"Esikoulussa joudutaan harjoittelemaan yhä enemmän arjen perustaitoja"

Tässä keskustellaan ihan lillukanvarsista. Paljon tärkeämpää eskarissa kuin luistelu ja uinti, on lapsen kyky sietää pettymyksiä ja odottamista. Nykylapset kasvatetaan itsekeskeisiksi ja se näkyy eskarissa ja koulussa mm. työrauhaongelmina.

T. Ope

Vierailija kirjoitti:

Tässä keskustellaan ihan lillukanvarsista. Paljon tärkeämpää eskarissa kuin luistelu ja uinti, on lapsen kyky sietää pettymyksiä ja odottamista. Nykylapset kasvatetaan itsekeskeisiksi ja se näkyy eskarissa ja koulussa mm. työrauhaongelmina.

T. Ope

Nykyihmiset onkin typeryksiä, tärkeintä tuntuu olevan vain toi luistelun ja uinnin opettelu:D 

Jaa että nyt jo eskarilaisiltakin vaaditaan 4 vuoden kokemusta eskarista ennen kuin noita voidaan ottaa eskariin? 

Näin nää työelämän nyrjähtäneet käytännöt leviää kaikille aloille näemmä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaffebulla kirjoitti:

Kyllä nämä on valitettavasti totta. Yhä useampi eskari-ikäinen ei esim pyyhi persettään, vaipoissa voi olla 3-4 -vuotiaita, tuon ikäisiä myös kuljetetaan rattaissa ja tuttipullojakin näkee. Eivät osaa pukea jne. Useimmat eskariin mennessä nuo oppii mutta yllättävän paljon on vaikeuksia ködentaidoissa, ei osata leikata saksilla ym.

terkuin ex-neuvolatäti 

3- vuotias voi olla hyvin vaipoissa muualla kuin kotona vaikka osaa mennä tarpeilleen potalle. Vahinkoja sattuu. Täysin normaalia 

Nykyään syödään ja juodaan joka välissä. Aina pitää olla jotain palaa ja se vesipullo. Eli tietenkin vessaankin pitää päästä parin tunnin välein tai kulkea vaipoissa. 

Oot varmaan se sama joka valitti ihmisistä jotka syö junassa kun nykyään pitää koko ajan olla ottamassa jotain syömistä ja on kumma kun ei ilman ruokaa pärjätä edes yhtä junamatkaa. Mee hoitoon jos toisten ihmisten syöminen noin paljon häiritsee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä niiden lasten kanssa tehdään, jos ei lueta ollenkaan kirjoja, ei käydä uimassa tai luistelemassa? No liikuntaa voi harrastaa muutakin, mutta tuo kirjojen lukemattomuus kyllä huolestuttaa. Ei ihme, että oppimistulokset ja äo laskevat, jos ei lapset totu pienestä asti kirjoihin.

Äänikirjoja on ollut jo yli 30 vuoden ajan tarjolla kaikille, ensin CD-muodossa ja nyt netissä. Miksi lukea kirjoja, kun aikuisetkin kuuntelevat niitä?

Koska kirjojen ja tekstien lukemisen tarkoitus ei ole vain tarjota viihdettä. Kuvittelepa esim. kirjoittavasi akateemista artikkelia tai vaikka jotain selvitystä tai raporttia työpaikallasi, mutta kaikki käytettävissäsi olevat tekstit olisivat äänikirjamuodossa? Tekstejä luetaan edelleen valtavasti myös analysoiden ja tiedonhankintamielessä. En ole itse esimerkiksi lainkaan minkään sortin "tietotyöläinen" ja istun töissäni viikottain vain 6-7 tuntia tietokoneen ääressä mutta silti luen ja tuotan monta sivua tekstiä viikossa. Tekstit, joita luen, ovat paitsi sähköposteja niin kaiken maailman ohjeita, raportteja, selvityksiä, graduja, infopaketteja, webbisivuja, diaesityksiä jne. joita minun täytyy analysoida ja joista minun täytyy etsiä oleellinen tieto kulloistakin kysymystä tai ongelmaa koskien. Vastaavasti kirjoitan sähköposteja, raportteja, kokousmuistioita ja ohjeita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa aika liioittelulta en ole koskaan tavannut lasta, joka ei osaa kääntää kuvakirjan sivua. Ja että mukamas vielä eskari, kun harva edes nykypäivänä tulee eskariin suoraan kotoa, vaan kyllä ne on päiväkodissa sitä ennen. 

 

Haarukkaa ja veistä yhdessä kaikki ei osaa käyttää, mutta enpä itsekään käytä, paitsi hienossa ravintolassa. En siis esim. omille lapsille ole sellaista sen enempää opettanut kuin että miten pilkotaan veitsellä. 

 

Eskarilaisen ei todellakaan tarvitse osata vielä uida tai luistella, hyvin ehtii vielä opetella. Osa toki jo osaa, jos vanhemmat on vieneet + lapsella on ollut se oma kiinnostus ja uskallus opetella noita taitoja. Ei kaikilla alle 6-vuotiailla vaan ole. 

 

Perheissä näkyy toki sosioekonomisen taustojen tuomat erot. Perheet joissa on hyvinvointia, on myös paremmat voimavarat panostaa

 

No, kaikissa perheissä ei ole taitoa, kykyä,  voimavaroja panostaa näihin asioihin. Ei se asia siitä kauhistelulla mihinkään muutu. Sen takia meillä on varhaiskasvatus ja subjektiivinen päivähoito sekä maksuton yleisrahoitteinen peruskoulu, että jokainen lapsi pääsee siihen kelkkaan mukaan _riittävällä tasolla_, vaikka kotona ei saisikaan sitä kaikkea, mitä kaverit siinä vieressä saa. 

 

Ihan jo tutkimusten ja tilastojen mukaan suurin osa lapsista voi hyvin ja itse asiassa paremmin kuin milloinkaan. Eli se on melko ristiriidassa aloituksen kirjoituksen kanssa; aloituksessa puhutaan marginaalitapauksista, tai siitä heikommasta päästä. Koska meillä on edelleen se pieni osa väestöstä, joka voi entistä huonommin. Meillä on paljon myös maahan muuttaneita, näissä perheissä voi olla hyvin erilainen kulttuuri ja esim. lasten kasvatusnäkemyksiä, kuin mihin meillä suomalaisessa kulttuurissa on totuttu. Tämä nähtiin mm. lasten uimataidon osalta tehdyissä selvityksessä tänä kesänä. Luonnollisesti monet lämpimistä maista tulleista ei myöskään osaa luistella. 

Vähempiosaiset joka tapauksessa tarvitsee enemmän tukea, joka käsittää usein sekä taloudellisen tuen, että sitten psyykkisen puolen tuen ja konkreettisen auttamisen arjessa. Jotta he voisi selviytyä siitä vanhemmuudesta edes riittävällä tasolla. Valitettavasti esim. nykyinen hallitus edustaa hyvin kovia arvoja; tuet halutaan leikata pois tai minimiin. Se näkyy sitten aivan taatusti kodeissa ja lasten taitotasoissa, jos ja kun siellä kotona kamppaillaan ihan jatkuvasti rahan ja jaksamisen kanssa, vanhempien mielenterveys-, jaksamis- ja päihdeongelmat tuppaa lisääntymään. Eikä näiden lasten huostaanottokaan ole mikään automaattiratkaisu, koska se on ensinnäkin todella kallista, plus se aiheuttaa lapselle väistämättä uuden trauman ja uusia vaikeita kokemuksia. Vanhemmuuden tukeminen niin pitkälle kuin mahdollista, lapsen henkeä ja hyvinvointia vaarantamatta, on se oikea ratkaisu. Sen sijaan että syytellään perheitä ja paheksutaan lapsia, voisi esim. esittää oman kunnan päättäjille tiukan kysymyksen siitä, miksi eskarissa EI tarjota uimaopetusta, vaikka silloin on tutkimusten mukaan lapsilla herkkyysikä päällä ja perinteisesti se on eskariin kuulunut? 

 

t. Vakasosionomi 

Päiväkodin eskarissa ei oppinut muuta kuin kiroilemaan. Se kun on nykyään pakollinen, niin parempaa tietoa omaamatta laitoimme läheisimpään päiväkotiin, mikä oli virhe. Lapsella oli hyvä perhepäivähoitopaikka mutta ennen ekaluokkaa joutui menemään eskariin. Hän osasi jo heti 4 - 5 vuoden iässä lukea suoraan, kotona oppi ym kognitiivisia taitoja. Sosiaaliset taidot oppi perhepäivähoidossa. Milloin oli päiväkodin eskarissa mustelmia ja milloin huuli halki. Sekainen ja likainen paikka, kengät jo eteisessä pitkin lattioita. Lapset pihalla oman onnensa nojassa. Työntekijät juorusivat ringissä ulkona ja lapset tönivät toisiaan liukumäessä alas ja pyörällä ajaessa isompikokoinen tönäisi pyörän nurin. Olisimme laittaneet koulun eskariin jos olisimme tienneet. Eläissäni en ole yhtä huonosti hoidettua päiväkotia nähnyt. Hoitaja tupakoi ulkona eräänä aamuna ulko-oven vieressä kun oli sovittu hieman aikaisemmassa päiväkotiin tuonnista poikkeuksellisesti. Ei ollut reppanalla edes avaimia, joten odoteltiin pakkasessa ulkona kun joku tuli jolla oli ihan avaimetkin. Päiväkodin johtaja jotenkin sekoili ja laittoi pitkiä haukkumakirjeitä kotiin, jos puuttui epäkohtiin vasu-keskusteluissa. Muistetaan erittäin huonolla. Kun lapsen kanssa isompana pyöräiltiin Päiväkodin ohi, niin sanoi, "tuossa om se maailman huonoin päiväkoti".

Surkuhupaisaa oli ns "kevätjuhlat" päiväkodissa. Oli haettu pienryhmiin jotka oli videoitu. Joku heitti yhden kuperkeikan. Hölmistyneenä kyseltiin, että niin mutta milloin ne kevätjuhlat ovat? Vastaus oli, että tämä kuperkeikka video oli se ns "kevätjuhla". Kyllä kevätjuhlien taso parani miljoonakertaisesti jo toisen kunnan ekaluokalla aikoinaan. Oli vaativa musiikkiesitys koreografioineen  livenä yleisölle. En halua leimata kaikki päiväkodin eskareita mutta tuosta alemmas enää tuskin voidaan mennä laadullisesti. Tasoerot siis voivat olla ihan huikeat.

Voi olla että tällaisen aineiston analysoinnin ja uuden tekstin kirjoittamisen tekee jatkossa AI. 

En tarkoita etteikö lukutaito silti olisi ehdoton :) mutta mutta. Maailma muuttuu. Ennen muinoin tarvittiin vaikka minkälaisia taitoja, jotka jääneet varsin vähälle huomiolle nykyään, esim sujuva päässälasku. Enää ei oleteta että lasketaan päässä, kun jokaisella on taskulaskin mukanaan (siis kännykkä)

Vierailija kirjoitti:

Surkuhupaisaa oli ns "kevätjuhlat" päiväkodissa. Oli haettu pienryhmiin jotka oli videoitu. Joku heitti yhden kuperkeikan. Hölmistyneenä kyseltiin, että niin mutta milloin ne kevätjuhlat ovat? Vastaus oli, että tämä kuperkeikka video oli se ns "kevätjuhla". Kyllä kevätjuhlien taso parani miljoonakertaisesti jo toisen kunnan ekaluokalla aikoinaan. Oli vaativa musiikkiesitys koreografioineen  livenä yleisölle. En halua leimata kaikki päiväkodin eskareita mutta tuosta alemmas enää tuskin voidaan mennä laadullisesti. Tasoerot siis voivat olla ihan huikeat.

REPESIN 😂😂😂🤣🤣🤣 kaiken surkeuden kruunaa yksi kuperkeikka 🤣

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa aika liioittelulta en ole koskaan tavannut lasta, joka ei osaa kääntää kuvakirjan sivua. Ja että mukamas vielä eskari, kun harva edes nykypäivänä tulee eskariin suoraan kotoa, vaan kyllä ne on päiväkodissa sitä ennen. 

 

Haarukkaa ja veistä yhdessä kaikki ei osaa käyttää, mutta enpä itsekään käytä, paitsi hienossa ravintolassa. En siis esim. omille lapsille ole sellaista sen enempää opettanut kuin että miten pilkotaan veitsellä. 

 

Eskarilaisen ei todellakaan tarvitse osata vielä uida tai luistella, hyvin ehtii vielä opetella. Osa toki jo osaa, jos vanhemmat on vieneet + lapsella on ollut se oma kiinnostus ja uskallus opetella noita taitoja. Ei kaikilla alle 6-vuotiailla vaan ole. 

 

Perheissä näkyy toki sosioekonomisen taustojen tuomat erot. Perheet joissa on

Ihan jo tutkimusten ja tilastojen mukaan suurin osa lapsista voi hyvin ja itse asiassa paremmin kuin milloinkaan. Eli se on melko ristiriidassa aloituksen kirjoituksen kanssa; aloituksessa puhutaan marginaalitapauksista, tai siitä heikommasta päästä. Koska meillä on edelleen se pieni osa väestöstä, joka voi entistä huonommin. Meillä on paljon myös maahan muuttaneita, näissä perheissä voi olla hyvin erilainen kulttuuri ja esim. lasten kasvatusnäkemyksiä, kuin mihin meillä suomalaisessa kulttuurissa on totuttu. Tämä nähtiin mm. lasten uimataidon osalta tehdyissä selvityksessä tänä kesänä. Luonnollisesti monet lämpimistä maista tulleista ei myöskään osaa luistella.

Juuri näin. Ihmettelen eskariopettajan taivastelua, kun suurin osa lapsista käy päiväkotia ennen eskaria. Siellähän pitäisi oppia. Jos silti jotkut ei eskariin tullessa osaa, niin eikö eskarin nimenomainen tarkoitus olekin, että valmennetaan koulupolulle.  Samaa mieltä kanssasi myös luistelun ja uimisen taivastelusta. Kulttuurierot tuntuu olevan sellaisia, että ammattilaisen on vaikea niitä sulattaa. Ja sitten arvostellaan kun vanhemmat ei viitsi. No jospa eivät osaa itsekään luistella tai uida, miten ihmeessä opettaisivat lapsilleen. 

Me sijaisperheenä olemme saaneet kuulla osamme lasten erityispiirteistä, niitä ei tunnuta varhaiskasvatuksessa ymmärtävän. Lähtökohta on aina, että syitä haetaan lapsen ympäristöstä kotoa. Ei esim ympäristöstä siellä vakassa. Eikä lapsen taustasta.

Jotenkin pitäisin ammattilaisen perusosaamisena tunnistaa yleisimmät nepsypiirteet, ja suotavaa olisi myös traumaoireiden tunnistaminen. Jo pelkästään huostaanotto on trauma, mutta sitä ei ymmärretä yhtään. Se ei auta että lasta tai vanhempia kritisoidaan lapsen käytöksestä. 

Kuten tuo aloituksen eskariopettaja, ammattilaiset näkevät kaiken vain kasvatusvirheinä, ja se on suorastaan viheliäistä. 

Vierailija kirjoitti:

Päiväkodin eskarissa ei oppinut muuta kuin kiroilemaan. Se kun on nykyään pakollinen, niin parempaa tietoa omaamatta laitoimme läheisimpään päiväkotiin, mikä oli virhe. Lapsella oli hyvä perhepäivähoitopaikka mutta ennen ekaluokkaa joutui menemään eskariin. Hän osasi jo heti 4 - 5 vuoden iässä lukea suoraan, kotona oppi ym kognitiivisia taitoja. Sosiaaliset taidot oppi perhepäivähoidossa. Milloin oli päiväkodin eskarissa mustelmia ja milloin huuli halki. Sekainen ja likainen paikka, kengät jo eteisessä pitkin lattioita. Lapset pihalla oman onnensa nojassa. Työntekijät juorusivat ringissä ulkona ja lapset tönivät toisiaan liukumäessä alas ja pyörällä ajaessa isompikokoinen tönäisi pyörän nurin. Olisimme laittaneet koulun eskariin jos olisimme tienneet. Eläissäni en ole yhtä huonosti hoidettua päiväkotia nähnyt. Hoitaja tupakoi ulkona eräänä aamuna ulko-oven vieressä kun oli sovittu hieman aikaisemmassa päiväkotiin tuonnista poikkeuksellisesti. Ei ollut reppanalla edes avaimia, joten odoteltiin pakkasessa ulkona kun joku tuli jolla oli ihan avaimetkin. Päiväkodin johtaja jotenkin sekoili ja laittoi pitkiä haukkumakirjeitä kotiin, jos puuttui epäkohtiin vasu-keskusteluissa. Muistetaan erittäin huonolla. Kun lapsen kanssa isompana pyöräiltiin Päiväkodin ohi, niin sanoi, "tuossa om se maailman huonoin päiväkoti".

Olen pahoillani, myös meillä oli huono kokemus. Lapsi toivoi yhden hoitajan kuolemaa. Voitko kuvitella. Harmittaa etten tarttunut siihen hanakammin silloin, ajattelin että lapset puhuu kaikenlaista. Ja se hoitaja lähtikin eri taloon vuoden vaihtuessa. Mutta harmittaa silti. 

"En ole itse esimerkiksi lainkaan minkään sortin "tietotyöläinen" ja istun töissäni viikottain vain 6-7 tuntia tietokoneen ääressä mutta silti luen ja tuotan monta sivua tekstiä viikossa. Tekstit, joita luen, ovat paitsi sähköposteja niin kaiken maailman ohjeita, raportteja, selvityksiä, graduja, infopaketteja, webbisivuja, diaesityksiä jne. joita minun täytyy analysoida ja joista minun täytyy etsiä oleellinen tieto kulloistakin kysymystä tai ongelmaa koskien. Vastaavasti kirjoitan sähköposteja, raportteja, kokousmuistioita ja ohjeita."

Vain noin tunti päivässä tietokoneen ääressä ja teet tuon kaiken? 

Vierailija kirjoitti:

Mitä niiden lasten kanssa tehdään, jos ei lueta ollenkaan kirjoja, ei käydä uimassa tai luistelemassa? No liikuntaa voi harrastaa muutakin, mutta tuo kirjojen lukemattomuus kyllä huolestuttaa. Ei ihme, että oppimistulokset ja äo laskevat, jos ei lapset totu pienestä asti kirjoihin.

Kun eivät ne vanhemmat itsekään lue vaan viihtyvät tiktokin parissa niin mitä muuta voi käydä..suomessa on sukellettu jenkkien tasolle älykkyydessä..

Toiset 5 v lukee ja kalastaa itsenäisesti, toki vanhempiensa valvonnassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuulostaa aika liioittelulta en ole koskaan tavannut lasta, joka ei osaa kääntää kuvakirjan sivua. Ja että mukamas vielä eskari, kun harva edes nykypäivänä tulee eskariin suoraan kotoa, vaan kyllä ne on päiväkodissa sitä ennen. 

 

Haarukkaa ja veistä yhdessä kaikki ei osaa käyttää, mutta enpä itsekään käytä, paitsi hienossa ravintolassa. En siis esim. omille lapsille ole sellaista sen enempää opettanut kuin että miten pilkotaan veitsellä. 

 

Eskarilaisen ei todellakaan tarvitse osata vielä uida tai luistella, hyvin ehtii vielä opetella. Osa toki jo osaa, jos vanhemmat on vieneet + lapsella on ollut se oma kiinnostus ja uskallus opetella noita taitoja. Ei kaikilla alle 6-vuotiailla vaan ole. 

 

Perheissä näkyy toki sosio

Jotenkin pitäisin ammattilaisen perusosaamisena tunnistaa yleisimmät nepsypiirteet, ja suotavaa olisi myös traumaoireiden tunnistaminen. Jo pelkästään huostaanotto on trauma, mutta sitä ei ymmärretä yhtään. Se ei auta että lasta tai vanhempia kritisoidaan lapsen käytöksestä. 

Edes lääkärit eivät tunnista yleisimpiä nepsypiirteitä. Virheellisten diagnoosien määrä on valtava.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku tuolla kirjoitti, että varhaiskasvatuksen työntekijät "eivät osaa lukea" ja laittavat väärän lapsen kurahaalareita päälle, vaikka haalareissa on nimi. Kyllä se ongelma on useimmiten siinä, että haalareissa ei ole lainkaan nimeä. Useasta pyynnöstä huolimatta kaikki eivät nimeä lapsensa ulkovaatteita. Me emme saa sitä tehdä. Ja lukutaidoton ei voisi toimia tälläkään alalla.

Ja sitten on niitä sutattuja nimiä vaatteissa ja sen alla ryhmän lapsen nimi. Usein nämä haalarit ja muutkin vaatteet ovat kirppislöytöjä, eikä varastettuja vaatteita. Onko tämä käynyt ollenkaan mielessä? Vanhemmat siis eivät ole varastaneet päiväkodin toisen lapsen vaatteita. Näitä on sekä varakkailla että vähemmän varakkailla. Lasten vaatteita ostetaan paljon kirppiksiltä. Silloin on tosi hyvä, että alkuperäisen omistajan nimi on sutattu ja oman lapsen nimi tilalla.

Tämä j

Minulla on vanhempana täysin toisenlainen kokemus. Lapseni kaikki vaatteet on nimikoitu eikä pelkästään nimikirjaimilla pesulapussa, vaan kunnollisilla "kudotuilla" nimilapuilla, niitä saa edullisesti tilattua 100 kpl erissä. Näistä nimilapuista ei ole mitään hyötyä, uudet saappaat on annettu Maijulle, koska "Maiju sanoi, että ne on hänen" ja Leolle on kaivettu löytötavaroista jalkaan jotain muuta. Kun pyytää, että Maijun saappaat vaihdetaan ja me saamme Leon nimikoidut saappaat itsellemme, toteaa varhaiskasvattaja, että pyydä Maijun äidiltä ne aamulla, ei me ryhdytä ulkoleikkejä keskeyttämään. Seuraavana päivänä Maijulla ei ole meidän pojan saappaita ja äitinsä sanoo, ettei ole niitä nähnyt! Torissa ne sitten ovat myynnissä seuraavalla viikolla! Sama haalareiden, pipojen ja hanskojen kanssa, ne ovat pääasiassa jonkun muun kuin oman lapsen käytössä. Vedotaan siihen, että lapsi on piilottanut haalarinsa ja minä ihmettelen, minne alle 3v pystyy päiväkodissa ulkovaatteensa niin kätkemään, ettei sitä löydy! Vilkaisu ulos ikkunasta kertoo, että uniikissa mummin ompelemassa haalarissa onkin joku toinen lapsi.

Että se siitä teidän  lukutaidostanne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joku tuolla kirjoitti, että varhaiskasvatuksen työntekijät "eivät osaa lukea" ja laittavat väärän lapsen kurahaalareita päälle, vaikka haalareissa on nimi. Kyllä se ongelma on useimmiten siinä, että haalareissa ei ole lainkaan nimeä. Useasta pyynnöstä huolimatta kaikki eivät nimeä lapsensa ulkovaatteita. Me emme saa sitä tehdä. Ja lukutaidoton ei voisi toimia tälläkään alalla.

Ja sitten on niitä sutattuja nimiä vaatteissa ja sen alla ryhmän lapsen nimi. Usein nämä haalarit ja muutkin vaatteet ovat kirppislöytöjä, eikä varastettuja vaatteita. Onko tämä käynyt ollenkaan mielessä? Vanhemmat siis eivät ole varastaneet päiväkodin toisen lapsen vaatteita. Näitä on sekä varakkailla että vähemmän varakkailla. Lasten vaatteita ostetaan paljon kirppiksiltä. Silloin on tosi hyvä, että alkuperäisen omistajan nimi on sutattu ja oman la

Minulla on vanhempana täysin toisenlainen kokemus. Lapseni kaikki vaatteet on nimikoitu eikä pelkästään nimikirjaimilla pesulapussa, vaan kunnollisilla "kudotuilla" nimilapuilla, niitä saa edullisesti tilattua 100 kpl erissä. Näistä nimilapuista ei ole mitään hyötyä, uudet saappaat on annettu Maijulle, koska "Maiju sanoi, että ne on hänen" ja Leolle on kaivettu löytötavaroista jalkaan jotain muuta. Kun pyytää, että Maijun saappaat vaihdetaan ja me saamme Leon nimikoidut saappaat itsellemme, toteaa varhaiskasvattaja, että pyydä Maijun äidiltä ne aamulla, ei me ryhdytä ulkoleikkejä keskeyttämään. Seuraavana päivänä Maijulla ei ole meidän pojan saappaita ja äitinsä sanoo, ettei ole niitä nähnyt! Torissa ne sitten ovat myynnissä seuraavalla viikolla! Sama haalareiden, pipojen ja hanskojen kanssa, ne ovat pääasiassa jonkun muun kuin oman lapsen käytössä. Vedotaan siihen, että lapsi on piilottanut haalarinsa ja minä ihmettelen, minne alle 3v pystyy päiväkodissa ulkovaatteensa niin kätkemään, ettei sitä löydy! Vilkaisu ulos ikkunasta kertoo, että uniikissa mummin ompelemassa haalarissa onkin joku toinen lapsi.

Että se siitä teidän  lukutaidostanne.

Aika munatonta meininkiä jos ei pysty hakemaan omaa omaisuuttaan pois vieraalta lapselta. Jos haalari tai saappaan ovat väärällä lapsella niin senkun menet ja riisut ne siltä pois. Ei siihen tarvita kenenkään "varhaiskasvattajan" lupaa.

Lapsi pukee ylleen /puetetaan niihin vaatteisiin mitä hänen omasta lokerostaan löytyy/mitä sinne vanhemmat ovat laittaneet lasta varten:

- Vara sukat/ talvella villasukat

- Vara pusero /talvella villapusero

- Kauluri /lakki/käsineet

- Takki /talvella lämmin takki

- Kurahousut ja sadetakki

- Varalle alusvaatteita

 - Ulkohousut/sisähousut /sisätossut

Sopivan kokoiset ulkokengät /talvella lämpimät talvikengät mihin mahtuu sukka-

Suurin osa vanhemmista näin toimii.Huolehtivat asiallisesti lapsensa vaatetuksesta.

Miksi hoitajia on silti lähes päivittäin juoksemassa ykiköiden väliä toivorikkaina kyselemässä onko varavaatteita (mistä niitä varavaatteita riittää kun ne ovat jotain satunnaisia vanhoja rytkyjä joltain jäänyt monta vuotta sitten!).

Vanhemmat vänkyttävät haettaessa että kyllä olen tuonut vaatteita mutta ne ovat omituisesti taas kadonneet/pöllitty. Lapsi tuotu esimerkiksi ilman kenkiä sylissä kannettuna, mistä hoitaja muka taikoo lapselle ulkoillessa kengät jotka "unohdettu siepata mukaan")

Ne ulkovaatteet laitetaan lapsen lokeroon kun riisutatte lapsenne tuodessa. 

Katsokaa lapsenne vaatteet , edes sen verran tehkää. Kipeäksihän he tulevat kun vilustuvat, Kauhulla taas talvipakkasia odotellen.

 

---> Surkuhupaisaa oli ns "kevätjuhlat" päiväkodissa. Oli haettu pienryhmiin jotka oli videoitu. Joku heitti yhden kuperkeikan. Hölmistyneenä kyseltiin, että niin mutta milloin ne kevätjuhlat ovat? Vastaus oli, että tämä kuperkeikka video oli se ns "kevätjuhla". --

- Eipä niihin aina jakseta panostaa ellei ole osaamista ja motivaatiota. Pahimmillaan hätäinen kevätlaulu jonka aikuiset suureen ääneen hoilottaa koska ei ole viitsitty lasten kanssa harjoitella juhlaohjelmaa yhtään ja lopuksi kaikille näivettynyt meloninpala suuhun.