Lue keskustelun säännöt.
Millä raskausviikolla pelkopolille, entä sektiolupaus?
16.09.2025 |
Lapsi toiveissa, mutta alatiesynnytys on pahin pelkoni. Raskaana suostun olemaan vain, jos saan ajan pelkopolille ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sektiolupauksen.
Millä viikoilla olette nämä saaneet?
Suvussamme synnytykset ovat käynnistyneet ennemmin aikaisin kuin myöhään, joten en haluaisi odotella sektiolupausta esim. viikolle 38.
Kommentit (119)
Vierailija kirjoitti:
^ "Minäkin ihmettelen tuollaista kommenttia. Olen nainen, eikä minun elämässäni ole ollut mitään sukupuolestani johtuvaa kipua. On todella vaarallista ja haitallista ajattelua, että kaikkien naisten elämään automaattisesti kuuluisi sukupuolesta johtuvaa kipua."
En ole perehtynyt asiaan mutta eikös Raamatussa jotenkin noin sanota, että kun Eeva sotkeentui siihen omppuasiaan niin kostoksi Jumala (tuo lempeä taruolento) määräsi naisen kivulla ja tuskalla lapsia synnyttämään? Että tällaista perinnettähän tässä halutaan noudattaa.
Juuri noin se meni. Tämä asenne elää ja voi hyvin yhä tänä päivänäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Helpompi se alatiesynnytys oli kuin sektio.
Suunniteltu sektio (perätila) 2016
Synnytys 2019
Sain sektion todella helposti vedoten synnytyspelkoon, ei tarvinnut edes pelkopolille mennä.
Ap älä ole niin itsekäs römpsäsi kanssa. Leikkauksesta on lapselle todellakin enemmän haittoja.
https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/synnytystapa-vaikuttaa-a…
Suosittelen kyllä ottamaan selvää mitä sun keholle käy raskauden aikana, tutustumaan eri synnytys tapoihin ja lapsen kasvuun ja kehitykseen jo ennen kuin hankkii lapsia. Itse olen työskennellyt paljon lasten kanssa ennen omien lasten saamista.
Suosittele toki. Tiedän tasan tarkkaan useamman lapsen äitinä että mitä keho käy läpi. Olen saattanut lapsia maailmaan niin sektiolla kun alateitse. Haluatko papukaijamerkin että olet vienyt äitiyden uudelle levelille työskentelemällä lasten kanssa ennen omien hankkimista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä pelkäät siinä alatiesynnytyksessä?
Kipua? Sektio sattuu myös ja pidempään.
Et ole oman kroppasi "herra"? Sektiossa sulla ei ole mitään mahdolisuutta vaikuttaa siihen mitä tapahtuu. Eu sitten niin yhtään mitään. Mm. vauvan näet muutaman sekuntin ja sitten hänet viedään pois, alatiesynnytyksessä kuitenkin vauvan saa syliin samantien.
Ja sit on vielä kaikki ne riesat (arpi, kiinnikket jne) mitä isosta leikkaushaavasta syntyy, ja ne kestää sitten lopun iän.
T. kolme sektiota takana
Ole hiljaa, tyhmä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni oli lääketieteellinen syy suunniteltuun sektioon. Silti päätöstä sektioon sai odottaa aika loppuvaiheeseen ja kävin ison vatsan kanssa magneettikuvassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin ihan järkyttävää miten naisia ja naisten kehoja voidaan kohdella. Ei itsemääräämisoikeutta.
Mä oon saanut käsityksen että aika monella jää lapsiluku yhteen ihan vaan noiden synnytystraumojen (fyysisten ja psyykkisten) takia.
Siinä vaiheessa kun se synnytys käynnistyy, naisen itsemäärämisoikeus tosiaan päättyy siihen omaan vartaloon, määräysvallan ottaa se syntyvän lapsen prosessi. Ihan sama missä päin maailmaa, ja millaisen terveydenhuollon piirissä, ollaan. Jos tuota muutama tuntia ei pää kestä, sitten suositelen jättämään koko lastenhankinnan väliin.
Olen jättänytkin. Se vaan taitaa sille synnytyskammoiselle potentiaaliselle tulevalle äidille olla vähän pitempi kuin vain "muutaman tunnin" prosessi.
Höpö höpö. Sama kuin sanoisi, että taivaiden valtakuntaan ei ole mitään pääsyä, jos ei kärsi niin perkeleellllisen paljon tässä elämässä mistään mitään valittamatta tai parempaa toivoen (luterilaisuus). Tai jos sanoisi, että puolisoaan ei aidosti rakasta, jos ei ole valmis murskamaan jalkojaan lekalla ja näyttämään, miten paljon on valmis kärsimään rakastamansa ihmisen vuoksi.
Kaikessa muussa lääketieteessä edetään eteenpäin kohti helpompaa, nopeampaa ja turvallisempaa, mutta synnytys pitäisi kuitenkin aina hoitaa kuten jääkaudella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin ihan järkyttävää miten naisia ja naisten kehoja voidaan kohdella. Ei itsemääräämisoikeutta.
Mä oon saanut käsityksen että aika monella jää lapsiluku yhteen ihan vaan noiden synnytystraumojen (fyysisten ja psyykkisten) takia.
Siinä vaiheessa kun se synnytys käynnistyy, naisen itsemäärämisoikeus tosiaan päättyy siihen omaan vartaloon, määräysvallan ottaa se syntyvän lapsen prosessi. Ihan sama missä päin maailmaa, ja millaisen terveydenhuollon piirissä, ollaan. Jos tuota muutama tuntia ei pää kestä, sitten suositelen jättämään koko lastenhankinnan väliin.
Muutama tunti? Synnytys voi kestää monta päivää. Sen jälkeen kivut ja muut ongelmat voivat kestää loppuelämän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä yllätä yhtään, että täällä ulisevat jälleen "alatiesynnytys on ainut oikea"- mammat. Mitä se teidän persettä kutittaa jos toinen haluaa saada sektion. Ähkikää te lettu levällään jos haluatte, kaikki ei halua.
Koska nää ihmiset eivät ymmärrä mihin ovat ryhtymässä kun synnytys on ainoa asia mikä pelottaa. Lapsen elämässä on niin paljon asioita mitkä voi mennä pieleen että on kumma että näiden ihmisten näköpiiri on niin suppea että synnytys on suurin pelko.
Älä nyt höpötä ja ole olevinasi muiden elämän kaikkitietävä. Et sinä, eikä kukaan muu, voi tulla yleistämään miten joku ei ymmärrä elämää yhden päätöksen tai huolen kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
AP haluaa sektion ja kyselee siihen liittyvää. Silti tänne ketjuun tulevat toiset kertoilemaan alatiesynnytyksestä paremmuudesta ja yrittävät kääntää AP:n päätä. Hän haluaa sektion, ymmärrättekö jo. Älkää siis turhaan tulko pulisee alatiesynnytyksestä vaan pysytään asiassa eli milloin on saatu sektiolupaus?
Vierailija kirjoitti:
AP haluaa sektion ja kyselee siihen liittyvää. Silti tänne ketjuun tulevat toiset kertoilemaan alatiesynnytyksestä paremmuudesta ja yrittävät kääntää AP:n päätä. Hän haluaa sektion, ymmärrättekö jo. Älkää siis turhaan tulko pulisee alatiesynnytyksestä vaan pysytään asiassa eli milloin on saatu sektiolupaus?
Kiitos!
Kiinnostaisi myös erot sairaaloiden välillä, mutta en tiedä ovatko ne merkittäviä. Ehkä toiset ovat sektiomyönteisempiä kuin toiset?
t. Ap.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei sektiota. Miksi joku haluaa sellasen. Ennen tehtiin vaan jos oli vaara. Nykyajan naiset samaa pullakansaa kuin armeijanmiehet. Sori. Miksi luonnollisesta asiasta on tehty pelkopeikko.
Synnyttäminen on nykyään lähes kivutonta. Itselläni on vaan hyviä kokemuksia.
Vierailija kirjoitti:
Kokemusta on sekä alatie- että sektiosynnytyksestä.
Tyypillisesti (aina on poikkeuksia) alatiesynnytys tapahtuu rauhallisessa synnytyssalissa mahdollisen puolison ja 1-2 kätilön seurassa. Voit itse vaikuttaa tapahtumien kulkuun (ponnistaminen, asennot ym). Sinua kuunnellaan ja tuetaan. Saat vauvan heti rinnallesi, saatte nauttia ensihetkistä sylikkäin. Kipua on tietenkin, mutta niin meidän naisten elämässä muutenkin. Repeämät paikataan ja paranevat tuolla alueella nopeasti. Olet heti synnytyksen jälkeen toimintakykyinen, pääset suihkuun, jaloittelemaan ym. Ja se fiilis jälkikäteen että "mä tein sen". Vuosien jälkeenkin koen ihan älytöntä ylpeyttä itsestäni ja kehostani <3
Sektio tapahtuu hälyisässä, kirkkaassa leikkaussalissa. Paikalla on hirveä määrä ihmisiä, jotka hoitavat omaa duuniaan, eivät keksity sinuun vaan operaatioon, kuten kuuluukin. Kontrolli kehostasi on TÄYSIN muiden vallassa, et edes tunne ala
Viimeisin sektio oli rauhallinen tapahtuma. Kun sain lopulta pitkän käynnistysyrityksen jälkeen lupauksen että leikataan kun ei tästä mitään tule, kärrättiin leikkuriin. Oli rauhallista. Mies oli vieressä. Lääkäri selosti mitä tekee ja kaiveli vauvan ulos mahasta. Tuntui vähän erikoiselta, kun tunsin että joku heiluttelee mahaa mutta en tunne kipua. Vauva meni suoraan isänsä syliin ja kun oli kursittu maha kasaan, sain vauvan rinnalle. Seuraavana päivänä nousin pystyyn heti kun annettiin lupa. Oli täysin kivuton olo, ekan sektion jälkeen maha oli jonkin verran kipeä, ei ollut kiva yskiä. Imetys onnistui heti, ekan vauvan kanssa meni useampi päivä että maito nousi.
Vierailija kirjoitti:
Mitä pelkäät siinä alatiesynnytyksessä?
Kipua? Sektio sattuu myös ja pidempään.
Et ole oman kroppasi "herra"? Sektiossa sulla ei ole mitään mahdolisuutta vaikuttaa siihen mitä tapahtuu. Eu sitten niin yhtään mitään. Mm. vauvan näet muutaman sekuntin ja sitten hänet viedään pois, alatiesynnytyksessä kuitenkin vauvan saa syliin samantien.
Ja sit on vielä kaikki ne riesat (arpi, kiinnikket jne) mitä isosta leikkaushaavasta syntyy, ja ne kestää sitten lopun iän.
T. kolme sektiota takana
Oma neuvoni on, ettei pelotella vielä sektiostakin.
Itseäni peloteltiin raskausaikana molemmista. Niin hurmiossa pyytämättä kerrottiin molemmista synnytystavoista niin pahoja kauhutarinoita, että muistan edelleen sen voimakkaan ahdistuksen loppuraskaudessa.
Kiireellinen sektio tuli, eli siinä ei enää mitään valittu. Pelotti ihan helvetisti kun lähdettiin leikkuriin.
No, mitään kauheaa ei tapahtunutkaan. En ollutkaan "aivan helvetin kipeä ja tositosi pitkään", vaan burana+panadol piti kivut hyvin aisoissa. Paraneminen eteni niin hyvin, että viikko leikkauksesta piti jatkuvasti pitää mielessä olevansa vielä toipilas ja välttää raskaiden tavaroiden nostelua.
Ei myöskään jäänyt kuin siisti arpi alavatsalle, ei muuta "haittaa". Leikkauksesta jo 10 vuotta aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Ei sektiota. Miksi joku haluaa sellasen. Ennen tehtiin vaan jos oli vaara. Nykyajan naiset samaa pullakansaa kuin armeijanmiehet. Sori. Miksi luonnollisesta asiasta on tehty pelkopeikko.
Olen perustellut tämän asian aiemmin ketjussa, mutta voin perustella uudelleenkin.
1. Luonnollisuus on tosi huono argumentti. Jos luonnollisuus olisi aina hyvä asia, miksi meillä on lääketiede ylipäätään?
2. Ihminen on kehno synnyttäjä pystyasennon ja suuren pään vuoksi.
3. Alatiesynnytyksessä on vauvalle riskejä, kuten murtumat, ja tietenkin suurimpana synnytyskanavaan jumiutuminen ja hapenpuute. Sektiossa tämä riski on pienempi.
4. Alatiesynnytyksessä riskit äidille ovat suuret. Vakavia repeämiä, joissa peräaukon sulkijalihas vaurioituu, tapahtuu 6/1000 synnytyksessä (lähde: https://www.duodecimlehti.fi/duo99134). Minusta tämä määrä on valtava.
5. Alatiesynnytys lisää siis virtsan- ja ulosteenpidätysongelmia ja sillä on tutkitusti vaikutusta myös laskeumien esiintymiseen. Tämä vaikuttaa naisen elämänlaatuun merkittävästi tilanteessa, jossa elämää on todennäköisesti jäljellä vielä kaksi kolmasosaa.
6. Tutkimukset osoittavat, että naisen kipua ei oteta terveydenhuollossa yhtä tosissaan kuin miesten. https://www.hs.fi/tiede/art-2000010629174.html
7. Useiden naisten kokemusten perusteella alatiesynnytyksen riskeistä ei puhuta etukäteen, vaikka sektiota kyllä kauhistellaan, ja synnytysvaurioiden korjaamisesta ei kanneta vastuuta. Nykyaikana naiset myös kehtaavat puhua näistä ääneen. Muinaisina saunasynnytysten aikana tämä luonnollinen ja kaunis tapahtuma vei naisilta niin helposti hengen, etteivät he päässeet kertomaan mitä sitä ennen tapahtui.
8. Edellä luetelluista syistä synnytyspelko on monesti syynä siihen, ettei perheiden lapsiluku täyty ja etteivät naiset uskalla hankkia kuin yhden lapsen. Huonosti kohdatuilla (pelko)synnyttäjillä on siis vaikutusta yhteiskunnallisella tasolla, kun perheet eivät tavoita toivomaansa lapsilukua eikä lisää veronmaksajia tule. https://yle.fi/a/74-20142690
^ "Minäkin ihmettelen tuollaista kommenttia. Olen nainen, eikä minun elämässäni ole ollut mitään sukupuolestani johtuvaa kipua. On todella vaarallista ja haitallista ajattelua, että kaikkien naisten elämään automaattisesti kuuluisi sukupuolesta johtuvaa kipua."
En ole perehtynyt asiaan mutta eikös Raamatussa jotenkin noin sanota, että kun Eeva sotkeentui siihen omppuasiaan niin kostoksi Jumala (tuo lempeä taruolento) määräsi naisen kivulla ja tuskalla lapsia synnyttämään? Että tällaista perinnettähän tässä halutaan noudattaa.