Mitäpä Sinulle tänään mahtaa kuulua? Vol 2
Saapi kertoa.
Edellinen pitkä ketju lukittiin, niin aloitetaan uusi.
Minä täällä loikoilen sohvalla ja mietin maailmanmenoa.
Kommentit (1931)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta ymmärrän kiroamisen, jos vaikka lyö kipeästi vasaralla sormeen. Mutta en ymmärrä naisen (tai miehenkään) sukuelimen käyttöä tässä. Halventavaa.
Saathan sinä olla tuota mieltä, tietenkin, mutta se ei ole yleinen mielipide.
Lähipiirissäni on yleinen mielipide. Olemme hyväkäytöksisiä muutenkin. Sinä liikut selkeästi eri piireissä, mutta en kutsuisi tuota kuitenkaan 'yleiseksi mielipiteeksi'. Miten perustelet kantasi?
Liki tuhannen yläkoululaisten kanssa teen töitä. Siellä kuulee uusimmat "trendit".
Ai kiroilu on täysin sallittua koukussa nykyään ? Just joo :(
Miten valvot? Miten kiellät? Miksi kiellät? Kerropa!
Eikö koululla ole enää keinoja?
Miksi kiellän? No hyvänen aika kohtelias käytös, hyvät tavat kunniaan. Eikö koulussa tsrvitse enää kiittääkään, tervehtiä?
En oikeasti tiedä, siksi kysyn
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kiroilulla on paikkansa kielessä. Kiroilua on tutkittu monien maiden yliopistoissa. Netistä löytyy, jos kiinnostaa.
Kiroilun positiiviset puolet on kiistämättömät.
Parempi urheilusuoritus, parempi kivunsieto, pienempi agressiivisuus ym.
Kiroilijoiden muu sanavarasto ja älykkyys ovat hyviä. Kiroilijat ovat muita rehellisempiä ja luotettavampia. Työpaikoilla, joilla voi kiroilla, on hyvä yhteishenki. Kiroilu on tapa purkaa agressiota.
Kyllä kiroilu on myös tehokeino.
Miettikää vaikka uutta Tuntematonta sotilasta, jossa ärräpäät lentelee. Mitä, jos Rokka konekiiväärillä vihollisia ampuessaan huutaisi:
"Älkää, hyvä tavaton, luulko tulevanne tänne."
Olisi siinä uskottavuus koetuksella.
Jokainen tietysti suhtautuu kiroiluun omista lähtökohdistaan.
Sota on vähän kärjistetty esimerkki. Luulen täällä keskustelevan ihan rauhan ajan arjesfa.
Onko kiroilu ihan yleistä? Kadulla, kaupassa, bussissa, asiakaspalvelussa, kirkossa, juhlissa? Luulen ja toivon ettei.
Nro 1643: "Sota on vähän kärjistetty esimerkki. Luulen täällä keskustelevan ihan rauhan ajan arjesfa.
Onko kiroilu ihan yleistä? Kadulla, kaupassa, bussissa, asiakaspalvelussa, kirkossa, juhlissa? Luulen ja toivon ettei."
Ehkä riippuu siitä, missä asuu. Mä asun vantaalaisessa lähiössä, mutta harvoin kuulen lähikaupassakaan edes lasten ja nuorten kiroilevan. Bussissa joo jotkut teinit kiroilee, koska kiroileminen on heille normaalia vuorovaikutusta. Siinä missä keski-ikäinen sanoo tutulleen "olipa kiva nähdä sua", nuorempi sukupolvi sanoo vastaavassa tilanteessa, että "vi**u, olipa kiva nähdä sua". Yhteenkään kaupan kassaan, joka olisi mulle kiroillut, en ole koskaan elämäni aikana törmännyt,
Kiitos kysymästä, pelkkää hyvää vain! Kävin tänään maan mittaus konttorissa muutattamassa kaikki osakekirjani sähköiseen muotoon. Ei maksanut kuin vajaan satasen kappaleelta. Muuten olekin viettänyt päivän joutoukkona kotona kalsarisillani kommentoimassa keskusteluja älyttömään tapaani. Kuinkas avaajan päivä on näin kylmän kourissa sujunut?
Vierailija kirjoitti:
Eipä tätä maailmaa kukaan jaksaisi jos aina pitäisi kilpailla sillä että kenellä on ollut vaikeinta. Jotkut tätä kuitenkin tykkää harrastaa, tiedä miksi, ehkä kokevat sen oleelliseksi. Itse ajattelisin, effä kaikilla on omat taakkansa, vertailu on turhaa.
Yhden samassa harrastusporukassa olevan kaverin kotona oli sellainen perhehelvetti, kaveri joutui pelkäämään arvaamatonta ja uhkaavaa isäänsä lapsuudesta lähtien, näin itsekin minkälainen tämä isä oli, ei lapset edes kutsuneet häntä isäksi. Siinä harrastusporukassa oli myös yksi toinen tyttö joka menetti samaan aikaan molemmat vanhempansa, hänet sijoitettiin lastensuojeluviranomaisten toimesta sukulaisille mutta hänen elämänsä oli muuten käsittääkseni ihan ok.
Kun joskus odoteltiin harrastuksen alkamista tämä kaverini puhui jotain isästään, vanhempansa menettänyt tyttö kuuli sen, ja veti ihan hirveät raivarit siitä, että et sä voi sanoa noin koska sun vanhemmat on elossa. Sitten kun aikuiset kuuli tämän jutun, he asettuivat heti tämän vanhempansa menettäneen tytön puolelle ja olivat ihan vihaisia kaverilleni, että oletpa kiittämätön kun et arvosta isääsi, vaikka suunnilleen kaikki siitä porukasta tiesi mitä heillä tapahtui. Mielestäni tällaisissa vertailu on ihan turhaa, ja outoa että jopa aikuiset menee mukaan sellaiseen.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Nro 1643: "Sota on vähän kärjistetty esimerkki. Luulen täällä keskustelevan ihan rauhan ajan arjesfa.
Onko kiroilu ihan yleistä? Kadulla, kaupassa, bussissa, asiakaspalvelussa, kirkossa, juhlissa? Luulen ja toivon ettei."
Ehkä riippuu siitä, missä asuu. Mä asun vantaalaisessa lähiössä, mutta harvoin kuulen lähikaupassakaan edes lasten ja nuorten kiroilevan. Bussissa joo jotkut teinit kiroilee, koska kiroileminen on heille normaalia vuorovaikutusta. Siinä missä keski-ikäinen sanoo tutulleen "olipa kiva nähdä sua", nuorempi sukupolvi sanoo vastaavassa tilanteessa, että "vi**u, olipa kiva nähdä sua". Yhteenkään kaupan kassaan, joka olisi mulle kiroillut, en ole koskaan elämäni aikana törmännyt,
Sama. Siksi ihmettelin, kun täällä tuntuu kirjoittajin mielestä kiroilu ja v-sana kovinkin yleiseltä.
Ison kaupungin keskustassa asutaan, toki nuoret porukoissaan kiroilee, mutta esim kauppakeskuksessa on tosi siistiä kieltä, ainakin päivisin. Junassa, bussissa myös.
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta ymmärrän kiroamisen, jos vaikka lyö kipeästi vasaralla sormeen. Mutta en ymmärrä naisen (tai miehenkään) sukuelimen käyttöä tässä. Halventavaa.
Miten on, saatko kiroilla ketjussa, jos joku on sun kanssa eri mieltä? Tai kannattaa eri asiaa kuin sä? Kun semmoista on täällä ollut. Naurettaa valkopesua tämä. Halventavaa on kiroilla kuolevalle tai eri mieltä olevalle. Halventavaa on uhkailla viiltelyllä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta ymmärrän kiroamisen, jos vaikka lyö kipeästi vasaralla sormeen. Mutta en ymmärrä naisen (tai miehenkään) sukuelimen käyttöä tässä. Halventavaa.
Saathan sinä olla tuota mieltä, tietenkin, mutta se ei ole yleinen mielipide.
Lähipiirissäni on yleinen mielipide. Olemme hyväkäytöksisiä muutenkin. Sinä liikut selkeästi eri piireissä, mutta en kutsuisi tuota kuitenkaan 'yleiseksi mielipiteeksi'. Miten perustelet kantasi?
Liki tuhannen yläkoululaisten kanssa teen töitä. Siellä kuulee uusimmat "trendit".
Ai kiroilu on täysin sallittua koukussa nykyään ? Just joo :(
Miten valvot? Miten kiellät? Miksi kiellät? Kerropa!
Eipä onnistu edes täällä ketjussa kaikilta asiallinen käytös, ja me ollaan sentään aikuisia.
Tiedän monta ystävällistä ketjua vauvallakin. Ei kirota, ei haistatella. Enpä sellaisissa viihdykään.
Miksi täällä pitäisi isotella, uhota?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Toisaalta ymmärrän kiroamisen, jos vaikka lyö kipeästi vasaralla sormeen. Mutta en ymmärrä naisen (tai miehenkään) sukuelimen käyttöä tässä. Halventavaa.
Miten on, saatko kiroilla ketjussa, jos joku on sun kanssa eri mieltä? Tai kannattaa eri asiaa kuin sä? Kun semmoista on täällä ollut. Naurettaa valkopesua tämä. Halventavaa on kiroilla kuolevalle tai eri mieltä olevalle. Halventavaa on uhkailla viiltelyllä.
Kaksinaismoralismi huipussaan.
Joku mulle kommentoi aiemmin, komensi paksulla, mustalla tekstillä.
Arvasin, enkä reagoinut, ettei tule riitaa. Turha toivo, kyllä kaivaa aiheen sitten jonkun toisen kanssa ja pilaa ketjun. Miksei voinut kirjoitella sovussa muitten kanssa. Kukaan muu ei olisi haastanut riitaa.
Kiroileminen on opittu, huono tapa. Siitä voi opetella pois. "Tehostesanoina" ymmärrän, mutta tavallisessa jokapäiväisessä kielenkäytössä en. Tää on mun mielipiteeni ja siitä pidän kiinni.
Vierailija kirjoitti:
Kiroileminen on opittu, huono tapa. Siitä voi opetella pois. "Tehostesanoina" ymmärrän, mutta tavallisessa jokapäiväisessä kielenkäytössä en. Tää on mun mielipiteeni ja siitä pidän kiinni.
Just tätä niin samaa mieltä. Täällä nyt piikitellään ja vinoillaan taas jotain, jollekin. Ei oikein ymmärrä, eipä tarvitse täällä enää tänään aikaansa tuhlata. Mielenkiintoisia pointteja joillain, toki
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä tätä maailmaa kukaan jaksaisi jos aina pitäisi kilpailla sillä että kenellä on ollut vaikeinta. Jotkut tätä kuitenkin tykkää harrastaa, tiedä miksi, ehkä kokevat sen oleelliseksi. Itse ajattelisin, effä kaikilla on omat taakkansa, vertailu on turhaa.
Yhden samassa harrastusporukassa olevan kaverin kotona oli sellainen perhehelvetti, kaveri joutui pelkäämään arvaamatonta ja uhkaavaa isäänsä lapsuudesta lähtien, näin itsekin minkälainen tämä isä oli, ei lapset edes kutsuneet häntä isäksi. Siinä harrastusporukassa oli myös yksi toinen tyttö joka menetti samaan aikaan molemmat vanhempansa, hänet sijoitettiin lastensuojeluviranomaisten toimesta sukulaisille mutta hänen elämänsä oli muuten käsittääkseni ihan ok.
Kun joskus odoteltiin harrastuksen alkamista tämä kaverini puhui jotain isästään, vanhempansa menettänyt tyttö kuuli sen, ja veti ihan hirveät ra
Yleensä ne uuh, mulla on ollut niin rankkaa kun vanhemmat kuoli ja jouduin tekemisiin sosiaaliviranomaisten kanssa, kenelläkään teistä ei ole ollut yhtä rankkaa -tyypit on sellaisia elämämkouluja.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Nro 1537: "Ihan en saanut kiinni tästä. Ehkä puhumme jotenkin eri asiasta?
Ajattelin perhehelvettejä, joissa ihmiset kärsii, mutta ei lähde, tai tyrannimaista vanhempaa, joka terrorisoi aikuisia lapsiaan, työyhteisöä, joka on huonon johtamisen vuoksi sisältä mätä. Tilanteita, joissa ihmiset itse pettävät itseään, koska pelkäävät muutosta eivätkä uskalla puolustautua ja alkavat lopulta voida pahoin. Valheessa eläminen on raskasta.
Elämässä tarvitaan rohkeutta, mutta se on meille kaikille vaikeaa."
Näköjään puhutaankin eri asiasta. Sä puhut ihmisistä, jotka on jo - kenties lapsuudesta lähtien - lannistettu. Jotka ottavat mieluummin kerta toisensa jälkee turpaansa kuin uskaltaisivat tehdä mitään, jotta turpaan ei enää tulisi. Mä kirjoitin jo sivuja takaperin siitä, että resilienssi edellyttää sitä, että välillä myös niistä vaikeuksista selviää. Jos koskaan ei selviä vaan aina
Ei välttämättä ole kyse siitä että mieluummin tai että kykyä ei ole, vaan siitä, miten kurjassa ympäristössä ovat joutuneet elämään. Ei kenialaiseen yksinhuoltajaperheeseen syntynyttä voi syyllistää siitä, että tällä ei ole ollut samanlaisia mahdollisuuksia elämässä kuin keskiluokkaiseen etelä-helsinkiläiseen perheeseen syntyneellä.
Tuo, että kiroilijat ovat sanavarastolta ja älykkyydeltä ok ja rehellisempiä ja luotettavampia, oli yliopistotutkimuksen löydös, ei mun keksintöni.
Netistä löytyy useita tutkimuksia kiroilusta, jos kiinnostaa.
Voisiko olla, että kiroilijat eivät sievistele tai esitä mitään ja siitä tulee se aito luotettavuus ja rehellisyys. En tiedä, arvailen.
Tässä vielä ne puuttuvat geet: gg 😉.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän monta ystävällistä ketjua vauvallakin. Ei kirota, ei haistatella. Enpä sellaisissa viihdykään.
Miksi täällä pitäisi isotella, uhota?
Kertoisitko, minkälaisista ketjuista on kyse? Alan väsyä ilkeilijöiden ja isottelijoiden viesteihin. Haluaisin vain rauhassa keskustella monestakin aiheesta ilman, että joku puuttuisi siihenkin soimaamaan. Ihan kauhea meno joissain ketjuissa.
Nro 1655: "Ei välttämättä ole kyse siitä että mieluummin tai että kykyä ei ole, vaan siitä, miten kurjassa ympäristössä ovat joutuneet elämään. Ei kenialaiseen yksinhuoltajaperheeseen syntynyttä voi syyllistää siitä, että tällä ei ole ollut samanlaisia mahdollisuuksia elämässä kuin keskiluokkaiseen etelä-helsinkiläiseen perheeseen syntyneellä."
Okei, eli sä puhutkin asiasta ihan globaalisti. Mä ajattelin lähinnä meitä suomalaisia enkä kenialaisia. Korsossa kaupungin vuokra-asunnossa asuva suomalainen työtön yksinhuoltajaäiti viettää kuitenkin paljon upeampaa elämää kuin yksikään kenialainen yh-äiti voi edes uneksia joskus elävänsä.
Vierailija kirjoitti:
Tuo, että kiroilijat ovat sanavarastolta ja älykkyydeltä ok ja rehellisempiä ja luotettavampia, oli yliopistotutkimuksen löydös, ei mun keksintöni.
Netistä löytyy useita tutkimuksia kiroilusta, jos kiinnostaa.
Voisiko olla, että kiroilijat eivät sievistele tai esitä mitään ja siitä tulee se aito luotettavuus ja rehellisyys. En tiedä, arvailen.
Tässä vielä ne puuttuvat geet: gg 😉.
On yllättävä tutkimustulos. En ihan noin suoraan johdettuja tuloksia odottaisi, tämän tyyppisissä tutkimuksissa on yleensä aika monia väliintulevia muuttujia, tutkijakoulutus on itsellänikin. "Markan rahalla saa niin monenlaisia tutkimuksia". Ja tämä oli Veikko Vennamolta, ei minulta. 😉
Mutta en sulle mitenkään tarkoittanut kuittailla korjatessani nuo geet. Huomasin hieman kärkkäästi kirjoittaneeni. Nappaan kiinni geet gg, tänks. Kiintoisaa pohdintaa sinulla ja hyvää keskustelua ollut täällä aiheesta.
Jotkut kieltäisi kokonaan kiroilun, toiset sallisi sen sopivissa yhteyksissä. Päädyttiin olemaan eri mieltä asiasta.
Tutkimustulokset kiroilun merkityksestä ei kiinnosta. Oma mielipide on tärkein.
Tämähän on kuin suoraan Ihmisten puolue -sarjasta. Pitääkin vilkaista, löytyykö vielä Areenasta. Se oli hauska.
Nro 1537: "Ihan en saanut kiinni tästä. Ehkä puhumme jotenkin eri asiasta?
Ajattelin perhehelvettejä, joissa ihmiset kärsii, mutta ei lähde, tai tyrannimaista vanhempaa, joka terrorisoi aikuisia lapsiaan, työyhteisöä, joka on huonon johtamisen vuoksi sisältä mätä. Tilanteita, joissa ihmiset itse pettävät itseään, koska pelkäävät muutosta eivätkä uskalla puolustautua ja alkavat lopulta voida pahoin. Valheessa eläminen on raskasta.
Elämässä tarvitaan rohkeutta, mutta se on meille kaikille vaikeaa."
Näköjään puhutaankin eri asiasta. Sä puhut ihmisistä, jotka on jo - kenties lapsuudesta lähtien - lannistettu. Jotka ottavat mieluummin kerta toisensa jälkee turpaansa kuin uskaltaisivat tehdä mitään, jotta turpaan ei enää tulisi. Mä kirjoitin jo sivuja takaperin siitä, että resilienssi edellyttää sitä, että välillä myös niistä vaikeuksista selviää. Jos koskaan ei selviä vaan aina tulee vaan uutta shaissea eteen, niin tottakai se lamaannuttaa. Kun isä lakkaa hakkaamasta, seuraavaksi hakkaa puoliso ja sen jälkeen oma lapsi. Pahimmillaan seuraavana hakkaamisvuorossa on lapsenlapsi. Kykyä katkaista kierre ei ole.
https://safkaajashamanismia.blogspot.com/