Lue keskustelun säännöt.
Miksi parisuhteessa ei muka saisi kieltäytyä seksistä?
12.09.2025 |
Aiemmassa parisuhteessani jouduin kokemaan pitkään henkistä väkivaltaa ja seksuaaliväkivaltaa. Jos muutamaan päivään ei ollut ollut seksiä ja kehtasin kieltäytyä, mies suuttui, uhkaili erolla, aloitti mykkäkoulun yms. Usein sitten suostuin lopulta, koska se oli "helpompaa".
Nyt kun olen taas parisuhteessa, kauhukseni olen huomannut että sama alkaa toistumaan (ei yhtä pahana ainakaan vielä) vaikka olen vielä kertonut kokemuksistani. Mies suorastaan suuttui, kun kerroin mitä olen joutunut kokemaan ja aluksi emme harrastaneet heti seksiä. No nykyään jos kieltäydyn niin mies suuttuu, uhriutuu, syyllistää ja aloittaa mykkäkoulun. Puhunut miten en ajattele yhtään häntä ja kerran jopa sanoi että minun pitäisi tehdä kompromissi tarkottaen että pitäisi suostua... läheisyydenkin pitää aina johtaa seksiin, joten sekin tuntuu ahdistavalta kun tietää että tämähän ei riitä. Tuntuu ettei minua taaskaan arvosteta ja luullaan että minä olen omaisuutta minkä voi ottaa....
Kummassakaan suhteessa ei ole ikinä ollut pitkää aikaa ilman seksiä, varmaan max viikko.
En tiedä sitten, että johtuuko tämä minusta kun en pysty puolustamaan tarpeeksi itseäni.
Kommentit (641)
Voisitteko te haluttomat kertoa että minkälaisen keskustelun aiheesta te koette pakottamisena tai painostamisena? Onko ok kertoa omista tunteista vai miten sitä asiaa pitää lähestyä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täältä katkeroitujen ikisinkkujen palstalta et saa kuin ero kannustusta. Sinä tiedät vain vastauksen mitä elämältäsi haluat ja missä menee rajasi. Juttele asiasta kumppanisi ksnssa ja jos teillä ei millään tuo seksuaalisuus klikkaa yhteen ja se on niin tärkeä aihe molemmille niin voi olla parempi etsiä sopivammmat kumppanit. Olen mies ja olen ollut tilanteessasi jossa jatkuvasti piti olla seksuaalinen tai muuten sain kuulla olevani epämiehekäs ja muuta hölmöä. Juttelun jälkeen hänestä se olu normaalia että seksiä pitää olla hyvin paljon, mutta minulla on muitakin mielenkiinnon kohteita maailmassa. Suhde loppui onnekseni "yhteisymmärryksessä".
Vierailija kirjoitti:
Vaimollani loppui seksihalut kuin seinään lasten saannin jälkeen. Kyselin, mistä kiikastaa ja sain kierteleviä vastauksia kotitöistä, äänensävystä, jne. Näitä asioita muuttamalla seksin määrä ei kuitenkaan lisääntynyt.
En usko, että kyse olisi laadun puutteesta, vaimo ei halunnut oikein kunnolla suudellakaan, eikä pitänyt esileikistä.
Hommasin aiheeseen liittyviä kirjoja, pyysin vaimon seksuaaliterapeutille jne... pari vuotta omaan käteen turhautuneena totesin eräänä iltana:
Ollaan jatkossa kämppiksiä. Avioliitto on paperilla voimassa, ja ollaan yhdessä lasten takia. Seksiä en edes pyydä, haen sen jatkossa muualta. Muutama viikko kiukuttelua, erouhkauksia ja mykkäkoulua tuli, itse kävin tinderissä vieraissa.
Tämän jälkeen seksielämä alkoi pikku elpyä. Riidan jälkeen lohdutin itkuista vaimoa ja siitä se lähti spontaanisti.
Luulen, että vaimolla on joitain häpeän kokemuks
Lasten saannin jälkeinen haluttomuus on normaalia. Varsinkin jos imetys on vielä käynnissä. Myöhemminkin. Lapset ovat fyysisesti koko f*cking päivän kiinni sinussa ja lopulta kun illalla saat ne nukkumaan, alkaa puoliso lääppimään. Silloin tuntuu ettei voi sietää kenenkään kosketusta. Vaimosi olisi ansainnut kyllä jotain muuta synnytettyään lapsesi kuin uhkailuja ja pettämistä.
Nykyään minullakin ihan "normaalit" halut, mutta tuo kertomuksesi kyllä ällötti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anteeksi, mutta kuka ees "kysyy/pyytää" seksiä? Hyh hyh. Yleensä tilanne ajautuu siihen ihan luonnollisesti kun toista pitää hyvänä, jne. Sit jos ei etene seksiin, nii sitte ei. Ei siinä mitään paineita tai pyytelemisiä pitäisi olla.
Tähän olisi mielenkiintoista kuulla vastauksia. Minulta ei ole koskaan pyydetty vaan mies on osannut herätellä halut kehumalla, puhumalla kauniisti, hieromalla hartioita, hyväilemällä jne. Ja seksiä on aina ollut säännöllisesti. Kuulostaa ällöttävältä tuollainen pyytely ja mankuminen. En ihmttele jos ei tee mieli, ei se värkki pyytämällä kostu.
Tuotahan siinä juuri tarkoitettiin. Tuskin kukaan aikuinen ällöttävästi pyytelee tai mankuu koska jokainen tajuaa lopputuloksen sillä tyylillä olkoot sitten mies tai nainen.
Vierailija kirjoitti:
Voisitteko te haluttomat kertoa että minkälaisen keskustelun aiheesta te koette pakottamisena tai painostamisena? Onko ok kertoa omista tunteista vai miten sitä asiaa pitää lähestyä?
Painostamista on esimerkiksi kysely "milloin?" Kyllä haluton haluaisi haluta ja on itsekin turhautunut tilanteeseen ja pettynyt itseensä. Ymmärtäväinen keskustelu voisi olla esimerkiksi; "olen huomannut että väistelet seksiä. Onko kaikki hyvin? Tiiäthän että voit mulle puhua milloin vaan? Haluisin olla sulle tukena." Ja siitä sitten ajan myötä miettimään hoitomuotoja. Nämä on valtavan herkkiä asioita. Miestäni vaivasi todella paljon nopea laukeaminen. Ei olisi tällainen v*ttuilu ja uhkailu tullut mieleenkään mitä täältä luin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ongelmahan tosiaan tässä on se painostaminen seksiin ja se, että miehellä ei ole ymmärrystä minulle. Hän on ihan alusta asti tiennyt kokemuksistani ja silloin tuntui ymmärtävän todella hyvin. Yritän toki ymmärtää myös häntä, eikä torjutuksi tuleminen varmasti tunnu hyvältä. Mutta jälleen, hän tiesi kokemuksistani. Sitten kun seksielämä alkoi, hän taisi luulla että homma on sillä selvä eikä minusta enää ikinä tunnu pahalta/ahdista seksi.
Kuten joku myös kirjoitti, lähestymistapa on myös todella tärkeä ja vaikuttaa myös tilanteessani. Halventavalla tavalla esitetty aloite ei todellakaan innosta vaan päinvastoin ja etenkin seksuaaliväkivaltaa kokeneena, koska lihasmuisti muistaa trauman. Olemme puhuneet paremmista tavoista tehdä aloite, en tiedä sitten onko sekin keskustelu unohtunut. Teen itsekkin aloitteita ja haluan myös seksiä, mutta vähän harvemmin kuin hän. Tosiaan vähintään kerran viikossa seksiä on ja yleensä vähän useamminkin. Tiedän myös että voin myös innostua silloinkin kun ei tee mieli, mutta se vaatii sitä lämmittelyä.
Muutenkin kaipaisi enemmän yhteistä tekemistä ja läheisyyttä, jonka ei tarvitse aina johtaa seksiin.
Niin ja mielestäni parisuhde on todella paljon muutakin kuin vain seksiä.
- Ap
Oliko tuossa nyt lopulta loppukaakahdus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainahan naiset vaativat aivan älyttömän paljon mutta koskaan naiset ei haluaisi antaa miehelle mitään takaisin kun naisille on sisäänrakennettu itserakkaus ja omahyväisyys kun koko elämänsä itseään peilistä tuijottaa ettänaiset ei ole mitään velkaa maailmalle mutta maailma on kaiken velkaa naiselle
"Niin ja mielestäni parisuhde on todella paljon muutakin kuin vain seksiä."
Korkealuokkainen mieli, hyvin kehittynyt mieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On varmasti haluttomallekin osapuolelle vaikea paikka. Kyllä siinä tilanteessa kaipaisi avointa keskustelua, ymmärrystä ja tukea kumppanilta. Hoitomuotojahan löytyy, mutta monille ihmisille haluttomuus voi olla tabu. Olkaa puolisoidenne tukena ja samalla puolella. Ihan hirveää tekstiä täällä.
Moni haluton on täysin tyytyväinen tilanteeseensa. Hänhän saa kaiken mitä haluaa, seksiäkin jos joskus harvoin siltä tuntuu. Kyllä kaikki vastuu seksittömässä suhteessa on yleensä aina sillä joka kärsii.
Vierailija kirjoitti:
Saa toki kieltäytyä, mutta kannattaa varautua siihen, että suhde saattaa pian siihen päättyä.
Parempi sekin kuin pakkopillun antaminen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai saa ja PITÄÄ kieltäytyä. Jos suhde päättyy kieltäytymisen takia niin ehkä se ei ollut vuosisadan rakkaustarina ja löydät paremmankin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaimoparka...
Ai olisi pitänyt vaan jäädä kiltisti elämään selibaatissa tai pettää selän takana? Nyt seksi on parempaa, eikä vastentahtoista "pakkojyystöä". Miksi on huono asia, että avioliitossa seksielämä toimii niin, että molemmat nauttivat?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lasten saannin jälkeinen haluttomuus on normaalia. Varsinkin jos imetys on vielä käynnissä. Myöhemminkin. Lapset ovat fyysisesti koko f*cking päivän kiinni sinussa ja lopulta kun illalla saat ne nukkumaan, alkaa puoliso lääppimään. Silloin tuntuu ettei voi sietää kenenkään kosketusta. Vaimosi olisi ansainnut kyllä jotain muuta synnytettyään lapsesi kuin uhkailuja ja pettämistä.
Nykyään minullakin ihan "normaalit" halut, mutta tuo kertomuksesi kyllä ällötti.
Erouhkauksia tuli vaimolta, itse ainoastaan totesin, että suhteen parametrit muuttuvat. Suhde alkaa oletuksella, että seksiä on, mutta ei muiden kanssa. "Seksiä on" -> "Ei ole", on jotenkin outoa olettaa, että "muiden kanssa" ei saisi muuttua.
Olisi pitänyt reagoida aikaisemmin kun toisen lapsen teko oli vähän sellaista pakkopullaa. Vaimo vaan tuijotti ovulaatiolaskuria ja sanoi että tökkää nyt sisään, vaikka seksiä ei juuri ollut ennen sitä... Hölmö olin.
Mikä olisi kohtuullinen aikaikkuna odottaa tätä seksielämän parantumista? Sitten kun ollaan 55 v ja lapset elävät omillaan? Tuossa aikaisemmin tuli 10 vuotta. Toinen lapsi oli ekalla luokalla ja toinen päiväkodissa, kyse ei ollut enää mistään imetyksestä.
Vai onko niin, että tämäkin ketju on täynnä pirttihirmuja, joille seksitön ja tunnekylmä liitto on oikein kunnia-asia ja päivän kohokohta on se kun päästään sättimään sitä ukkoa taas jostain. Mies syö lapsen vanukkaat, jne :D
Kieltäytyminen on ehdottomasti kielletty.
Ei tämä ole mies-nais-kysymys. Halujen epätasapainoa ja kieltäytymisen pohtimista on myös samaa sukupuolta olevien suhteissa.
Minulle on mahdotonta ajatella parisuhdetta ilman seksiä. Jos ei halua kumppania seksuaalisesti, on parempi erota. Vaihtoehto olisi tietysti tehdä selväksi, että puoliso saa etsiä seksinsä muualta. Luulen, että siinäkin tapauksessa tiet ennen pitkää eroavat.
Tämä ei tarkoita sitä, että hyväksysisin raiskaukset tai edes puoliväkinäisen seksin parisuhteessa. Siihen ei tarvitse alistua tai siihen ei pidä mennä. Parempi lähteä ajoissa.
Vierailija kirjoitti:
Ongelmahan tosiaan tässä on se painostaminen seksiin ja se, että miehellä ei ole ymmärrystä minulle. Hän on ihan alusta asti tiennyt kokemuksistani ja silloin tuntui ymmärtävän todella hyvin. Yritän toki ymmärtää myös häntä, eikä torjutuksi tuleminen varmasti tunnu hyvältä. Mutta jälleen, hän tiesi kokemuksistani. Sitten kun seksielämä alkoi, hän taisi luulla että homma on sillä selvä eikä minusta enää ikinä tunnu pahalta/ahdista seksi.
Kuten joku myös kirjoitti, lähestymistapa on myös todella tärkeä ja vaikuttaa myös tilanteessani. Halventavalla tavalla esitetty aloite ei todellakaan innosta vaan päinvastoin ja etenkin seksuaaliväkivaltaa kokeneena, koska lihasmuisti muistaa trauman. Olemme puhuneet paremmista tavoista tehdä aloite, en tiedä sitten onko sekin keskustelu unohtunut. Teen itsekkin aloitteita ja haluan myös seksiä, mutta vähän harvemmin kuin hän. Tosiaan vähintään kerran viikossa seksiä on ja yleensä vähän useamminkin. Tiedän myös että voin myös innostua silloinkin kun ei tee mieli, mutta se vaatii sitä lämmittelyä.
Muutenkin kaipaisi enemmän yhteistä tekemistä ja läheisyyttä, jonka ei tarvitse aina johtaa seksiin.
Niin ja mielestäni parisuhde on todella paljon muutakin kuin vain seksiä.
Kuulostaa laiskalta mieheltä seksin suhteen, jos tuo on tilanne. Erityisesti historiasi huomioon ottaen. Miten hän tekee aloitteen "halventavalla tavalla"?
Laittaisin selkeät ehdot seksin harrastamiselle. Pidä rajoistasi kiinni t. aiemmin ketjussa ollut seksittömässä suhteessa ollut mies. Teillä kuitenkin ON seksiä noin mediaanin verran ja teet itsekin aloitteita.
Jos halut ovat kovin eripariset, osta poloiselle fleshlight ja sano että dumppaa satsit tuonne kun panettaa. Sitten kun kiinnostaa myös naisen miellyttäminen ja muukin läheisyys, saat näitä (lista ruumiinosia). Itse tekisin noin, jos olisin nainen.
Vierailija kirjoitti:
Ei tämä ole mies-nais-kysymys. Halujen epätasapainoa ja kieltäytymisen pohtimista on myös samaa sukupuolta olevien suhteissa.
Toki on. Heterosuhteissa taitaa mennä niin, että 10% suhteista nainen haluaa enemmän, 70% mies enemmän ja 20% halut menevät tasan. Pieni eriparisuus on ihan normaalia ja siedettävää, mutta jos suhde menee seksittömäksi, ei voi vaatia toisen pysyvän siinä suhteessa.
Saahan parisuhteessa kieltäytyä. Pelkässä seksisuhteessa ei tietenkään saa.