Miksi ihmiset ei halua ystävystyä kanssani tai tutustua minuun?
Olen 42-vuotias perheenäiti eräästä Suomen isoimmista kaupungeista. Korkeasti koulutettu, tavallisen näköinen, siisti. Koen olevani myös ystävällinen ja mukava, rauhallinen ja luotettava ihminen. En yhtään ujo, mutta en valtavan puheliaskaan. Summa summarum, varsin tavallinen fiksu nainen. Elämäntilanteiden muuttumisen vuoksi vanhat ystävät on jääneet, osa muuttanut ulkomaille, osa toiselle puolelle Suomea, osa taas on niin eri elämäntilanteessa että yhteydenpito on jäänyt satunnaisten kuulumisten kyselyn varaan. Eli ei ole arjessa enää yhtään ystävää tai tuttavaa. Muutama moikkatuttu vain. Olen yrittänyt tutustua paremmin naapureihin ja lasten päiväkoti- ja koulukavereiden vanhempiin. Mielestäni kivalla eikä yhtään painostavalla tavalla. Ei myöskään epätoivoisesti, ei liian uteliaasti, eikä mitään muutakaan ahdistavaa. Vaan kohteliasta ja ystävällistä. Silti kukaan ei vaikuta haluavan tutustua minuun, yritykseni jutella jotain arkista vaikka lasten koulusta tai päiväkodista tms. kohtaa kohteliaan muurin. En saa mitään vastakaikua. Tai naapurit moikkaa ja kiirehtii pois ettei vain olisi mahdollisuutta jutella mitään. Miten ihmeessä te muut onnistutte tutustumaan uusiin ihmisiin tämän ikäisenä? Mistä voi johtua, että minuun ei haluta tutustua moikkaamista enempää?
Kommentit (70)
On helppo perustaa ilmainen chat-huone y99 sivustolla, jossa voi anonyymisti chattailla ja alkaa suunnitella jotain harrastusaktiviteettia. Esim. googlaa y99 -> luo kanavan "Palstailijat" -> kopioi kutsulinkin -> liittyy kanavalle. Sen yksityisyys asetuksia voi muuttaa, jos ei halua pitää julkisena esim. jos vaihdatte sähköposteja yms.
Olkaa hyvät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, ehdotan että lähdemme kuvaamaan Suomenlinnan rakennuksia. Vaikka kännyköillä, jos sinulla ei ole järjestelmäkameraa. Siinä ohessa voi jutella niitä näitä. Itsekin etsin ihan vain juttukaveria.
M48
Kiitos ehdotuksesta! Minulla itse asiassa on järjestelmäkamera. Ja rakennusten kuvaaminen kuulostaa kivalta. Mutta vaikka tämä olisikin ihan vain ystävyyspohjalta, niin se taitaisi silti loukata aviomiestäni, jos lähtisin yhtäkkiä netistä löytämäni tuntemattoman miehen kanssa Suomenlinnaan. En halua toimia tavalla, joka häntä loukkaisi. Käytännössä on vain yksi kertaisempaa, jos uudet kahden kesken tutustumiset on samaa sukupuolta olevan kanssa. Kiitos kuitenkin, ja toivottavasti löydät itsellesi juttukaverin. Ap
Menisi rakasteluksi raunioissa saman tien ;)
Paavo
Tuossa chat-huone, jonka juuri perustin :D kokeillaan toimiiko. Huoneen nimi on Palstis.
Vierailija kirjoitti:
Tuossa chat-huone, jonka juuri perustin :D kokeillaan toimiiko. Huoneen nimi on Palstis.
Mitä sä siellä aiot tsätätä ja kenen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuossa chat-huone, jonka juuri perustin :D kokeillaan toimiiko. Huoneen nimi on Palstis.
Mitä sä siellä aiot tsätätä ja kenen kanssa?
Chatti on hauskempi kuin tällainen foorumi. Ihan vain jutella normijuttuja. Miten meni töissä tai jutella vaikkka säästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuon ikäisillä ihmisillä on yleensä jo ennestään niin monta ystävää että suhteiden ylläpito tuottaa vaikeuksia
Onko oikeasti melkein kaikilla paljon ystäviä? Vaikea uskoa. En voi olla ainoa, jonka elämä on kuljettanut kauas kaikista vanhoista ystävistä. Ap
Ystävyyden rakentuminen aikuisiällä vaatii aikaa, ja jotain yhteistä pohjaa, jolle ystävyyden voi rakentaa. Sanoit olevasi kiireinen, joten ehkäpä syy on siinä. Itse olen aikuisiällä luonut uusia ystävyyssuhteita ja tuttavuuksia harrastuksen parissa, mutta aikaa se on vaatinut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, ehdotan että lähdemme kuvaamaan Suomenlinnan rakennuksia. Vaikka kännyköillä, jos sinulla ei ole järjestelmäkameraa. Siinä ohessa voi jutella niitä näitä. Itsekin etsin ihan vain juttukaveria.
M48
Kiitos ehdotuksesta! Minulla itse asiassa on järjestelmäkamera. Ja rakennusten kuvaaminen kuulostaa kivalta. Mutta vaikka tämä olisikin ihan vain ystävyyspohjalta, niin se taitaisi silti loukata aviomiestäni, jos lähtisin yhtäkkiä netistä löytämäni tuntemattoman miehen kanssa Suomenlinnaan. En halua toimia tavalla, joka häntä loukkaisi. Käytännössä on vain yksi kertaisempaa, jos uudet kahden kesken tutustumiset on samaa sukupuolta olevan kanssa. Kiitos kuitenkin, ja toivottavasti löydät itsellesi juttukaverin. Ap
Eikö sulla ole siis miehiä kavereina eikä miehelläsi naisia? Ikävää.
Me suomalaiset taidamme olla sittenkin hieman vetäytyviä.
Tiedättekö kun nuorena ei tarvinnut kuin mennä johonkin uuteen työpaikkaan, niin joku räväkämpi tuli heti ja otti kaverikseen. Enää ei tuollaista tapahdu, näin vanhempana ja varautuneempana.
Minkä takia vanhat ystävät ovat jääneet? Erittäin hyvä ystäväni on asunu ulkomailla jo 20 vuotta, mutta edelleen pidetään yhteyttä kerran viikossa soittaen tai viestitellen. Nyt lähden hänen luokseen kylään viikoksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, ehdotan että lähdemme kuvaamaan Suomenlinnan rakennuksia. Vaikka kännyköillä, jos sinulla ei ole järjestelmäkameraa. Siinä ohessa voi jutella niitä näitä. Itsekin etsin ihan vain juttukaveria.
M48
Kiitos ehdotuksesta! Minulla itse asiassa on järjestelmäkamera. Ja rakennusten kuvaaminen kuulostaa kivalta. Mutta vaikka tämä olisikin ihan vain ystävyyspohjalta, niin se taitaisi silti loukata aviomiestäni, jos lähtisin yhtäkkiä netistä löytämäni tuntemattoman miehen kanssa Suomenlinnaan. En halua toimia tavalla, joka häntä loukkaisi. Käytännössä on vain yksi kertaisempaa, jos uudet kahden kesken tutustumiset on samaa sukupuolta olevan kanssa. Kiitos kuitenkin, ja toivottavasti löydät itsellesi juttukaverin. Ap
Eikö sulla ole siis miehiä kavereina eikä miehelläsi naisia?
On toki, joitain vanhoja tuttuja, joihin tutustunut opiskelujen tai yhteisten tuttujen kautta. Mutta ei sellaisia, joihin tutustuisi sopimalla tuntemattoman kanssa netissä kahden kesken tapaamisen ja jonkun retken jonnekin. Ap
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia vanhat ystävät ovat jääneet? Erittäin hyvä ystäväni on asunu ulkomailla jo 20 vuotta, mutta edelleen pidetään yhteyttä kerran viikossa soittaen tai viestitellen. Nyt lähden hänen luokseen kylään viikoksi.
Erilaiset elämäntilanteet ehkä. Tai sitten se, että kun välimatkan takia ei tule tavattua vuosiin, niin ystävyys vain hiipuu. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia vanhat ystävät ovat jääneet? Erittäin hyvä ystäväni on asunu ulkomailla jo 20 vuotta, mutta edelleen pidetään yhteyttä kerran viikossa soittaen tai viestitellen. Nyt lähden hänen luokseen kylään viikoksi.
Erilaiset elämäntilanteet ehkä. Tai sitten se, että kun välimatkan takia ei tule tavattua vuosiin, niin ystävyys vain hiipuu. Ap
No meillä ei ole hiipunut vaan edelleen ollaan tosi hyviä ystäviä. Ei ole välimatka vaikuttanut mitenkään ystävyyteen, kun soitellaan kuitenkin toisillemme säännöllisesti ja nähdään ainakin kerran vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia vanhat ystävät ovat jääneet? Erittäin hyvä ystäväni on asunu ulkomailla jo 20 vuotta, mutta edelleen pidetään yhteyttä kerran viikossa soittaen tai viestitellen. Nyt lähden hänen luokseen kylään viikoksi.
Erilaiset elämäntilanteet ehkä. Tai sitten se, että kun välimatkan takia ei tule tavattua vuosiin, niin ystävyys vain hiipuu. Ap
Läheisimmät ystäväni ovat niitä, joita tapaan kaikkein harvemmin välimatkan takia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä takia vanhat ystävät ovat jääneet? Erittäin hyvä ystäväni on asunu ulkomailla jo 20 vuotta, mutta edelleen pidetään yhteyttä kerran viikossa soittaen tai viestitellen. Nyt lähden hänen luokseen kylään viikoksi.
Erilaiset elämäntilanteet ehkä. Tai sitten se, että kun välimatkan takia ei tule tavattua vuosiin, niin ystävyys vain hiipuu. Ap
No meillä ei ole hiipunut vaan edelleen ollaan tosi hyviä ystäviä. Ei ole välimatka vaikuttanut mitenkään ystävyyteen, kun soitellaan kuitenkin toisillemme säännöllisesti ja nähdään ainakin kerran vuodessa.
Hyvä teille. Minulla nyt kuitenkin on tilanne, että arjessa ei ole yhtään ystävää. Ja muualle muuttaneiden vanhojen kavereiden kanssa on ystävyys hiipunut välimatkan ja erilaisten elämäntilanteiden vuoksi. Tein tämän aloituksen kyselläkseni mikä voi olla syynä, että uusia ystäviä arkeen ei löydy mistään vaikka yrittää. Eipä siinä paljoa lohduta se, että jollain, kuten vaikkapa sinulla, on tiivis ystävyys jonkun kauas muuttaneen kanssa. Ap
Mä olin taas lapsena niin varautunut että aikuisena on ollut helpompi saada uusia kavereita.
Mikset sinä halua tutustua kiltteihin miehiin?
En onnistu minäkään vaikka elämäntilanteeni on tyystin toinen enkä ole edes korkeasti koulutettu. Ihan mutulla sanon, että koronapandemia rajoituksineen teki jo aiemmin hyvin vaikeasta asiasta täysin mahdotonta eli ihmiset kääntyi kuin luvan kanssa lopullisesti sisäänpäin ja kaikki uudet / vieraat ihmiset koetaan ylimääräisinä, turhina ja uhkana.
Vierailija kirjoitti:
En onnistu minäkään vaikka elämäntilanteeni on tyystin toinen enkä ole edes korkeasti koulutettu. Ihan mutulla sanon, että koronapandemia rajoituksineen teki jo aiemmin hyvin vaikeasta asiasta täysin mahdotonta eli ihmiset kääntyi kuin luvan kanssa lopullisesti sisäänpäin ja kaikki uudet / vieraat ihmiset koetaan ylimääräisinä, turhina ja uhkana.
No korona-aikana sai ihan luvan kanssa olla tapaamatta ketään. Tai siis niin käskettiin tekemään. Introvertin unelma. Ja siinä huomasi kuinka rentouttavaa on olla tapaamatta ketään. Sitten aikaa kului ja edelleenkään ei saanut tavata ketään. Huomaamattaan mökkeytyi. Nyt saisi tavata muttei enää osaa.
Olisit tyytyväinen. Vtuttaa ihmiset, jotka yrittää päästä utelemaan milloin mitäkin.