos vanhempi on läsnä niin vastuu on vanhemman. Ei kaikissa paikoissa edes ole mitään älypuhelimen kirjaussovellusta.

- Millä tavoin niissä paikoissa sitten pysytään kärryillä tai seurataan siis sitä, ketkä lapsista poistuneet ja ketkä läsnä? Onko sellaisissa paikoissa paperiset läsnäololistat vai muistaako hoitajat ulkomuistista noi tilanteet?

Tapauskohtaista. Pienissä paikoissa usein muistavat ulkoa. Ei siitä oikeasti ole kovin kauaa, kun noita älypuhelinjuttuja ei ollut missään käytössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkotien aitojen yli ei lasten kuulu kyetä päästä. Jos noin kävisi, niin Huikkaan perään että hei käytäpä porttia ensi kerralla, ja seur päivänä laitan viestiä pk-johtajalle (että ilmoittaa kiinteistöhuoltoon tms) että meidän aidoissa on joku vika. Lasten ei kuulu päästä kiipeämällä yli. 

Suurin osa päiväkotien aidoista on sellaisia, että niistä pääsee vähintään jokainen taaperoiän ohittanut yli. Osasta pääsee nuoremmatkin, erityisesti talvisaikaan jolloin lunta kertyy aidan viereen. Niitäkin päiväkoteja on joiden pihaa ei ole aidattu tai joissa aita on vain osalla matkaa. Lapset osaavat myös kasata leluja aidan viereen kiipeämistä helpottamaan.

Aidat ovat kalliita rakentaa. Ja toisaalta Suomessa ei edes haluta rakentaa korkeita aitoja koska ihmisten mielestä päiväkoti ei saa näyttää "vankilalta".

Vai että suurin osa. Ja että kun aidat ovat kalliita. Huhhei sun kanssasi. Olisit jo hiljaa, nolaat itsesi tietämättömyydellä. Et ole tainnut edes vierailla missään päiväkodissa.

Monet asiat on kalliita, mutta ne on silti järjestettävä. Olen ollut mukana perustamassa yksityistä päiväkotia, ja ilman aitaa ei tule asiakkaita kunnalta. Esim Rovaniemen kaupungin määräyksissä:

"Leikkipiha ympäröidään aidalla, h = 1200 mm. Aidan täytyy rakenteeltaan olla sellainen, ettei se houkuttele kiipeämään yli. Aidan ja maanpinnan väliin ei saa jäädä 100 mm suurempaa väliä. Aidoissa ja porteissa ei saa olla vaarallisia osia. Aidan suojaava osa mieluiten pulverimaalattua metalliverkkoa, josta näkyy läpi pa remmin kuin lauta-aidoista. Pulverimaalattuun metallipintaan eivät lasten kielet tartu pakkasella kiinni. Mikäli käytetään puuaitoja, tulee niissä olla pystyjako ja vaakajuoksut ulkopuolella tai kiipeämisen estävä riittävän tiheä vaakajako. Meluesteeksi tms. tarvittavat aidat toteutetaan kuitenkin tarvittaessa umpiaitoina."

Aika yksiselitteistä, vai mitä. Eskarissa ei välttämättä ole aitaa, jos se on samoissa tiloissa koulun kanssa. Mutta varhaiskasvatusyksiköissä on aita, josta ei saa päästä yli, piste. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päiväkotien aitojen yli ei lasten kuulu kyetä päästä. Jos noin kävisi, niin Huikkaan perään että hei käytäpä porttia ensi kerralla, ja seur päivänä laitan viestiä pk-johtajalle (että ilmoittaa kiinteistöhuoltoon tms) että meidän aidoissa on joku vika. Lasten ei kuulu päästä kiipeämällä yli. 

Suurin osa päiväkotien aidoista on sellaisia, että niistä pääsee vähintään jokainen taaperoiän ohittanut yli. Osasta pääsee nuoremmatkin, erityisesti talvisaikaan jolloin lunta kertyy aidan viereen. Niitäkin päiväkoteja on joiden pihaa ei ole aidattu tai joissa aita on vain osalla matkaa. Lapset osaavat myös kasata leluja aidan viereen kiipeämistä helpottamaan.

Aidat ovat kalliita rakentaa. Ja toisaalta Suomessa ei edes haluta rakentaa korkeita aitoja koska ihmisten mielestä päiväkoti ei saa näyttää "van

Vai että suurin osa. Ja että kun aidat ovat kalliita. Huhhei sun kanssasi. Olisit jo hiljaa, nolaat itsesi tietämättömyydellä. Et ole tainnut edes vierailla missään päiväkodissa.

Monet asiat on kalliita, mutta ne on silti järjestettävä. Olen ollut mukana perustamassa yksityistä päiväkotia, ja ilman aitaa ei tule asiakkaita kunnalta. Esim Rovaniemen kaupungin määräyksissä:

"Leikkipiha ympäröidään aidalla, h = 1200 mm. Aidan täytyy rakenteeltaan olla sellainen, ettei se houkuttele kiipeämään yli. Aidan ja maanpinnan väliin ei saa jäädä 100 mm suurempaa väliä. Aidoissa ja porteissa ei saa olla vaarallisia osia. Aidan suojaava osa mieluiten pulverimaalattua metalliverkkoa, josta näkyy läpi pa remmin kuin lauta-aidoista. Pulverimaalattuun metallipintaan eivät lasten kielet tartu pakkasella kiinni. Mikäli käytetään puuaitoja, tulee niissä olla pystyjako ja vaakajuoksut ulkopuolella tai kiipeämisen estävä riittävän tiheä vaakajako. Meluesteeksi tms. tarvittavat aidat toteutetaan kuitenkin tarvittaessa umpiaitoina."

Aika yksiselitteistä, vai mitä. Eskarissa ei välttämättä ole aitaa, jos se on samoissa tiloissa koulun kanssa. Mutta varhaiskasvatusyksiköissä on aita, josta ei saa päästä yli, piste. 

Tutustupa todellisuuteen. Aika monessa päiväkodissa tässä maassa on alle metrin korkuinen aita jossa vaakajuoksut ovat sisäpuolella (rakennusvalvonta ei välttämättä edes salli vaakajuoksujen laittamista ulkopuolelle ulkonäkösyistä). Perhepäivähoidon puolella ja erilaisissa rauhallisemmissa ympäristöissä taas sitten on paljon niitä aitaamattomiakin ulkoilupihoja.

Uusi aita maksaa kymmeniätuhansia vähintään.

Eikä 120 cm korkea aita estä karkaamista. 200 cm korkea voisi jo estää mutta niiden rakentamista ei katsota hyvällä. Ihan niin kuin muutakaan "liiallista turvallisuutta" (kuten vaikka lukittuja portteja tai valjaiden käyttöä) ei katsota hyvällä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Tutustupa todellisuuteen. Aika monessa päiväkodissa tässä maassa on alle metrin korkuinen aita jossa vaakajuoksut ovat sisäpuolella (rakennusvalvonta ei välttämättä edes salli vaakajuoksujen laittamista ulkopuolelle ulkonäkösyistä). Perhepäivähoidon puolella ja erilaisissa rauhallisemmissa ympäristöissä taas sitten on paljon niitä aitaamattomiakin ulkoilupihoja.

Uusi aita maksaa kymmeniätuhansia vähintään.

Eikä 120 cm korkea aita estä karkaamista. 200 cm korkea voisi jo estää mutta niiden rakentamista ei katsota hyvällä. Ihan niin kuin muutakaan "liiallista turvallisuutta" (kuten vaikka lukittuja portteja tai valjaiden käyttöä) ei katsota hyvällä.

Miten sinä kehtaat jatkaa vänkäämistä? Tekstissäsi on räikeitä asiavirheitä, et oikeasti tiedä mistä puhut, mutta jatkaa pitää.

Kerro mulle se päiväkoti, jossa on helposti ylikiivettävä aita? Missä kaupungissa on näin? Tai missä "ei katsota hyvällä lukittuja portteja"? Lukittu portti on ihan vakio jokaisessa päiväkodissa. Pihalla voi olla yli viisikymmentä pientä lasta, ne ei mitenkään pysy alueella ilman aitaa ja lukittuja portteja. 

Leikkipuistoissa voi olla matalia aitoja. Tai perhepäivähoitajalla (joka siis työskentelee kotonaan) hän ei välttämättä tarvitse aidattua pihaa, mutta varhaiskasvatusyksiköissä on kyllä aidat. Kuntahan on vastuussa, jos sieltä lapsi karkaa. 

Eri kuntien ja kaupunkien sivuilla löytyy näitä säädöksiä, tässäkin yksi (Karstula):

"Aidat ja portit

Varhaiskasvatusyksikön pihan on oltava säännösten mukaan aidattu alue. Aidat on varustettava asianmukaisilla porteilla. Aidan suositeltava korkeus on vähintään 120 cm. Tämän korkeuden on säilyttävä myös talviolosuhteissa. Aita tulee olla rakennettu riittävän tiiviiksi ja rakenteeltaan sellaiseksi, ettei se houkuta kiipeämään. Aidan alareunan ja maanpinnan väli ei saa olla yli 10 cm. Porttien lukituksien/säppien tulee olla sellaiset, ettei lapsi saa niitä helposti itse auki, esim. kaksoislukitus. Suositeltavaa on, että portti aukeaa pihaan päin. Portteihin on hyvä kiinnittää niiden kiinnipitämisen tärkeydestä muistuttavat kyltit. Lisäksi aidan ja porttien turvallisuusriskeistä tulisi keskustella sekä lasten että huoltajien kanssa."

***

Sun perustelusi hinnasta on lapsellinen. Onko sun mielestä kymppitonnien menoerä jotenkin suuri kun sotepuolesta puhutaan, tai turvallisuudesta? Kymmeniätuhansia on kärpäsen kakka kunnan budjetissa tai edes sen yhden päiväkodin budjetissa. 

Yksi leikkitelinekin voi maksaa myös kymmeniätuhansia. Mutta niitäkin ne päiväkodit hankkii, vaikka ne ei ole edes välttämättömiä. Suomalaiset kunnat käyttää paljon Lappset -firman telineitä, tässä sulle hinnasto. Telineitä löytyy hintaluokkaan 100 000 >  saakka. (Päiväkodeissa näkyy paljon noita noin 10 000  hintaisia telineitä. Lisäksi pihalle ostetaan keinut, hiekkalaatikot, ulkovarastot.) Ja sinun mielestäsi kymmenientuhansien aita on niin kallis, ettei sellaisia välttämättä hankita...

https://www.lappset.com/fi-FI/katalogi/leikkivalineet

https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/02_varhaiskasvatus_yks…

Vierailija kirjoitti:

Miksi nykyään yhä useampi lapsi puhuu huutamalla? Todella ärsyttävää ja raskasta kuunnella tuollaisen lapsen juttuja, kun desibelit on sellaiset, että tekisi mieli lähteä karkuun. Miksi vanhemmat ei voi opettaa lapselleen sen verran käytöstapoja, ettei puhuminen tarkoita huutamista? 

Ärsyttää myös sellaiset vanhemmat, jotka kehuvat lastaan reippaaksi, vaikka jokaisen ulkopuolisen silmin lapsi on oikea kauhukakara: menee joka paikkaan kielloista huolimatta, puhuu aikuisen puheen päälle eikä odota vuoroaan missään jne. Eikä taustalla ole suinkaan aina adhd tms., vaan silkkaa vanhempien laiskuutta hoitaa oma osuutensa lapsensa kasvatuksesta.

Vaikka Suomessa onkin ammattilaisten tarjoamaa varhaiskasvatusta, niin kyllähän vanhempien vastuulla on edelleen päävastuu lapsensa kasvatuksesta.

Lapset oppii huutamaan päiväkodeissa. Siellä on niin kova meteli, ettei muuten tule kuulluksi. Koska tarvitsijoita on paljon, hoitajien huomiosta taistellaan etuilemalla ja puhumalla päälle.  Myös tilasta tappeleminen edesauttaa aggressiivisuutta. Näin isoissa päiväkodeissa.

Lastenhoito ja lastenkasvatus kuuluvat ensisijaisesti lapsen omille vanhemmille - äidille ja isälle. AINA!

Nykyaikana yhä useampi lapsi valitettavasti ASUU päiväkodissa - ja kokopäivähoidossa - subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden turvin. On myös paljon perheitä, joissa toinen tai molemmat vanhemmat ovat 24/7 kotona hoitovapaalla, lomautettuna tai työttömänä.

On väärin, että vanhemmat eivät maksa tästä yhteiskunnan tarjoamasta kalliista palvelusta eli päivähoidosta senttiäkään tai maksavat vain hyvin naurettavan summan. Lastenhoito ja kasvatusvastuu sysätään kodeilta yhteiskunnalle. Surullista!!!

Viikonloppuisin ja päivähoidon loma-aikoina lapset kuskataan sukulaisten ja isovanhempien hoidettavaksi ja vaivoiksi. Jopa vauvoja ja leikki-ikäisiä lapsia kuskataan hoitoon ja jopa yöksi! Vanhempien pitää päästä "lepäämään lapsistaan", festareille, kaljaterasseille notkumaan ja etelänmatkalle ilman lapsia. Surullista!!! Nämä vanhemmat saisivat hävetä!

Vierailija kirjoitti:

 

Kerro mulle se päiväkoti, jossa on helposti ylikiivettävä aita? Missä kaupungissa on näin? Tai missä "ei katsota hyvällä lukittuja portteja"? Lukittu portti on ihan vakio jokaisessa päiväkodissa. Pihalla voi olla yli viisikymmentä pientä lasta, ne ei mitenkään pysy alueella ilman aitaa ja lukittuja portteja. 

Leikkipuistoissa voi olla matalia aitoja. Tai perhepäivähoitajalla (joka siis työskentelee kotonaan) hän ei välttämättä tarvitse aidattua pihaa, mutta varhaiskasvatusyksiköissä on kyllä aidat. Kuntahan on vastuussa, jos sieltä lapsi karkaa. 

Eri kuntien ja kaupunkien sivuilla löytyy näitä säädöksiä, tässäkin yksi (Karstula):

"Aidat ja portit

Varhaiskasvatusyksikön pihan on oltava säännösten mukaan aidattu alue. Aidat on varustettava asianmukaisilla porteilla. Aidan suositeltava korkeus on vähintään 120 cm. Tämän korkeuden on säilyttävä myös talviolosuhteissa. Aita tulee olla rakennettu riittävän tiiviiksi ja rakenteeltaan sellaiseksi, ettei se houkuta kiipeämään. Aidan alareunan ja maanpinnan väli ei saa olla yli 10 cm. Porttien lukituksien/säppien tulee olla sellaiset, ettei lapsi saa niitä helposti itse auki, esim. kaksoislukitus. Suositeltavaa on, että portti aukeaa pihaan päin. Portteihin on hyvä kiinnittää niiden kiinnipitämisen tärkeydestä muistuttavat kyltit. Lisäksi aidan ja porttien turvallisuusriskeistä tulisi keskustella sekä lasten että huoltajien kanssa."

***

Sun perustelusi hinnasta on lapsellinen. Onko sun mielestä kymppitonnien menoerä jotenkin suuri kun sotepuolesta puhutaan, tai turvallisuudesta? Kymmeniätuhansia on kärpäsen kakka kunnan budjetissa tai edes sen yhden päiväkodin budjetissa. 

Yksi leikkitelinekin voi maksaa myös kymmeniätuhansia. Mutta niitäkin ne päiväkodit hankkii, vaikka ne ei ole edes välttämättömiä. Suomalaiset kunnat käyttää paljon Lappset -firman telineitä, tässä sulle hinnasto. Telineitä löytyy hintaluokkaan 100 000 >  saakka. (Päiväkodeissa näkyy paljon noita noin 10 000  hintaisia telineitä. Lisäksi pihalle ostetaan keinut, hiekkalaatikot, ulkovarastot.) Ja sinun mielestäsi kymmenientuhansien aita on niin kallis, ettei sellaisia välttämättä hankita...

Suurin osa Suomen päiväkodeista on sellaisia, että niissä on helposti ylikiivettävä aita ja loppuosassakin aita on yleensä ylikiivettävä vaikkakin vaikeammin. Katsele vähän ympärillesi niin huomaat näitä. Portit eivät ole lukossa varmaan missään. Salpa ei ole lukko ja salvan avaa helposti pienikin lapsi.

Varhaiskasvatusyksikkö ei ole mikään lainmukainen termi, mutta ilmeisesti tarkoitat sillä päiväkotia?

Kymppitonnien investointi ei todellakaan irtoa helposti useimmissa kunnissa, vaikka yksityiseltä päiväkodilta sellaista voidaankin usein vaatia koska kyseessä eivät ole kunnan rahat. Hyvä kun edes 30 euron legopaketin saat hankkia lapsille. Erilaisista kiinteistön puutteista ja niiden korjaamisesta saa vängätä teknisen toimen kanssa oikein urakalla, ja yleensä korjaavat suoraan vain kaikkein ilmeisimmät puutteet mallia ovenkahva irti tai ikkuna rikki. Leikkitelineitä ei ole hankittu tänne uusina vuosikymmeniin.

Vierailija kirjoitti:

Lastenhoito ja lastenkasvatus kuuluvat ensisijaisesti lapsen omille vanhemmille - äidille ja isälle. AINA!

Nykyaikana yhä useampi lapsi valitettavasti ASUU päiväkodissa - ja kokopäivähoidossa - subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden turvin. On myös paljon perheitä, joissa toinen tai molemmat vanhemmat ovat 24/7 kotona hoitovapaalla, lomautettuna tai työttömänä.

On väärin, että vanhemmat eivät maksa tästä yhteiskunnan tarjoamasta kalliista palvelusta eli päivähoidosta senttiäkään tai maksavat vain hyvin naurettavan summan. Lastenhoito ja kasvatusvastuu sysätään kodeilta yhteiskunnalle. Surullista!!!

Viikonloppuisin ja päivähoidon loma-aikoina lapset kuskataan sukulaisten ja isovanhempien hoidettavaksi ja vaivoiksi. Jopa vauvoja ja leikki-ikäisiä lapsia kuskataan hoitoon ja jopa yöksi! Vanhempien pitää päästä "lepäämään lapsistaan", festareille, kaljaterasseille notkumaan ja etelänmatkalle ilman lapsia. Surullista

Ei Suomessa ole ollut mitään päivähoitoa enää 10 vuoteen. Nykyisin on varhaiskasvatus joka on kasvatuspalvelu eikä hoitopalvelu. Tarkoitus on siis ihan viralllisvirallisesti se, että lapset viedään sinne kasvatettaviksi. Vanhempien toteuttaman kotikasvatuksen ei katsota olevan tarpeeksi laadukasta.

 

Varhaiskasvatus on huijaus. Hoitopaikasta yritetään paperilla tehdä joku pienten lasten koulu missä vieläpä on jokaise

"Varhaiskasvatus on huijaus. Hoitopaikasta yritetään paperilla tehdä joku pienten lasten koulu missä vieläpä on jokaiselle lapselle oma yksilöllinen opetussuunnitelma.

Järkevintä olisi kumota koko varhaiskasvatuslaki ja palauttaa perinteiset tarhat missä ei näytellä mitään erikoispedagogiikka-asiantuntijakasvattajaa mutta hoidetaan lapset."

Ongelma on kai lapsiaineksen tason epätasaisuus, näin rumaa kieltä käyttäen. Sama tilanne kuin varhaiskasvatuksen jälkeen peruskoulussa. On esitetty ideologisena eli poliittisena tavoitteena, että lapsille pitää taata heidän aikuisuuttaan eli tulevaisuuttaan varten jokin perus-minimitaso, jotta opintie voi jatkua, eli että peruskoulu tarjoaisi ns. samat mahdollisuudet kaikille. Ongelma vain on se, että joko kotitaustat tai henkilökohtaiset syyt (nepsyys ym.) mutta useimmiten näiden kombinaatio aiheuttavat sen, että tuollaista "variaatiota" on todennäköisesti aiempia vuosikymmeniä enemmän. Sitä erikoispedagogiikkaa tarvitaan juuri siihen, että saadaan ne huonoista kotioloista ja/tai nepsyydestä ym. kärsivät lapset samalle tasolle kuin ns. normiperheiden normilapset: että opitaan ne käytöstavat ja ikäkauden mukaiset taidot niin, että voidaan laittaa lapsi kouluun. 

Ongelmaksi tulee tässä se, että "kaikesta säästetään" ja tilanteessa, jossa pystytään näkemään ja auttamaan esim. nepsylapsia paremmin kuin aiemmin, ei ole niitä resursseja eli käsipareja eli aikuisia ihmisiä tarjoamaan näille "erityislapsille" sitä erityispedagogiikkaa, jota nämä tarvitsisivat. Lisäksi tämä vaje kumuloituu niin, että - kuten kaikki tietävät tai jos eivät tiedä, voivat kuvitella - joskus yksikin haasteellinen tapaus ryhmässä vie ohjaajan/kasvattajan kaiken energian, jolloin edes sitä perustasoa ei saada pidettyä koko ryhmälle. Ns. heikoimman mukaan mennään. Jokainen aikuinen voi miettiä oman työpaikkansa käytäntöjen avulla, mitä tapahtuu, jos/kun otetaan se "heikoin lenkki" työyhteisöstä ja laitetaan hänen työnsä taso/nopeus/muut taipumukset (esim. juoruilu, omien asioiden selvittäminen, työajan käyttö näihin tai muuhun työhön liittymättömään) koko työpaikan yleiseksi tasoksi. Taso laskee. Alaikäisten eli kuten ennen sanottiin "keskenkasvuisten" suhteen tuo on vielä huomattavasti vakavampaa kuin aikuisten kesken. Korkeakouluissa opiskelevat, oletettavasti fiksut nuoret aikuiset pystyvät havainnoimaan eri tasot ja itse omalla toiminnallaan pitämään huolta oman oppimisensa/työskentelynsä tasosta, mutta lapsilta ei tuota voi edellyttää. Kaikki muistavat, miten otollisissa olosuhteissa (=ei aikuisen valvontaa) se koululuokan villein tapaus kaveriporukoineen saattoi helpostikin saada sen "keskitason" oppilasaineksen mukaan omiin keksintöihinsä tihutöistä kiusaamiseen. 

Aina on ollut perheitä, joilla "ei ole mennyt hyvin", mutta nyt näitä perheitä on aiempaa enemmän. Eli eri tavoin oireilevia lapsia ja nuoria on aiempaa enemmän. Juuri tällöin pitäisi saada pienemmät lapsiryhmät /koululuokat, ja juuri nyt pitäisi saada ryhmään sopeutumattomat omille luokilleen/omiin ryhmiinsä. Vaan juuri nyt toimitaan täysin päinvastoin: lisätään lasten/nuorten määrää ryhmissä JA laitetaan tasosta ja käytöstavoista riippumatta kaikki sopeutumattomat samaan tilaan joka arkipäivä ns. tavallisten ja hyvin sopeutuvien ja sääntöjä kunnioittavien lasten kanssa. 

Ongelma ei siis ole varhaiskasvatuksessa, vaan siinä, miten sitä käytännössä toteutetaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Kerro mulle se päiväkoti, jossa on helposti ylikiivettävä aita? Missä kaupungissa on näin? Tai missä "ei katsota hyvällä lukittuja portteja"? Lukittu portti on ihan vakio jokaisessa päiväkodissa. Pihalla voi olla yli viisikymmentä pientä lasta, ne ei mitenkään pysy alueella ilman aitaa ja lukittuja portteja. 

Leikkipuistoissa voi olla matalia aitoja. Tai perhepäivähoitajalla (joka siis työskentelee kotonaan) hän ei välttämättä tarvitse aidattua pihaa, mutta varhaiskasvatusyksiköissä on kyllä aidat. Kuntahan on vastuussa, jos sieltä lapsi karkaa. 

Eri kuntien ja kaupunkien sivuilla löytyy näitä säädöksiä, tässäkin yksi (Karstula):

"Aidat ja portit

Varhaiskasvatusyksikön pihan on oltava säännösten mukaan aidattu alue. Aidat on varustettava asianmukaisilla porteilla. Aidan suositeltava k

"Varhaiskasvatusyksikkö ei ole mikään lainmukainen termi, mutta ilmeisesti tarkoitat sillä päiväkotia?"

Joo no voit puhua päiväkodista jos tuo sekoittaa. Varhaiskasvatusyksikkö on korvannut sanan päiväkoti kuntien virallisissa asiayhteyksissä, muutama vuosi sitten. 

Laki tulee aina vähän perässä, mutta kaipa se sinnekin pian muutetaan. Ihan kuten vanha "päivähoitoasetus" vuodelta 1973 muuttui "varhaiskasvatuslaiksi" vuonna 2018. Varhaiskasvatuksesta oli jo kuitenkin virallisissa yhteyksissä puhuttu kauan ennen lain päivittämistä "varhaiskasvatuslaiksi".  

Jos siis haluat olla ajan hermolla, puhut varhaiskasvatusyksiköstä.

Muuten en jaksa sun kanssa enää, kun ei tule sitäkään faktaa että missä kaupungissa "suurin osa" päiväkodeista on sellaisia, että aidoista mennään yli noin vain. Monella paikkakunnalla säännökset kertoo, että aita oltava minimi 120cm, kahden paikkakunnan osalta linkitin, mutta sinä se jaksat "mutta SUURIN osa..."  Ja minä olen oikeasti ollut töissä niillä aidatuilla pihoilla, mun ei tarvitse erikseen "katsella ympärilleni" kuten ystävällisesti siellä manspleinaat. 

Jaa, on siis olemassa normilapsia ja normiperheitä🙄. Toivottavasti me olemme normiperhe: äiti, isä, poika ja tytär, omakotitalo ja farmariauto😝

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin huvittuneena tätä ketjua. Moralisointia piisaa. Siitä vaan ei ole mitään apua.

Miten korkeakoulutetut ihmiset ei kykene kehittämään omaa työtään ja vastaamaan sen haasteisiin?

Olen ihan eri alalla ja siellä toimenkuvaan kuuluu ongelmien ratkaisu, oman työn kehittäminen yms. Aloitekyvyttömät saatetaan ovelle.

Siihen ei ole työkaluja koska työkalujen käyttö on kielletty. Jos varhaiskasvattajana lähdet pitämään kuria lapsille niin äkkiä olet entinen varhaiskasvattaja.

Boomerit huutelevat kurin perään. Kuria käytetään kun ei muuta osata.

 

Kurin puutteen takia nykylapset on mitä on, milleniaalit luulevat että kuri tarkoittaa fyysistä kuria mikä ei pidä paikkaansa, milleniaalien mielest

Edellinen sukupolvi, äksät, kasvattivat uusavuttomat zetat jotka eivät pärjää edes työelämässä.

Vierailija kirjoitti:

 

Varhaiskasvatus on huijaus. Hoitopaikasta yritetään paperilla tehdä joku pienten lasten koulu missä vieläpä on jokaise

 

"Varhaiskasvatus on huijaus. Hoitopaikasta yritetään paperilla tehdä joku pienten lasten koulu missä vieläpä on jokaiselle lapselle oma yksilöllinen opetussuunnitelma.

Järkevintä olisi kumota koko varhaiskasvatuslaki ja palauttaa perinteiset tarhat missä ei näytellä mitään erikoispedagogiikka-asiantuntijakasvattajaa mutta hoidetaan lapset."

Ongelma on kai lapsiaineksen tason epätasaisuus, näin rumaa kieltä käyttäen. Sama tilanne kuin varhaiskasvatuksen jälkeen peruskoulussa. On esitetty ideologisena eli poliittisena tavoitteena, että lapsille pitää taata heidän aikuisuuttaan eli tulevaisuuttaan varten jokin perus-minimitaso, jotta opintie voi jatkua, eli että peruskoulu tarjoaisi ns. samat mahdollisuudet kaikille. Ongelma vain on se, että joko kotitaustat tai henkilökohtaiset syyt (nepsyys ym.) mutta useimmiten näiden kombinaatio aiheuttavat sen, että tuollaista "variaatiota" on todennäköisesti aiempia vuosikymmeniä enemmän. Sitä erikoispedagogiikkaa tarvitaan juuri siihen, että saadaan ne huonoista kotioloista ja/tai nepsyydestä ym. kärsivät lapset samalle tasolle kuin ns. normiperheiden normilapset: että opitaan ne käytöstavat ja ikäkauden mukaiset taidot niin, että voidaan laittaa lapsi kouluun. 

Eivät lasten ongelmat ole lisääntyneet mihinkään. Erilaisia käytöksen poikkeavuuksia on vain alettu medikalisoida nimittämällä niitä nepsypiirteiksi. Esim. jos lapsi on levoton tai ei tottele niin vielä 2000-luvun alkupuolella sellaista lasta kutsuttiin kurittomaksi tai vilkkaaksi, mutta nykyisin tällaisen lapsen nimitys on nepsy tai adhd.

En kyllä ymmärrä miksi pitäisi luistella ennen esikouluikää tai hiihtää? Ei kaikkia kiinnosta talviurheilu ja itse en nyt aikuisena edes enää omista luistimia. Joskus sellaiset oli ja lähtivät kirppikselle iskemättöminä, kun olivat sen seitsemän talvea lojuneet kaapissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Kerro mulle se päiväkoti, jossa on helposti ylikiivettävä aita? Missä kaupungissa on näin? Tai missä "ei katsota hyvällä lukittuja portteja"? Lukittu portti on ihan vakio jokaisessa päiväkodissa. Pihalla voi olla yli viisikymmentä pientä lasta, ne ei mitenkään pysy alueella ilman aitaa ja lukittuja portteja. 

Leikkipuistoissa voi olla matalia aitoja. Tai perhepäivähoitajalla (joka siis työskentelee kotonaan) hän ei välttämättä tarvitse aidattua pihaa, mutta varhaiskasvatusyksiköissä on kyllä aidat. Kuntahan on vastuussa, jos sieltä lapsi karkaa. 

Eri kuntien ja kaupunkien sivuilla löytyy näitä säädöksiä, tässäkin yksi (Karstula):

"Aidat ja portit

Varhaiskasvatusyksikön pihan on oltava säännösten mukaan aidattu alue. Aidat on varustettava asi

 

Joo no voit puhua päiväkodista jos tuo sekoittaa. Varhaiskasvatusyksikkö on korvannut sanan päiväkoti kuntien virallisissa asiayhteyksissä, muutama vuosi sitten. 

Laki tulee aina vähän perässä, mutta kaipa se sinnekin pian muutetaan. Ihan kuten vanha "päivähoitoasetus" vuodelta 1973 muuttui "varhaiskasvatuslaiksi" vuonna 2018. Varhaiskasvatuksesta oli jo kuitenkin virallisissa yhteyksissä puhuttu kauan ennen lain päivittämistä "varhaiskasvatuslaiksi".  

Jos siis haluat olla ajan hermolla, puhut varhaiskasvatusyksiköstä.

Muuten en jaksa sun kanssa enää, kun ei tule sitäkään faktaa että missä kaupungissa "suurin osa" päiväkodeista on sellaisia, että aidoista mennään yli noin vain. Monella paikkakunnalla säännökset kertoo, että aita oltava minimi 120cm, kahden paikkakunnan osalta linkitin, mutta sinä se jaksat "mutta SUURIN osa..."  Ja minä olen oikeasti ollut töissä niillä aidatuilla pihoilla, mun ei tarvitse erikseen "katsella ympärilleni" kuten ystävällisesti siellä manspleinaat. 

Virallinen termi on se mikä laissa lukee. Enkä usko, että sitä ihan heti ollaan muuttamassa. Kuka edes haluaisi viedä lapsensa johonkin "varhaiskasvatusyksikköön"? Toki sellainen termi varmasti hivelee joitakin "varhaiskasvattajia" jotka eivät missään nimessä halua olla mitään hoitajia saati tätejä/setiä...

Kuntien säädösten osalta tulee ymmärtää, että ne koskevat uudisrakentamista. Eli jos tehdään uusi päiväkoti (tai jos valtuusto myöntää rahat vanhan päiväkodin aidan uusimiseen) niin sitten siitä aidasta tehdään se 120 cm korkea. Tosin se 120 cm aita ei edelleenkään estä karkaamista vaan korkeintaan hidastaa sitä. Ja harvemmin kukaan myöskään kolaa lumia aidan vierestä talvisin, joten talvella sen aidan korkeus voi hyvin olla reilusti alle metri.