Kyllä se tässä keski-ikäisenä usein mietityttää että mitä lisäarvoa kumppanin kanssa asuminen tuo

"Eikä aseksuaalisuus nyt niin harvinaista ole, jos noin joka sadas on aseksuaali. "

No se on aika suhteellista että mitä ajattelee harvinaisena. Minusta yksi sadasta on aika harvinaista.

"Ja kyllä aseksuaaleja on parisuhteissa myös allojen kanssa."

On toki juuri koska he ovat niin harvinaisia että ihan sen oman vastinparin löytäminen on tosi hankalaa.

Ihan sitä lisäarvoa, että saan jakaa kodin rakastamani ihmisen kanssa. Välillä toki raivostuttaa suunnattomasti, kuten oletan että pitkässä suhteessa välillä tapahtuukin, mutta lopulta vaikka miten pärjäsinkin yksin on elämäni jakaminen toisen kanssa suuri ilo. Jos ihan tunteita lukuunottamatta mietitään ns hyötyä, niin kodista ja taloudesta yhdessä vastuun kantaminen on osa ns elämän tukipilareita. Voimme molemmat elää ja olla myös itseksemme (omat menot ja harrastukset) kun tietää, että toisesta saa tukea ja toinen huolehtii arjesta jos itsellä on jotain muuta. Oli se sitten menoa tai henkisesti vaikka stressaavampi elämänvaihe. 

Vierailija kirjoitti:

Monesti miehille plussa, naisille miinus.

Jäkätys on miehelle miinus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saman totesin n. viisikymppisenä, yksin voi tehdä tai olla tekemättä mitään, ei tarvitse selitellä jos lähden kolmelta yöllä hakemaan salmiakkia yö huoltamolla, tai jos keskiviikkona töiden jälkeen huilailen sängyssä koko illan, lähden lauantaina baariin tai extempore viikoksi etelään. Rahasta ei ole väliä, sitä riittää ja mielellään maksan sen toisenkin puoliskon tästä mukavuudesta. Aikansa kutakin...

M59 

Kaikkia noita on minusta kivempi tehdä kahdestaan edellyttäen, että se mies on oikea. (Kurjalta kuulostaa, jos et ole saanut huilata sängyssä koko iltaa selittelemättä.)

Olen eri, mutta en minä saa levätä. Silloin keksitään vaikka mitä tekemistä.

Kamalaa, oikeasti. Jos ei kotona saa levätä, niin missä sitten? Itse olisin kyllä tosi äkäinen tuollaisessa tilanteessa. Oletko protestoinut? Mitä sitten tapahtui? Annoit periksi?

Kyllä lepääminen kotona on itselleni yksi asioista, joista ei neuvotella. Ei ole edes tullut mieleen, että kumppani voisi paheksua sellaista, koska meillä on päinvastoin. Puolisoni on tosi ahkera ja valitan aina, kun hän ei malta nukkua ja levätä tarpeeksi.

Jos puolison vetämättömyys on ongelmana, se tuskin paranee sillä, että hänen sohvalle juuttumistaan arvostellaan. Kyllä toinen ihminen pitää hyväksyä juuri sellaisena kuin hän on, toinen on toimelias, toinen rennompi, molemmissa on hyvät ja huonot puolensa.

"Etkö tunne kumppaniasi/puolisoasi kohtaan suurta rakkautta, läheisyyttä ja kumppanuutta ilman, että sitä sävyttää seksuaaliset tuntemukset? "

En ole se jolta kysyt mutta en oikein ymmärrä miksi nuo pitäisi väkisin erottaa? Ei se että minulla rakkaus ja seksuaalisuus ovat kietoutuneet vahvasti yhteen tarkoita että en voisi koskaan tuntea vain rakkaudellisia tunteita ilman himoa. Tietenkin voin ja niin tapahtuu jatkuvasti. Silti rakkauteeni kuuluu saumattomasti se että seksuaalisuus voi tulla mukaan ihan milloin vain jos siltä tuntuu eli sille ei ole mitään erityistä kynnysta vaan se on luonteva osa koko sitä suhdettamme. 

Muutenkin minulle on ollut aina outo ajatus miten jotkut näkevät seksin kuin se olisi joku elämää suurempi juttu ja joku ihan täysin muusta elämästä irrallinen asia. Minusta siihen voi suhtautua vain yhtenä luontevana osana elämää ja suhteita jota ei tarvitse niin vahvasti erottaa omaksi asiakseen.

"Etkö tunne kumppaniasi/puolisoasi kohtaan suurta rakkautta, läheisyyttä ja kumppanuutta ilman, että sitä sävyttää seksuaaliset tuntemukset? Onko seksuaalinen vetovoima ainoa asia, joka pitää suhdettanne yllä? Onko se oikeasti ainoa asia, mikä erottaa parisuhteesi muista suhteista?"

En ole sanonut mitään sellaista, että seksuaalinen vetovoima olisi ainoa asia, joka pitää suhdettani yllä. Totta kai suhteessa on myös paljon muita asioita. Mutta seksuaalinen vetovoima todella erottaa parisuhteeni muista suhteista. Koen epämiellyttävänä läheisyyden ja toisen ihmisen fyysisyyden, jos en koe häntä kohtaan seksuaalista vetovoimaa. 

Nykyisin on tapana erotella hyvinkin tarkkaan seksuaalisuuteen liittyviä nyansseja eli olen oppinut täällä sellaisenkin sanan kuin demiseksuaali. Olen varmaankin sen tyyppinen ihminen, jos joku nyanssi pitäisi valita. (Toki en varmaan ole edes perillä kaikista uusista nimityksistä. Demiseksuaalisuuteenhan ei kai kuulu se, että väärän ja vieraan ihmisen intiimimpi kosketus ja fyysisyys rehellisesti sanottuna inhottaa minua. Kerran teininä minua suuteli joku poika, joka olisi halunnut seurustella ja lähes yökkäsin ja muistan vielä tänäkin päivänä miten epämiellyttävältä se suudelman yritys tuntui iholla.)

Vierailija kirjoitti:

"Etkö tunne kumppaniasi/puolisoasi kohtaan suurta rakkautta, läheisyyttä ja kumppanuutta ilman, että sitä sävyttää seksuaaliset tuntemukset? "

En ole se jolta kysyt mutta en oikein ymmärrä miksi nuo pitäisi väkisin erottaa? Ei se että minulla rakkaus ja seksuaalisuus ovat kietoutuneet vahvasti yhteen tarkoita että en voisi koskaan tuntea vain rakkaudellisia tunteita ilman himoa. Tietenkin voin ja niin tapahtuu jatkuvasti. Silti rakkauteeni kuuluu saumattomasti se että seksuaalisuus voi tulla mukaan ihan milloin vain jos siltä tuntuu eli sille ei ole mitään erityistä kynnysta vaan se on luonteva osa koko sitä suhdettamme. 

Muutenkin minulle on ollut aina outo ajatus miten jotkut näkevät seksin kuin se olisi joku elämää suurempi juttu ja joku ihan täysin muusta elämästä irrallinen asia. Minusta siihen voi suhtautua vain yhtenä luontevana osana elämää ja suhteita jota ei tarvitse niin vahvasti erottaa omaksi asiakseen.

Olen se, jolle kysymys osoitettiin ja ajattelen samoin kuin sinä. Ja itselleni myös syntyi ajatus, että kommentoijalle seksi on jokin muusta irrallinen asia, yhdyntäseksiä tai suoranaisia seksuaalisia tekoja, akteja, eikä niinkuin itse seksuaalisuuden ajattelen - laajana liukumana erilaisia tunteita, ajatuksia ja koskettamista. 

Ja koska en halua koskettaa ketään tuolla tavalla tai edes ajatella ketään muita seksuaalisesti kuin niitä joista olen kiinnostunut itse, niin kommentoijan tapa ajatella tuntuu hyvin vieraalta.

Oma tapaansa pitää helposti normaalina. Vaikka olenkin vanhemmiten ajatellut, etteivät kaikki ole niin ehdottomia kuin itse tässä asiassa olen eli minua on alkanut voimakkaasti ällöttää vaikkapa sellainen tilanne, että joku on ihastunut tai rakastunut minuun, mutta itse olen vaikkapa halannut tai ollut saunassa hänen kanssaan alasti ja kuvitellut, että olemme ystäviä. Siis täysin epäseksuaalisia toisillemme. En halua kuulla enkä edes ajatella ystävän tai jonkun muun vieraan seksuaalisuutta, joten olen tuossa tilanteessa kiukustunut. Koska ystävyys on pilalla, ystävä on pakottanut tunnustamisellaan ajattelemaan itseään seksuaalisena olentona. En tiedä kuinka yleistä tällainen ajattelu on, mutta se on minulle tyypillistä.

Jos ihminen on onnistunut valitsemaan kumppaninsa oikein, niin silloin ei keski-ikäisen koskaan tarvitse olla yksin, vaan kaveri on aina lähellä, vähintään puhelimen soiton päässä, lisäksi se tuo taloudellista turvaa, kun yhden palkan sijaan onkin kahden henkilön palkka jaettavaksi kahdelle aikuiselle ihmiselle 

Syitä on todella monia. Tosin kunnioitan ja hiukan kadehdinkin myös itsenäisiä ihmisiä, jotka ovat pystyneet luomaan täysin itsenäisen elämän ilman kumppanissa roikkumistakin 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi jakaa asumiskulut, huonekalu ja kodinkonekulut. Muut kulut henkilökohtaisia. 

Asumiskulut  joka kk, muut kulut harvemmin. Ei edes joka vuosi välttämättä. 

Tekeegän se: Tonnista tulee 500.

1600 tulee 800 jne.

Ai niin paitsi ei ihan noin. Jos ei ole kaksin niin silloin  ei olisi ehkä tonnin asumiskuluja vaan 700. 

Talousliitto? 

Rakkaus on aikuisen kiintymyssuhde. Vähän kuin vauvana, mutta aikuisen.

- rakkaus, läheisyys, hellyys, seksi

- yhteinen arki, yhdessä koetut ja jaetut asiat yhdessä kahdestaan ja perheenä

- ydinperhe, lasten hoitovastuiden vuorottelu että pääsee omiin harrastuksiin ja menoihin mutta myös yhteiset kokemukset lasten kanssa perheenä

- toisen vahvuuksien hyödyntäminen arjessa toimimisessa (ruoanlaitto, autonhuolto yms.) mutta myös yhdessä kotitöiden jakaminen 

- yhteiset illanvietot kotona <3 

Jos suhde on hyvä, niin sehän on mitä luonnollisin ja ihanin asia, elää elämänsä omana itsenään ja rakkaassa seurassa. Ihminen on kuitenkin jossain määrin laumaeläin, että useimmille yhdessä asumiseta tulee turvallinen ja hyvä olo ja omia juttuja on kiva tehdä toisen tukemana ja kannustamana ja monet asiat ovat ihan yhteisiäkin projekteja. Nämä jotka laskevat rahoja ja miettivät seksikertojen määriä ovat sellaisia, jotka eivät varmaan oikein parisuhteisiin sovi, rakastavassa parisuhteessa nämä eivät tule ongelmiksi kun kaikki on periaatteessa aina yhteistä ja asioista löytyy aina kompromissi. Minulla oli exä joka ei ymmärtänyt ollenkaan sitä, että suhteessa eletään yhteistä elämää, hän aina mietti ja suunnitteli, että tekisimme joka tapaamiskerralla jotakin sellaista, josta hän jotenkin hyötyisi tai nauttisi ja sitten kun hän oli saanut sen hyötynsä tai nautintonsa, hän halusi mennä omaan kotiinsa ja että minä omaani. 

Vielä haluaisin kysyä romanttisen ja seksuaalisuuden toisistaan erottavalta kommentoijalta, että missä vaiheessa romanttinen kosketus muuttuu seksuaaliseksi? Eli kuuluuko romanttiseen kosketukseen intiimialueiden koskettamista, missä raja kulkee?

Toisen osapuolen asema mietityttää myös eli onko sinun pitänyt ohjeistaa toista osapuolta, että et halua seksuaalista kosketusta, vaan ainoastaan romanttista? On nimittäin aika epätodennäköistä kohdata ihminen, jolla on samanlainen käsitys rajoista kuin itsellä on. Samahan se on meidänkin kohdalla, joille parisuhde on seksuaalinen suhde - koskettamisen tavat ja alueet on yhdessä opeteltava. 

Mikä erottaa seksuaalisen toiminnan ja romanttisen toiminnan? Se ei ole vain ajatuksia ja tunteita, vaan konkretiaa ja käytäntöjä parisuhteessa. Voisin kuvitella (kuten joku edellä kirjoittanut), että vaikea löytää ihmistä, jolle parisuhde olisi epäseksuaalinen suhde. Oletko siinä onnistunut?

Vierailija kirjoitti:

"Etkö tunne kumppaniasi/puolisoasi kohtaan suurta rakkautta, läheisyyttä ja kumppanuutta ilman, että sitä sävyttää seksuaaliset tuntemukset? "

En ole se jolta kysyt mutta en oikein ymmärrä miksi nuo pitäisi väkisin erottaa? Ei se että minulla rakkaus ja seksuaalisuus ovat kietoutuneet vahvasti yhteen tarkoita että en voisi koskaan tuntea vain rakkaudellisia tunteita ilman himoa. Tietenkin voin ja niin tapahtuu jatkuvasti. Silti rakkauteeni kuuluu saumattomasti se että seksuaalisuus voi tulla mukaan ihan milloin vain jos siltä tuntuu eli sille ei ole mitään erityistä kynnysta vaan se on luonteva osa koko sitä suhdettamme. 

Muutenkin minulle on ollut aina outo ajatus miten jotkut näkevät seksin kuin se olisi joku elämää suurempi juttu ja joku ihan täysin muusta elämästä irrallinen asia. Minusta siihen voi suhtautua vain yhtenä luontevana osana elämää ja suhteita jota ei tarvitse niin vahvasti erottaa omaksi asiakseen.

Vaikka siksi, että naista ei ole luotu sperma viemäriksi? Ja s ei ole luonteva osa elämää sillä hedelmällinen naaras tuottaa joka kerta lapsen, jos ei nimenomaan luonnottomasti mutiloi tai huumaa kehoaan hedelmättömäksi sperma viemäriksi. 

Miehet ovat ällöttäviä, mutta näissä seksuaalista hyväksikäyttöä glorifioivissa naisissa on joku ihan oma ällöttävyyden aspektinsa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi jakaa asumiskulut, huonekalu ja kodinkonekulut. Muut kulut henkilökohtaisia. 

Asumiskulut  joka kk, muut kulut harvemmin. Ei edes joka vuosi välttämättä. 

Tekeegän se: Tonnista tulee 500.

1600 tulee 800 jne.

Ai niin paitsi ei ihan noin. Jos ei ole kaksin niin silloin  ei olisi ehkä tonnin asumiskuluja vaan 700. 

Talousliitto? 

Rakkaus on aikuisen kiintymyssuhde. Vähän kuin vauvana, mutta aikuisen.

 

Se ei ole luonnollista. Kiintymyssuhde koskettaa äitiä ja poikasta, eikä ketään muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi jakaa asumiskulut, huonekalu ja kodinkonekulut. Muut kulut henkilökohtaisia. 

Asumiskulut  joka kk, muut kulut harvemmin. Ei edes joka vuosi välttämättä. 

Tekeegän se: Tonnista tulee 500.

1600 tulee 800 jne.

Ai niin paitsi ei ihan noin. Jos ei ole kaksin niin silloin  ei olisi ehkä tonnin asumiskuluja vaan 700. 

Talousliitto? 

Rakkaus on aikuisen kiintymyssuhde. Vähän kuin vauvana, mutta aikuisen.

 

Se ei ole luonnollista. Kiintymyssuhde koskettaa äitiä ja poikasta, eikä ketään muuta.

Hei sinä, juuri sinä. Haluaisin keskustella näkemyksistäsi. Avaisitko itsellesi oman ketjun? Kiitos.

Vierailija kirjoitti:

Vielä haluaisin kysyä romanttisen ja seksuaalisuuden toisistaan erottavalta kommentoijalta, että missä vaiheessa romanttinen kosketus muuttuu seksuaaliseksi? Eli kuuluuko romanttiseen kosketukseen intiimialueiden koskettamista, missä raja kulkee?

Toisen osapuolen asema mietityttää myös eli onko sinun pitänyt ohjeistaa toista osapuolta, että et halua seksuaalista kosketusta, vaan ainoastaan romanttista? On nimittäin aika epätodennäköistä kohdata ihminen, jolla on samanlainen käsitys rajoista kuin itsellä on. Samahan se on meidänkin kohdalla, joille parisuhde on seksuaalinen suhde - koskettamisen tavat ja alueet on yhdessä opeteltava. 

Mikä erottaa seksuaalisen toiminnan ja romanttisen toiminnan? Se ei ole vain ajatuksia ja tunteita, vaan konkretiaa ja käytäntöjä parisuhteessa. Voisin kuvitella (kuten joku edellä kirjoittanut), että vaikea löytää ihmistä, jolle parisuhde olisi epäseksuaalinen suhde. Oletko siinä onnistunut?

Parisuhde konseptina on käytännössä se ksiorjuussuhde. Se hajoaa välittömästi tai hyvin pian, jos s eksi eli seksuaalinen hyväksikäyttö syytä tai toisesta loppuu. Tai kumppani ei olekaan enää muuten hyödynnettävissä, vaan esim. sairastuu. Se onkin suhdemuodoista kaikkein paskin ja alentavin naiselle, no avoliitto on ehkä vielä alentavampi. Avioliittoon liittyy ainakin teorian tasolla kunnioitus naisen elämänkaarta ja äitiyttä kohtaan, joskaan nykyavioliitoissa sisältö on muuttanut merkitystään ja sekulaari avioliitto on hyvin kaukana siitä, mitä kristillinen. Avoliitto on sitten naisen perse r aiskaamista joka suunnalta ja tavalta, ilman mitään turvaa, vakautta tai kunnioitusta tämän elämänkaarta, naiseutta ja seksuaalisuutta kohtaan. Joka on siis äitiys, ei sperma viemäriys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voi jakaa asumiskulut, huonekalu ja kodinkonekulut. Muut kulut henkilökohtaisia. 

Asumiskulut  joka kk, muut kulut harvemmin. Ei edes joka vuosi välttämättä. 

Tekeegän se: Tonnista tulee 500.

1600 tulee 800 jne.

Ai niin paitsi ei ihan noin. Jos ei ole kaksin niin silloin  ei olisi ehkä tonnin asumiskuluja vaan 700. 

Talousliitto? 

Rakkaus on aikuisen kiintymyssuhde. Vähän kuin vauvana, mutta aikuisen.

 

Se ei ole luonnollista. Kiintymyssuhde koskettaa äitiä ja poikasta, eikä ketään muuta.

Hei sinä, juuri sinä. Haluaisin keskustella näkemyksistäsi. Avaisitko itsellesi oman ketjun? Kiito

En. Ole hyvä.

Harmi. Mutta ymmärrän.

Itse koko ikäni yksin asuneena voin vain kuvitella. Monesti harmittaa kun KAIKEN joutuu tekemään yksin. Olisi kiva kun edes joskus pääsisin niinsanotusti valmiiseen pöytään. Ja vaikka joku muukin viikkaisi pyykit kaappiin tai tyhjentäisi tiskikoneen. 

Toki myös laskut olisi kiva puolittaa jonkun kanssa. Tässäkin asiassa KAIKEN joutuu maksamaan yksin. Pienipalkkaisena se harmittaa. Pärjään kyllä, mutta rahaa ei jää säästöön ollenkaan, että voisin joskus mennä vaikka johonkin matkalle.

Mutta en tiiä sitten, kun ne kokeneemmat valittaa, että ei se parisuhde tuokaan noita helpotuksia aina. Että ehkä ei yhdessä asumisessa ole sittenkään mitään järkeä?

N48

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nainen hoitaa ruuan, pyykit ja siivouksen.

Mies pihatyöt, auton ja remontit.

harva nainen tuntuu ymmärtävän miten kallista auton pitäminen on, polttoaine renkaat huollot katsastus pesut jne jne

No kyllä ymmärretään. Mulla on aina ollut oma auto ja lähes kaikilla ystävilläni myös. Oli sitten sinkkuja tai parisuhteessa. Ja hoidan oman autoni huollot ja renkaat, katsatukset ja maksut. Olen sen myös ihan yksin käynyt ostamassa ja omilla rahoillani maksanut.