Lue keskustelun säännöt.
Lapsi sijausperheeseen työttömyyden takia?
15.09.2025 |
Olen ollut masentunut ja työtön jo pitkään. elämme toimeentulotuella josta maksan liian kalliissa asunnossa asumisesta vuokraa joten rahaa ei paljon. Meillä ei ole sukulaisia kuin äitini,,lapsen isä eo pidä yhteyttä. Asunto on kaksio lähiössä mutta 70 e liian kallis, koulu on lähellä.
En saa mitään töitä, olen hakenut vaikka mitä. Ongelmana on ulkomailla työssä ollut aika 12 vuotta jonka jälkeen sain lapsen Suomessa ja olen ollut vain pätkä- ja lyhyissä sijaisuuksissa. Koulutus jäi kesken masennuksen takia eikä nyt sosiomit saa mitään töitä.
Olemme köyhiä ja yksinäisiä ja lapsi 10 v jää paitsi monesta. Ei ole koskaan ollut mm sukujuhlissa. Ja hän on myös yksinäinen ei ole kaveria. Omat kaverit hävisivät kun en jaksanut pitää yhteyttä väkivaltaisen suhteen aikana ja kun masennuin.
Lapselle olen alkanut puhumaan jos haluaisi asumaan sijaisperheeseen. Ensin tukiperheeseen josta voisi tulla sijaisperhe?
Haluaisin hänelle normaalin kodin, sisaruksia. Monet tukiperheet asuvat maaseudulla ja on eläimiä,,harrastavat, tekevät perheenä asioita. Me olemme aina kaksin lapsen kanssa, ei ole autoa tms ollut koskaan. Ei ole varaa oikein mihinkään.
Itse olen köyhästä perheestä ja mietin että olisi halunnut tälläiseen sijaisperheeseen lapsena. Haluaisin sen kokemuksen hänelle perheestä jota minullakaan ei koskaan ollut ja jota tavoittelin itse ( olimme naimisissa ja mies jätti masennuksen ja työttömyyden takia,halusi elämässään eteenpäin).
Onko täällä ketään kuka ajattelee samoin tai on ollut huostaanotettuna vanhempien köyhyyden vuoksi? Sijaisperheeseen saavat rahaa lapsen sijoituksesta ja sitä kautta lapseni saisi paremman elämän
Kommentit (24)
Kuulostaa, että se oikea ongelma ei nyt ole rahan vähyys vaan enemmän tuo sinun henkinen mielenmaisema. Lapselle varmasti jokin tukiperhe tekisi hyvää.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaffebulla kirjoitti:
Kuulostaa, että se oikea ongelma ei nyt ole rahan vähyys vaan enemmän tuo sinun henkinen mielenmaisema. Lapselle varmasti jokin tukiperhe tekisi hyvää.
Kyllä se talous ja yksinäisyys ovat suurimmat ongelmat. Tukiperhettä olen jo hakenut olisi hienoa jos lapsi saisi kokea millaista on olla oikeassa perheessä ja tehdä erilaisia asioita perheen kanssa joita minä en pysty tarjoamaan.
Vierailija kirjoitti:
Köyhyys ei ole peruste huostaanottoon. Hoida lapsesi itse.
Voi se olla syy. Juttelin jo sos tt kanssa asiasta. Lapsi jää osattomaksi ja syrjäytyy minun kanssani. Ihmisiä tai rahaa en voi taikoa mistään lisää.
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Kuulostaa, että se oikea ongelma ei nyt ole rahan vähyys vaan enemmän tuo sinun henkinen mielenmaisema. Lapselle varmasti jokin tukiperhe tekisi hyvää.
Kyllä se talous ja yksinäisyys ovat suurimmat ongelmat. Tukiperhettä olen jo hakenut olisi hienoa jos lapsi saisi kokea millaista on olla oikeassa perheessä ja tehdä erilaisia asioita perheen kanssa joita minä en pysty tarjoamaan.
Te olette oikea perhe.
Masennus puhuu nyt sinun suullasi.
Eikös lapsella ole oikeus vähintään yhteen yhteiskunnan tukemaan harrastukseen?
Sinun pitäisi saada hoitoa. Ja olisi hyvä, jos lapsi voisi vaikka silloin tällöin olla päivän tai pari tukiperheen luona.
Minusta vaan ei mikään sijaisperhe korvaa omaa äitiä ja äidin rakkautta. Vaikka olisikin , kuinka köyhä tahansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen yrittänyt saada hoitoa eli suositeltua terapiaa Helsingissä jo 3 vuotta mutta en.pääse edes psyk sh kanssa juttelemaan. Olen yli 45 v siinä syy. On puoltolausunnut kirkon diakoniatyöntekijältä jne mutta ei pääse. Pelkkä lääke ei auta.
Emme ole oikea perhe lapsen kanssa olleet koskaan, itse lapsena haaveilin isästä ja sisaruksista..en halua samaa omalle lapselleni. Olen äiti edelleen vaikka asuisi sijaisperheessä.
T: ap
Noita sijaisperheitä kulissien takaa nähneenä, ne sisältävät ihan yhtä lailla sitä väkivaltaa, jopa pahempaa kuin mitä lasun uhriperheissä tapahtuu. Heillä on vaan kulissit kunnossa ja bisnekset mielessä. Senhän vuoksi ne niitä sijaislapsiakin ottavat, rahaa saadakseen, koska siitä saa rahaa ja sillä he voivat ylläpitää sitä kulissia.
Lapsesi saa sinun kanssa turvallisen, rauhallisen kasvuympäristön. Se on todella arvokasta. Nauttikaa siitä. Myös se on hyvä asia, ettei tämä opi tuollaiseen kapitalistiseen keplotteluun, kuten lastensuojelu.
Ulkoilkaa ja harrastaka vaikka marjastusta, tutkikaa luontoa, kulttuuria niiltä osin miten pääsette siihen käsiksi. Ennen vanhaan lapset syntyivät vanhemmilleen, eivät yhteiskuntaan. Vanhemman kanssa lapsi oli ja teki, kasvoi ja oppi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
NYT ryhdistäydyt! Olet tärkein ihminen lapsesi elämässä. Huolehdi, että hänellä on kavereita ja harrastus.
Mikä se sellainen sijausperhe on? Jotain sukua sijauspatjalle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puhut sossujen suulla. Sinut on aivopesty. Herää jo! Lapsesi vuoksi. Kukaan ei korvaa äitiä. Mikään ulkoinen habitus ei korvannut äitiä ja minulle jäi fyysiset arvat kanssa 'sisaruksista' oma äitini päätti itse päivänsä.
Mulla oli köyhä lapsuus. Mut opetettiin käyttämään kirjastoa, etsimään ale-kuponkeja, käymään uimalassa ja hallilla, pitämään halppisvaatteita.
Vaadi sossuilta puolto halvempaan asumiseen, tai hae Kelasta vuokravakuutta. Irtiotto voi tehdä hyvää, eli uusia ympyröitä.
Opettele resilienssiä.
Ns köyhyys on monille arkipäivää.
Itse sain äidin joka on aika dominoiva ja suojeleva. Muista, ettet koskaan voi tietää mitä siellä sijais/tukiperheessä tapahtuu...
Nyt nainen vaikka tekoälyn kanssa vuorovaikutukseen, ja järjestämään uusix koko pakka.
Sulla on kuule vapaus, katto pään päällä ja ihminen.
Kaikilla ei ole sitäkään.
Kukaan ei tee asioita puolestasi. Heitä pikkuhiljaa vanha elämä roskiin. Ne energiat, eli muistot ja ahdistus, tekee huonoa. Päihteisiin älä sotkeudu.
Muuta näkökulmaa ei tässä kohtaa ole antaa.
Älä jää tuleen makaamaan.
Päivä kerrallaan.
Kyllä selviät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä ihmettä minä juuri luin? Olet puhunut lapsellesi, että miltä tuntui kun äiti(kin) hylkäisi sinut isän lisäksi. Tämän on kyllä pakko olla Porvoosta tai sitten minulla menee usko ihmisyyteen.
Vierailija kirjoitti:
Olen yrittänyt saada hoitoa eli suositeltua terapiaa Helsingissä jo 3 vuotta mutta en.pääse edes psyk sh kanssa juttelemaan. Olen yli 45 v siinä syy. On puoltolausunnut kirkon diakoniatyöntekijältä jne mutta ei pääse. Pelkkä lääke ei auta.
Emme ole oikea perhe lapsen kanssa olleet koskaan, itse lapsena haaveilin isästä ja sisaruksista..en halua samaa omalle lapselleni. Olen äiti edelleen vaikka asuisi sijaisperheessä.
T: ap
Onko teidän pakko asua Helsingissä? Joku muu kaupunki voisi olla parempi. Joku pienempi, mutta ei mikään liian pieni. Esim Joku muutaman kymmenen tuhannen ihmisen kaupunki. Ja toki te olette perhe.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän sen harrastuksen tarvii kallista olla.
Ota kynää ja vihko, menette kävelylle.
Ihan vaikk apuistoon jos metsää ei ole!
onko sulla puhelin, anna lapsi ottaa kuvia: https://luontoliitto.fi/talvikuvakisa25/
https://luontoliitto.fi/syksyn-kerhotoiminta-kaynnistyy/
keväällä on sitten kevätseuranta
Mitä jos ottaisit ja muuttaisit lapsen kanssa maalle? Pienillä paikkakunnilla saa helpommin kavereita, niin sinä kuin lapsikin ja siellä on maatiloja ja muita paikkoja missä voi käydä katsomassa eläimiä.Kun et kerran töitä saa Helsingistä, asunto kallis ja kavereita ei ole, niin miksi ihmeessä siellä pitää kökkiä? Maalla saat halvan asunnon ja siellä on edullisempaa harrastaakin kaikenlaista, pieni koulu on lapselle parempi, on luontoa jossa ulkoilla... Jos joskus saat töitä, ostat teille oman omakotitalon.
Vierailija kirjoitti:
Kaffebulla kirjoitti:
Kuulostaa, että se oikea ongelma ei nyt ole rahan vähyys vaan enemmän tuo sinun henkinen mielenmaisema. Lapselle varmasti jokin tukiperhe tekisi hyvää.
Kyllä se talous ja yksinäisyys ovat suurimmat ongelmat. Tukiperhettä olen jo hakenut olisi hienoa jos lapsi saisi kokea millaista on olla oikeassa perheessä ja tehdä erilaisia asioita perheen kanssa joita minä en pysty tarjoamaan.
Jos olet aidosti tuota mieltä, niin sinulla on nyt ruusunpunaiset lasit silmillä. Tuki- tai sijaisperhe voi olla todella vahingoittava lapsen kehitykselle. Ei he kaikki ole mitään "ihania vanhempia", jotka tarjoavat lämmintä kotia ja uusia kokemuksia. Todellakaan, näiden valvonta on todella heikkoa ja näen työssäni nuoria, jotka traumatisoituvat vain lisää näiden vanhempien toiminnasta. Näillä vanhemmilla ei ole myöskään kiintymyssuhdetta lapseen, sinulla toivottavasti on. (Tosin alan epäillä sitä)
Miten ajattelet, että se on hyvä lapsellesi, että hän kokee tulevansa hylätyksi. Äiti ei jaksa omaa lastaan. Aika iso isku pienelle lapselle ja muokkaa itsetuntoa pitkää.
T: nainen, joka on itse ollut lapsuudessa 4 sijaisperheessä ja (Yhteen laittaisin oman lapseni, jos olisi pakko.) Nainen, joka työskentelee nuorten psykiatrilla, joten kuulen tarinoita sijaisvanhemmista. Alalla on heikko valvonta ja pahimmillaan nämä kokemukset perheessä vain traumatisoi. Yleensä lisää.
Pikku hiljaa alat etsiä asuntoa. Selaile huvin vuoksi tarjontaa. Kun teillä ei raha riitä tohon asuntoon, niin minne menet yksinasuvana?
Sanot sossuille että tarvitset omaa tilaa ja rauhaa juuri nyt. Psykoterapia on raskasta, kuin myös sossujen kanssa pelaaminen.
Sulla on tämä hetki. Et ole huono tai epäonnistunut.
Jos ongelmat on ylittämättömiä, ne kantsii kiertää tai siirtää sivuun.
Miehet on mitä on. Iloitse jos hän ymmärsi häipyä.
Älä märehdi perään liian pitkään.
Iloista syksyä. Syökää d-vitamiinia ja leipokaa yms.
Miksi häpeät?
Miksi raha ei riitä?
Mikset etäopiskele?
Miksi miksi?
Kirjoita itseäsi varten.
Ongelma ei ole työttömyys. Sen sijaan olet altistanut lapsen aikuisen murheille. Hoida itsesi kuntoon, että pystyt olemaan vanhempi. Täällä on puoli Suomea työttömänä, eikä se ole tekosyy lopettaa aikuisuus ja vanhemmuus.
Ja tiedoksesi, että varattomuuden vuoksi ei lasta voi sijoittaa yhtään mihinkään. Mutta ellet ota vastuuta omasta mielenterveydestäsi, syntyy kyllä perusteita suojella lasta. Muista olla rehellinen syystä.
Köyhyys ei ole peruste huostaanottoon. Hoida lapsesi itse.