Lue keskustelun säännöt.
Kohta alkaa taas Auerin oikeudenkäynti
Kommentit (9174)
Yrittänyt vastata kommentteihin, jotka koskevat omia muistoja vaikeille asioille naureskelulle. Näitähän tuli esiin sen jälkeen kun linkattiin peitepoliisin havainto Auerin naureskelusta miehensä murhalle. Vastaukseni ei mennyt läpi, vaikka ihan asiallinen oli.
Kysyn uudelleen:
Eilen oikeudessa Auerin tytär naureskeli Joki-Erkkilän lausunnoille. Miksi tätä ei haluta myös tulkita minän suojautumiskeinona - naurulla helpotetaan vaikean asian kohtaamista tässäkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kasvanut rajoitta ja toivonut rajoja ja niiden tuomaa turvaa. Toki, jos ne olisivat olleet epäreilut, olisin luultavasti ahdistunut siitäkin. Ehkä.
Ja tuo "epäsuhtaisuus" jatkuu aikuisenakin. Terapiassakin. Oikeasti on paljon kypsempi ja vahvempi kuin vastapuoli tajuaa. Ja selvinnyt paljon vaikeammista asioista kuin terapeutti tajuaakaan. Ja terapeutti sitten turvan sijaan rajoittaa haitallisesti.
Jos olisit saanut ikätasoiset rajat, olisit kokenut ne epäreiluina. Minä opin jo hyvin pienestä pitäen huolehtimaan itse itsestäni ja se oli vaatimuksenakin. Lapsi ei saanut olla lapsi, vaan piti kasvaa aikuiseksi jo lapsena. Kun vihdoin pääsin lastensuojelulaitokseen, tuntui monet rajat epäteiluilta, koska kyllä minä osasin pitää huolen itsestäni, en mielestäni tarvinnut muita kertomaan mitä leffoja saan katsoa ja koska minun pitäisi lukea kokeeseen tai
Totta. En olisi halunnut standardirajoja, mutta silti rajat. On liian irrallinen olo ilman.
Vierailija kirjoitti:
Yrittänyt vastata kommentteihin, jotka koskevat omia muistoja vaikeille asioille naureskelulle. Näitähän tuli esiin sen jälkeen kun linkattiin peitepoliisin havainto Auerin naureskelusta miehensä murhalle. Vastaukseni ei mennyt läpi, vaikka ihan asiallinen oli.
Kysyn uudelleen:
Eilen oikeudessa Auerin tytär naureskeli Joki-Erkkilän lausunnoille. Miksi tätä ei haluta myös tulkita minän suojautumiskeinona - naurulla helpotetaan vaikean asian kohtaamista tässäkin?
Ihan hyvin voi olla. Altistuminen Joki-Erkkilän tutkimuksille on varmaan ollut todella traumaattista, kuten vanhin tyttö on kertonutkin. Hän tosin naureskeli silloin, kun J-E kertoi näkevänsä arpea hänen olkapäässään sillä hän tiesi ettei siinä mitään ole. Hän nauroi siis oletettavasti J-E:n harhaisuudelle.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka moni lapsi on ajatellut niiden pornolehtien olevan jotain, mikä kuvaa tapahtumia kodin seinien sisäpuolella? Ja jos ei ole lapoa, miten osaa liittää lapset mukaan?
Aikuisten johdattelevilla kysymyksillä. Helppoa kuin mikä. Vielä kun lapset ovat erityisen haavoittuvaisessa asemassa, isä murhattu, äiti tutkintavankeudessa ja lapset sijoitettuna hyvin kontrolloivien ja selvästi mielenvikaisten sijaisvanhempien luokse, niin lapsihan keksii ja tekee mitä tahansa selviytyäkseen. Minun siskoni meni lastensuojeluun todistamaan minua ja toista siskoani vastaan, koska hän oli oppinut miellyttämään sadistisia ja väkivaltaisia vanhempia ja heidän puolelleen asettumalla selvisi itse vähemmällä eikä joutunut pelkäämään henkensä puolesta. Lapset tekevät mitä tahansa selviytyäkseen epänormaaleissa olosuhteissa.
Vierailija kirjoitti:
Yrittänyt vastata kommentteihin, jotka koskevat omia muistoja vaikeille asioille naureskelulle. Näitähän tuli esiin sen jälkeen kun linkattiin peitepoliisin havainto Auerin naureskelusta miehensä murhalle. Vastaukseni ei mennyt läpi, vaikka ihan asiallinen oli.
Kysyn uudelleen:
Eilen oikeudessa Auerin tytär naureskeli Joki-Erkkilän lausunnoille. Miksi tätä ei haluta myös tulkita minän suojautumiskeinona - naurulla helpotetaan vaikean asian kohtaamista tässäkin?
Sitähän se on nimenomaan ollut. Ainakin oman tulkintani mukaan. Annelin tytär nauroi ihan täsmälleen samasta syystä kun muutkin traumatisoituneet nauravat. Kokemukset ovat niin absurdeja, ettei niille voi enää kuin nauraa. Minä olen tosiaan kommentoinut vasta parin sivun verran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uv-valolla näkyy viivoja jotka tukevat esim. lapsen kasvaessa nopeasti. Samoja viivoja näkyy ensin raskaana olevan vatsassa ennen kuin siitä tulee näkyvä raskausarpi.
Ihon venyminen
tarkoittaa yleensä venytysjuovia (raskausarpia), jotka syntyvät ihon nopeasta venymisestä (raskaus, lihominen, murrosikä, lihaskasvu), aiheuttaen ihon keskikerroksen (dermis) repeämisen, kollageenin ja elastiinin vaurioitumisen, ja jättävät pysyviä, vaalenevia juovia. Venytysjuovat ovat harmittomia, mutta niitä voi häivyttää voiteilla ja laserhoidolla, ja ehkäisyssä auttavat kosteutus, terveellinen ruokavalio ja säännöllinen liikunta.
Yrittänyt vastata kommentteihin, jotka koskevat omia muistoja vaikeille asioille naureskelulle. Näitähän tuli esiin sen jälkeen kun linkattiin peitepoliisin havainto Auerin naureskelusta miehensä murhalle. Vastaukseni ei mennyt läpi, vaikka ihan asiallinen oli.
Kysyn uudelleen:
Eilen oikeudessa Auerin tytär naureskeli Joki-Erkkilän lausunnoille. Miksi tätä ei haluta myös tulkita minän suojautumiskeinona - naurulla helpotetaan vaikean asian kohtaamista tässäkin?
Olen ollut aina samanlainen kuin p.o. tytär, että saatan naurahtaa hankalassa tilanteessa. Veikkaan, että tuossakin oli kyse naurahduksesta kerran tai useammin, ei nauramisesta, jonka oikeuden puheenjohtaja (tuomari) keskeyttää nopeasti. Olihan Joki-Erkkilän ns. jutut aika kamalia jo luettuna saati asianomaisena paikalla kuullen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti: Yrittänyt vastata kommentteihin, jotka koskevat omia muistoja vaikeille asioille naureskelulle. Näitähän tuli esiin sen jälkeen kun linkattiin peitepoliisin havainto Auerin naureskelusta miehensä murhalle. Vastaukseni ei mennyt läpi, vaikka ihan asiallinen oli. Kysyn uudelleen: Eilen oikeudessa Auerin tytär naureskeli Joki-Erkkilän lausunnoille. Miksi tätä ei haluta myös tulkita minän suojautumiskeinona - naurulla helpotetaan vaikean asian kohtaamista tässäkin?
...
Olen ollut aina samanlainen kuin p.o. tytär, että saatan naurahtaa hankalassa tilanteessa. Veikkaan, että tuossakin oli kyse naurahduksesta kerran tai useammin, ei nauramisesta, jonka oikeuden puheenjohtaja (tuomari) keskeyttää nopeasti. Olihan Joki-Erkkilän ns. jutut aika kamalia jo luettuna saati asianomaisena paikalla kuullen.
...
Olisiko sitten ihan mahdoton ajatus, että tytär naurahteli oikeudessa oikeiden lapsuusmuistojensa putkahtaessa pintaan?
Oletan, että hyvin harva tässä keskustelussa on ollut todistamassa Auerin lasten kokemuksia. Ihmettelen siis sitä, kuinka vakuuttuneita eräät täällä ovat tulkinnoistaan.
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa lainata kirjastosta, jos vielä löytää, Keijo Ahorinnan kirja "Saatananpalvonnan monet kasvot". Musta kirja, jossa vertavaluva vino ylösalainen risti kannessa (poikahan kertoi, että Annelilla on Musta Raamattu, jossa oli vino risti kannessa, ja lisäksi lapsiin oli viilletty rasteja vähän joka puolelle. Joki-Erkkiläkin puhui eilen rastisarjoista, joita hän oli kuulemma hahmottanut). Mahtaako löytyä samanlaisia juttuja kuin mitä lasten kertomuksissa? Pilaan vähän jännitystä: löytyy.
Ko. Ahorinta oli lisäksi oikeudenkäynnissä todistajana ja antoi poliiseillekin tuon kirjansa. Hän uskoi tuolloin, että Saatana on ihan lihallinen ihmisten keskuudessa liikkuva olento. Kuuluu viidesläisiin kuten Minna Joki-Erkkiläkin.
Tietääkö joku, että ovatko tätä tapausta tutkineet poliisit myös uskovaisia? Kuuluvatko johonkin samaan lahkoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Niinpä niin. Yliopistossa opiskelleet ja opiskelevat ovat suorittaneet kursseja erinomaisin arvosanoin, mutta tietyllä skaalalla.
Olisipa kiva tietää, missä oikeustieteen opintoja voi suorittaa erinomaisin tiedoin ja minkähän verran? Oliko ehkä kirjekurssi?"
------------------------
Ei ollut kirjekurssi. En lähde julkisella palstalla sen kummemmin opintojani ym. taustaani sinulle avaamaan. Saat olla sinulle tuntemattomasta ihmisestä muodostamassasi käsityksessä ihan rauhassa, jos se jotenkin paremmuudentunnettasi vahvistaa. Minua se ei haittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Yrittänyt vastata kommentteihin, jotka koskevat omia muistoja vaikeille asioille naureskelulle. Näitähän tuli esiin sen jälkeen kun linkattiin peitepoliisin havainto Auerin naureskelusta miehensä murhalle. Vastaukseni ei mennyt läpi, vaikka ihan asiallinen oli. Kysyn uudelleen: Eilen oikeudessa Auerin tytär naureskeli Joki-Erkkilän lausunnoille. Miksi tätä ei haluta myös tulkita minän suojautumiskeinona - naurulla helpotetaan vaikean asian kohtaamista tässäkin?
...
Olen ollut aina samanlainen kuin p.o. tytär, että saatan naurahtaa hankalassa tilanteessa. Veikkaan, että tuossakin oli kyse naurahduksesta kerran tai useammin, ei nauramisesta, jonka oikeuden puheenjohtaja (tuomari) keskeyttää nopeasti. Olihan Joki-Erkkilän ns. jutut aika kamalia jo luettuna saati asianomaisena paikalla kuullen.
...
Olisiko si
Uskon kyllä sitä mitä traumatisoitunut kertoo itse omin sanoin aikuisena, kun on saanut etäisyyttä tapahtumiin, on saanut sanoja, käsitteitä ja ymmärrystä omia kokemuksia kohtaan. Nämä lapset ovat nyt aikuisina kiistäneet seri-syytökset ja ovat kiistäneet myöskin arpilöydökset. Arpilöydöksiä ei ole myöskään tehty ilman uv-valoa eikä väitettyä arpea ilmeisesti kyetty paljain silmin näkemään oikeudessa. Jos tytär olisi hymyillyt siitä syystä, että hänellä olisi tilanteessa tullut oikea hyväksikäyttö traumamuisto mieleen, niin asian vakaa kiistäminen aikuisena traumamuistoista huolimatta aiheuttaisi niin syvää ristiriitaa henkilön elämässä, että tämä näkyisi kyllä vakavina mielenterveyshäiriöinä ulospäin. Kyseessähän olisi silloin vaikea dissosioiminen ja jopa sen hankalin muoto split, missä henkilön persoonallisuus on jakautunut eri henkilöiksi ja rooleiksi. Ja tämä olisi kyllä tullut esille jo aika päiviä sitten, tuolla tavalla traumaoireileva oireilee niin näkyvästi ja pahasti, ettei se olisi jäänyt keneltäkään huomaamatta.
Joten perustan näkemyksi niihin faktoihin, mitä on saatavilla. Skenaarioitahan voi keksiä lukuisia ja vaikka millaisia salaliittoteorioita, skenaariot eivät kuitenkaan ole faktoja.
Ensisijaisesti luotan traumatisoituneen aikuisen ihmisen omaan kertomukseen sekä esitettyihin faktoihin,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Syyttäjä saattoi kuulua johonkin lahkoon. Käsittääkseni idea saatananpalvonnasta tuli häneltä. En ole kuullut, että serin pääarkkitehtina toimineella poliisilla olisi uskonnollista taustaa.
Vierailija kirjoitti:
Syyttäjä saattoi kuulua johonkin lahkoon. Käsittääkseni idea saatananpalvonnasta tuli häneltä. En ole kuullut, että serin pääarkkitehtina toimineella poliisilla olisi uskonnollista taustaa.
No huhhuh teitä. Löysätkää jo hiukan foliohattujenne nyörejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syyttäjä saattoi kuulua johonkin lahkoon. Käsittääkseni idea saatananpalvonnasta tuli häneltä. En ole kuullut, että serin pääarkkitehtina toimineella poliisilla olisi uskonnollista taustaa.
No huhhuh teitä. Löysätkää jo hiukan foliohattujenne nyörejä.
Perehtyisit itse tuohon tapaukseen.
Lisään vielä. Traumamuistojen kiistäminen ja niiden niin sanottu vastaan eläminen, todellisuuden kiistäminen aiheuttaa aina vakavaa oireilua, joka johtaa syvään henkilökohtaiseen kriisiin ja monesti hyvin itse*uhoiseen käyttäytymiseen. Ja se vaikuttaa kyllä syvästi henkilön elämään ja ihmissuhteisiin, käytökseen, elämänlaatuun, ihan kaikkeen. Joten ei, en pidä sitä millään tavalla todennäköisenä, että todellisuudessa lapsena monin tavoin ja hen_gen_vaarallisesti hy_väk_sikäytetty lapsi aikuisena kykenisi kiistämään uskottavasti kaiken tapahtuneen, pystyisi käymään julkista oikeudenkäyntiä oman asiansa suhteen tilanteessa, missä on huomion ja tarkkailun keskipisteenä ja kykenisi pysymään tolpillaan ja edelleen kiistämään kaiken, vaikka traumamuistot puskisivat väkisin pintaan kesken oikeudenkäynnin ilman, että henkilö dissosioisi ja oireilisi näkyvästi, kun noin tapahtuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syyttäjä saattoi kuulua johonkin lahkoon. Käsittääkseni idea saatananpalvonnasta tuli häneltä. En ole kuullut, että serin pääarkkitehtina toimineella poliisilla olisi uskonnollista taustaa.
No huhhuh teitä. Löysätkää jo hiukan foliohattujenne nyörejä.
Perehtyisit itse tuohon tapaukseen.
Voi kuule, olen todellakin perehtynyt.
Jos minun lastani asetettaisiin tutkimaan joku hihhuli, niin vaatisin toista lääkäriä puhumattakaan jos olisin itse tutkinnan kohteena. Toki, jos olisin siinä asemassa, että en omaisi päätäntävaltaa asian suhteen, niin esittäisin vähintäänkin eriävän mielipiteen ja rahkeiden mukaan vaikuttaa päättäjiin, että vaihtaisivat hihhulin toiseen ei-hihhuliin.
Minä ajattelin Auerin tyttären naurahtelun johtuneen tilanteen ja koko asian absurdiuden lisäksi jännityksestä. Tiesi, että kohta on se hetki kun Fredman pyytää esittelemään olkapäätä. Olivat sopineet, että Anneli tulee tueksi. Tyttärellähän on ihan perusteltu pelko, että ihmiset saattavat nähdä jälkiä mitä ei ole ja asiat voivat kääntyä aivan sekopäisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa lainata kirjastosta, jos vielä löytää, Keijo Ahorinnan kirja "Saatananpalvonnan monet kasvot". Musta kirja, jossa vertavaluva vino ylösalainen risti kannessa (poikahan kertoi, että Annelilla on Musta Raamattu, jossa oli vino risti kannessa, ja lisäksi lapsiin oli viilletty rasteja vähän joka puolelle. Joki-Erkkiläkin puhui eilen rastisarjoista, joita hän oli kuulemma hahmottanut). Mahtaako löytyä samanlaisia juttuja kuin mitä lasten kertomuksissa? Pilaan vähän jännitystä: löytyy.
Ko. Ahorinta oli lisäksi oikeudenkäynnissä todistajana ja antoi poliiseillekin tuon kirjansa. Hän uskoi tuolloin, että Saatana on ihan lihallinen ihmisten keskuudessa liikkuva olento. Kuuluu viidesläisiin kuten Minna Joki-Erkkiläkin.
Tietääkö joku, että ovatko tätä tapausta tutkineet poliisit myös uskovaisia? Kuuluvatko johonkin samaan lahkoon?
Ei niitä etelässä niin paljon ole kuin Pohjois-suomessa, siellä vähän joka virassa.
Jos olisit saanut ikätasoiset rajat, olisit kokenut ne epäreiluina. Minä opin jo hyvin pienestä pitäen huolehtimaan itse itsestäni ja se oli vaatimuksenakin. Lapsi ei saanut olla lapsi, vaan piti kasvaa aikuiseksi jo lapsena. Kun vihdoin pääsin lastensuojelulaitokseen, tuntui monet rajat epäteiluilta, koska kyllä minä osasin pitää huolen itsestäni, en mielestäni tarvinnut muita kertomaan mitä leffoja saan katsoa ja koska minun pitäisi lukea kokeeseen tai lähteä kouluun, olin selvinnyt ennenkin omalla tyylilläni. Ja lukiossa en voinut sietää, kun poissaoloihin ja kokeisiin vaadittiin huoltajan allekirjoitus (asuin silloin jo omillani). Minähän asuin jo serkkuni kanssa, elätin itse itseni ja maksoin isälleni mm. lääkärikäynneistä takaisin, jos tarvitsin hänen apuaan yhtään mihinkään, niin mitä helvet*iä se koululle kuului oliko minulla huoltajan lupaa olla poissa vai ei, kun ei sitä huoltajaa kiinnostanut paskan vertaa. Jälkikäteen olen kyllä ymmärtänyt monienkin sääntöjen ja rajojen pointin, mutta minä en vain kokenut tarvitsevani niin lapsellisia rajoja ja koin ne nimenomaan epäreiluiksi.