Mitäpä Sinulle tänään mahtaa kuulua? Vol 2
Saapi kertoa.
Edellinen pitkä ketju lukittiin, niin aloitetaan uusi.
Minä täällä loikoilen sohvalla ja mietin maailmanmenoa.
Kommentit (1179)
Vierailija kirjoitti:
Potkukelkka. Avantouinti. Lumessa kieriskely pihasaunasta. Hiihto. Pilkkiminen.
Näillä talvi sujuu nopeaan.
Uitiin monta vuotta avannossa mökillä. Välillä aina saunan lämpöön ja taas avantoon. Siihen jotenkin harjaantui. Aineenvaihdunta varmaan vilkastui, oli virkeä olo.
Minä olen nopea lukija, en juurikaan jää makustelemaan tai miettimään tekstiä. Joskus kirjoitan ylös kauniin/ ajatuksia herättävän lauseen.
Jos olisin samalla intensiteetillä paneutunut opiskeluun niin tiedä mikä professori olisin!
Kerran tuttava ihmettelikin miksi en hakeudu avoimeen yliopistoon lukemaan kirjallisuutta tai suomenkieltä. Eihän se ole sama asia ja tunnen itseni niin hyvin että en olisi tykännyt sellaisesta.
Harmaa päivä tänään, just pakkasen puolella. Pitkästä aikaa autolla kaupassa, pitää sitäkin joskus käyttää.
Minä olen nopea lukija, en juurikaan jää makustelemaan tai miettimään tekstiä. Joskus kirjoitan ylös kauniin/ ajatuksia herättävän lauseen.
Jos olisin samalla intensiteetillä paneutunut opiskeluun niin tiedä mikä professori olisin!
Kerran tuttava ihmettelikin miksi en hakeudu avoimeen yliopistoon lukemaan kirjallisuutta tai suomenkieltä. Eihän se ole sama asia ja tunnen itseni niin hyvin että en olisi tykännyt sellaisesta.
Harmaa päivä tänään, just pakkasen puolella. Pitkästä aikaa autolla kaupassa, pitää sitäkin joskus käyttää.
Minulla ei yliopiston kirjallisuuden ja suomen kielen opiskelu tuhonnut lukuintoa, päin vastoin. Kirjallisuuden opinnoissakin sai aika paljon valita mitä kirjoja luki, klassikot tietysti pakollisina. Vieläkin voit opiskella, vanhanakin se onnistuu. Kaikki mihin tuntee intohimoa on helppoa.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen nopea lukija, en juurikaan jää makustelemaan tai miettimään tekstiä. Joskus kirjoitan ylös kauniin/ ajatuksia herättävän lauseen.
Jos olisin samalla intensiteetillä paneutunut opiskeluun niin tiedä mikä professori olisin!
Kerran tuttava ihmettelikin miksi en hakeudu avoimeen yliopistoon lukemaan kirjallisuutta tai suomenkieltä. Eihän se ole sama asia ja tunnen itseni niin hyvin että en olisi tykännyt sellaisesta.
Harmaa päivä tänään, just pakkasen puolella. Pitkästä aikaa autolla kaupassa, pitää sitäkin joskus käyttää.
Minulla ei yliopiston kirjallisuuden ja suomen kielen opiskelu tuhonnut lukuintoa, päin vastoin. Kirjallisuuden opinnoissakin sai aika paljon valita mitä kirjoja luki, klassikot tietysti pakollisina. Vieläkin voit opiskella, vanhanakin se onnistuu. Kaikki mihin tuntee intohimoa on helppoa.
Mä haaveilin lukioaikoina, että olisin lähtenyt yliopistoon opiskelemaan äidinkieltä, morvaa, maria ja tseremissiä. Elämä päätti kuitenkin toisin ja noista kolmesta jälkimmäisestä tuskin olisi ollut työelämän kannalta mitään hyötyä ja ehkä olisin päätynyt äikänmaikaksi. Ei sillä, silloin aikoinaan sekin kyllä hieman houkutti leipänsä tienaamiseen, mutta mun pää varmaan olisi hajonnut viimeistään nyt 10 viimeisintä vuotta ennen eläkeikää. 1970-luvun lopulla kun oli kuitenkin HIEMAN erilaista olla opettaja kuin nykyisin :D
Vierailija kirjoitti:
Potkukelkka. Avantouinti. Lumessa kieriskely pihasaunasta. Hiihto. Pilkkiminen.
Näillä talvi sujuu nopeaan.
Rati riti ralla, kiitoksia halla!
Kouluajoilta on minulla muistissa monia vuodenaikalauluja. Ne jotenkin mukavasti kuljettivat vuodenkiertoa lapsen mielessä. Talvilauluissa on edelleen jotain samaa lapsuuden talvien tunnelmaa. Täällä tuiskuaa lunta juuri nyt. Ihan ei vielä pysty tekemään lumimajaa kinokseen.
Mordvan, marin ja tseremissin lisäksi piti opetella inkerin kieltä, unkaria ja viroa ja kantasuomea tietenkin. Ne kun selittävät kielen kehityksen. Mutta se oli mielenkiintoista.
Itse aloitin 1980 ja silloin oli helpompaa, koska vanhemmat vielä käyttäytyivät asiallisesti. Nyt eivät. Oppilaat ovat aina ihania nuoria ja heidän kanssaan pärjäsin. Mutta eläkkeellä on vielä mukavampaa. Saa lukea aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Potkukelkka. Avantouinti. Lumessa kieriskely pihasaunasta. Hiihto. Pilkkiminen.
Näillä talvi sujuu nopeaan.
Rati riti ralla, kiitoksia halla!
Kouluajoilta on minulla muistissa monia vuodenaikalauluja. Ne jotenkin mukavasti kuljettivat vuodenkiertoa lapsen mielessä. Talvilauluissa on edelleen jotain samaa lapsuuden talvien tunnelmaa. Täällä tuiskuaa lunta juuri nyt. Ihan ei vielä pysty tekemään lumimajaa kinokseen.
Hieno ajatus. Nuo 'kansakoululaulut' on niin kivoja. Niistä tulee niin muistoja mieleen. Aikoja sitten kävin usein kappelissa kuuntelemassa urkuvartin. Usein tietysti hengellistä musiikkia, kerran oli Beatlesia ja kerran näitä koululauluja. Suurin osa oli jo unohtunut. Kanttori kysyi toiveita ja soitti 45min. Oli upea kokemus. Lapsoset ketterät, Koivun oksaan korkealle, Tuuli hiljaa henkäilee, Paimenpoika...
Vierailija kirjoitti:
Mordvan, marin ja tseremissin lisäksi piti opetella inkerin kieltä, unkaria ja viroa ja kantasuomea tietenkin. Ne kun selittävät kielen kehityksen. Mutta se oli mielenkiintoista.
Itse aloitin 1980 ja silloin oli helpompaa, koska vanhemmat vielä käyttäytyivät asiallisesti. Nyt eivät. Oppilaat ovat aina ihania nuoria ja heidän kanssaan pärjäsin. Mutta eläkkeellä on vielä mukavampaa. Saa lukea aina.
Mä pääsin ylioppilaaksi keväällä 1980. Mutta totta muuten varmaan tuo, että nykyisin vanhemmat on ehkä hankalampia tapauksia kuin lapsensa.
Äänikirjoja en ole kuunnellut paitsi pitkillä automatkoilla. Nykyisessä autossa ei ikävä kyllä ole mahdollisuus kuunnella.
Juoru on tosi kiitollinen kasvi, ei pahastu kuivuminesta ja on helppo ottaa pistokkaita.
Keväämmällä ajattelin ostaa orkidean ja ehkä enkelinsiiven.
Lauluista tuli mieleeni- miehelläni oli kansakoulussa opettaja joka vaati oppilaitaan opettelemaan laulujen kaikki säkeistöt ulkoa, myös italiaksi. Oli ollut stressaava sunnuntai kun maanantaina oli tuon open tunti.
Eipä ole paljon elämässään tuota oppia tarvinnut.
Vierailija kirjoitti:
Lauluista tuli mieleeni- miehelläni oli kansakoulussa opettaja joka vaati oppilaitaan opettelemaan laulujen kaikki säkeistöt ulkoa, myös italiaksi. Oli ollut stressaava sunnuntai kun maanantaina oli tuon open tunti.
Eipä ole paljon elämässään tuota oppia tarvinnut.
Kansakoulussa opeteltiin kaikenlaista ulkoa :D Siis asioita, joita ei koskaan elämässään tarvinnut. Näin jälkikäteen olen miettinyt, että ehkä ei kyse ollutkaan siitä, että olisi pitänyt se "Oulun Siika Pyhä Kala, jota Lesti Veteli Ähtävän ja Lapuan kautta Kyröön" opetella ulkoa sen vuoksi, että noiden jokien tietämisellä olisi ollut jotain merkitystä tulevaisuutta varten vaan jotta oppisi painamaan asioita mieleensä.
Vierailija kirjoitti:
Lauluista tuli mieleeni- miehelläni oli kansakoulussa opettaja joka vaati oppilaitaan opettelemaan laulujen kaikki säkeistöt ulkoa, myös italiaksi. Oli ollut stressaava sunnuntai kun maanantaina oli tuon open tunti.
Eipä ole paljon elämässään tuota oppia tarvinnut.
"O sole mio " osataan täälläkin ulkoa, myös englanninkielisten laulujen sanat piti osata ulkoa ja Jaakko kulta ranskaksi ja saksaksi "Frere Jaques, frere Jaquer, dormez vous, dormez vous,..? "
Ulkoaopettelu on tietyssä iässä helppoa ja se kasvattaa muistijälkiä aivoihin. Meidän opettajamme on ollut kaukaa viisas jo silloin! Ties kuinka dementoituneita olisimme ilman noita harjoitteita!
Vierailija kirjoitti:
Jahas, Doris on taas riehumassa. Oli mukavan asiallista tähän asti. Ole hyvä ja poistu riitelemästä. Tottakai sinun viestisi on poistettu, jos jankkaat samaa numerospämmäystä taas. Ihmettelinkin, että miksi se sallitaan.
Nopeesti kyllä Doriksen viestit sitten joku poistatti , koska itse en huomannut yhtikäs ainoaa hänen kommenttiaan tässä viimeisen tunnin aikana.
Vierailija kirjoitti:
Selailu on kivaa. Avaa vaikka runokirja sattumanvaraiselta kohdalta -> se olkoon päivän mietelauseesi
Joskus halusin lohtua tai rohkaisua johonkin isoon pulmaan, ja avasin Raamatun psalmeista sattuman varaisesti jonkun kohdan. Sieltä usein löytyi sopiva toivoa antava jae, vaikken olekaan mikään uskovainen.
Vierailija kirjoitti:
437
Kannattaa numeroida
Näkyy turhat poistot!
Nimenomaan ei kannata numeroita alkaa taas spämmätä. Etkö sä tosiaan tajua? Sinähän se taas haastat riitaa. Lopeta!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selailu on kivaa. Avaa vaikka runokirja sattumanvaraiselta kohdalta -> se olkoon päivän mietelauseesi
Joskus halusin lohtua tai rohkaisua johonkin isoon pulmaan, ja avasin Raamatun psalmeista sattuman varaisesti jonkun kohdan. Sieltä usein löytyi sopiva toivoa antava jae, vaikken olekaan mikään uskovainen.
Mä löysin kauan sitten - en muista mistä - tämän lauseen: "Ehkä elän niin kauan, että kaivaten muistan tätä murheeni aikaa" Ja mä sitten tosiaan olen elänyt niin kauan.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Selailu on kivaa. Avaa vaikka runokirja sattumanvaraiselta kohdalta -> se olkoon päivän mietelauseesi
Joskus halusin lohtua tai rohkaisua johonkin isoon pulmaan, ja avasin Raamatun psalmeista sattuman varaisesti jonkun kohdan. Sieltä usein löytyi sopiva toivoa antava jae, vaikken olekaan mikään uskovainen.
Mä löysin kauan sitten - en muista mistä - tämän lauseen: "Ehkä elän niin kauan, että kaivaten muistan tätä murheeni aikaa" Ja mä sitten tosiaan olen elänyt niin kauan.
Kuulostaa Pablo Nerudalta
Minä rakastan sinua tässä.
Tummissa männyissä repeilee tuuli...
Vierailija kirjoitti:
Viranomaiset ovat lainsäätäjien armoilla. Jos lait ovat lepsuja, ei auta vaikka roistot saadaan kiinni, jollei rangaistus ole tuntuva ja pelottava. Lait säätää eduskunta ja me äänestäjät olemme viime kädessä vastuussa silloin. Ei kannata narista, kun itse on osasyyllinen. Valitaan kunnolliset kansanedustajat!
Näinhän se on. Kansainvälinen rikollisuus soluttautuu myös yhteiskunnan rakenteisiin, jolloin järjestelmä korruptoituu. Heillä voi olla myös taitavia lobbareita. Suomessa vielä kai toivoa, tiedä mikä tilanne on Ruotsissa.
Pascal Engmanin kirjoissa on kuvattu hyvin raadollisesti Ruotsin yhteiskunnan ja oikeuslaitoksen tilaa. Rikollisilla on omia asianajajia ja lahjottavissa tai kiristettävissä olevia lainvalvojia. Engman on toimittaja, joka on perehtynyt laajasti alamaailman asioihin. Rikolliset pääsevät pälkähästä kun todisteita tuhotaan tai otetaan "sijainen
Areenassa on sarja Toisten rahat. Perustuu tositapahtumiin, kun verojuristi keksi tavan huijata juristien, pankkien ja sijoittajien verkoston avulla miljardeja Euroopan valtioilta. Tanskan ja Saksan viranomaiset alkoi lopulta tutkia asiaa ja törmäsi melkoiseen vastarintaan ja salailuun. Ei asuta lintukodossa, ei.
Taas on viikonloppu! Alkoikin jo sosiaalinen patteri olla tyhjä vapaaehtoistyön arjesta. Danderen lepuutukseen kuuluu hyvät videopelit, hyvä elektroninen musiikki, mielikuvittelu, somettomuus, ehkäpä luen runoja ja/tai kirjoitan omiani ja käyn sään salliessa ulkoilmassa hömpsyttelemässä ja töpsyttelemässä.
Nyt on edullinen talonyhtiöni giga-netti hommattu. Hyvä pelailla onlinessa, kun ei pyi yhteydet. Saa eläytyä danderepiposarun maailmaan ja olla nuuskijana 😊
Pascal Engmanin kirjoissa on kuvattu hyvin raadollisesti Ruotsin yhteiskunnan ja oikeuslaitoksen tilaa. Rikollisilla on omia asianajajia ja lahjottavissa tai kiristettävissä olevia lainvalvojia. Engman on toimittaja, joka on perehtynyt laajasti alamaailman asioihin. Rikolliset pääsevät pälkähästä kun todisteita tuhotaan tai otetaan "sijainen " vankilaan kärsimään tuomio. Samalla kiristetään omaisten kautta, ja niin saadaan verkosto toimimaan. Kyllä tätä Suomessakin jo on.