Lue keskustelun säännöt.
Aikuinen poikani torppaa välittömästi kaikki miessuhteeni
11.09.2025 |
Poika on 22 ja muuttanut pois kotoa jo 3 vuotta sitten, käy kotona pari kertaa viikossa ja soittelee silloin tällöin. Hän asuu samassa kaupungissa ja läheisiä ollaan. Poika auttelee paljon omakotitalon asioissa ihan pyytämättäkin. Isänsä kuoleman jälkeen poika on ottanut tietynlaista vartijan/suojelijan roolia elämässäni. Ketään miehiä ei siedä elämässäni ja tuntuu kuin ajattelisi olevansa isälleen velkaa katsoessaan perääni.
Mieheni kuolemasta on kuitenkin 6 vuotta ja elämä menee eteenpäin. Miehet on tulleet kuvioihin ystävinä, mutta myös satunnaisina treffikumppaneina. Tätä poika ei siedä, vaan yrittää hätistää kaikki uudet tuttavuudet pois uhittelemalla ja tekemällä yllätyskäyntejä. Olen puhunut pojalle asiasta, mutta hän pitää minua sinisilmäisenä ja sanoo ajattelevansa vain parastani. Kenelläkään muulla vastaavanlaista? Poika on minulle valtavan rakas, en halua välillemme mitään ristiriitaa.
Kommentit (144)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vaan sano että pojalla on avain vielä ? Avain pois, tai lukon vaihto
En minäkään ole ottanut aikuisilta lapsiltani kotiavainta pois. Olisiko pitänyt? Ovat tervetulleita kotiinsa aina.
Minä olen nyt 58, ja minulla edelleen on vanhempieni koteihin avaimet. Ihan sairasta ottaa lapsilta avaimia pois. Omilta lapsilta. Ihan kummallista jos ehdottaa sellaista, ellei se todella ole sairas suhde.
Käytkö myös yllätysvisiiteillä vahtimassa heidän pimsojaan ja pipuleitaan heidän kotonaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vaan sano että pojalla on avain vielä ? Avain pois, tai lukon vaihto
En minäkään ole ottanut aikuisilta lapsiltani kotiavainta pois. Olisiko pitänyt? Ovat tervetulleita kotiinsa aina.
Minä olen nyt 58, ja minulla edelleen on vanhempieni koteihin avaimet. Ihan sairasta ottaa lapsilta avaimia pois. Omilta lapsilta. Ihan kummallista jos ehdottaa sellaista, ellei se todella ole sairas suhde.
Okkei. Omasta mielestäni on sairasta ettei itsenäisty vaan ylläpitää koko elämänsä jotain "minä olen teidän ikuinen vauveliiii" -larppia joskus VANHANA MIEHENÄ tai naisena. Muutamaan tällaiseen vanhempaan mieheen tullut deittimaailmassa törmättyä ja hyi hemmetti miten ok
Normaalia max. 1-2x vuodessa, joskus ja jouluna. Muutoin on napanuora tiukasti kiinni.
Eikö ap siis tapaa miehiä miesten omissa kodeissa? Vaan miehet tulevat aina ap:n kotiin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vaan sano että pojalla on avain vielä ? Avain pois, tai lukon vaihto
En minäkään ole ottanut aikuisilta lapsiltani kotiavainta pois. Olisiko pitänyt? Ovat tervetulleita kotiinsa aina.
Minä olen nyt 58, ja minulla edelleen on vanhempieni koteihin avaimet. Ihan sairasta ottaa lapsilta avaimia pois. Omilta lapsilta. Ihan kummallista jos ehdottaa sellaista, ellei se todella ole sairas suhde.
Okkei. Omasta mielestäni on sairasta ettei itsenäisty vaan ylläpitää koko elämänsä jotain "minä olen teidän ikuinen vauveliiii" -larppia joskus VANHANA MIEHENÄ tai naisena. Muutamaan tällaiseen vanhempaan mieheen tullut deittimaailmassa törmättyä ja hyi hemmetti miten oksettavan insestuaalinen järjestely. Ihan kuin jonku
Mitähän tuohon nyt vastaisi.
Jopa mieheni käy auttamassa vanhempiani.
Myös lapsemme voivat tarvittaessa mennä niillä avaimilla.
Silloin, kun olin 22-vuotias, olin opiskelija. Oil minulla oma vuokraa-asunto, mutta ei minulta vanhempani koskaan lapsuudenkodin avainta pois ottaneet.
Miwlestäni 22-vuotias on vielä tosi nuori. Aaveen olisi hyvä hakea pojalle apua. Toivottavasti poika sitoutuisi terapiaan.
Mikäli Aapeli kuormittaa piikaa omilla miesjutuillaan, niin se kyllä on hyvä lopettaa. Aaveen olisi hyvä mennä terapiaan itsekin.
Perheenne on kokenut niin kovan järkytyksen silloin kuusi vuotta sitten. Mielestäni ette ole terve perhe, ette ole sitä traumaa käsitelleet.
aapee. Hae apua. Teille molemmille. Nuori on huonommassa tilanteessa kuin sinä.
Onneksi teillä on välit kunnossa. Riippuvuussuhde kyllä näkyy. Poika ei pääse omilleen, ellei saa ammattiapua. Tai pääsee, mutta se kestää paljon kauemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vaan sano että pojalla on avain vielä ? Avain pois, tai lukon vaihto
En minäkään ole ottanut aikuisilta lapsiltani kotiavainta pois. Olisiko pitänyt? Ovat tervetulleita kotiinsa aina.
Kiva kun yllättävät sut kesken intiimin hetken?
Ai kauheeta! Sehän tässä suurin pelko.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On onneksi olemassa se normaalu, eli välimuoto aikuisen vauvan ja max. kerran vuoteen vanhempiaan ehkä näkevän välillä. Kumpikin ääripää aika epäilyttävää. En huolisi kumppaniksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vaan sano että pojalla on avain vielä ? Avain pois, tai lukon vaihto
En minäkään ole ottanut aikuisilta lapsiltani kotiavainta pois. Olisiko pitänyt? Ovat tervetulleita kotiinsa aina.
En minäkään ottanut. He ovat tervetulleita kotiinsa aina, mutta peruskäytöstapoihin kuuluu toisen oman tilan kunnioitus, eikä he ramppaa täällä miten heitä sattuu huvittamaan.
Tuolta pojalta näköjään se käytöstapa on hukassa totaalisesti
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sinä olet aikuinen ja teet omat päätöksesi. Älä anna pojan määräillä. Jos et halua riitaa niin salaa ne sinun suhteet. Eli seurustele niin että poika ei tiedä mitään
Toki vielä parempi olisi vetää rajat ja tehdä selväksi, että tätä minä haluan ja asia ei kuulu sinulle. Salailu on pidemmän päälle aika raskasta, eikä kenenkään pitäisi joutua tekemään niin.
Vierailija kirjoitti:
Olette hirveetä porukkaa
Ai senkö vuoksi, kun täällä ei nähtävästi olla ihan "believe all women!"?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinulla on oikeus omaankin elämään.
Suosittelisin että otat pesäeroa poikaasi, onhan hän jo aikuinen. Soittele vaikka 1-2 kert viikossa ja vaihtakaa kuulumisia.
Jos tapaat miesystävää, sovi tapaaminen johonkin kahvilaan / ravintolaan jne tai käykää lenkillä. Voitte myös tavata miehen luona jos hän on luotettava. Jos haluat olla miesystävän kanssa omassa kodissasi, silloin pitäisi olla sulla rauha ja ovet lukossa. En tiedä onko pojallasi avaimet sinun kotiin, ehkä ois järkevää että ei olis jos hän tekee yllätyskäyntejä.
Jos poika tulee yllättäen käymään, voit sanoa että nyt on huono hetki kyläillä. Että soittaa etukäteen jatkossa, varmistaa onko ok tulla.
Saattaa olla että poika vielä ikävöi isäänsä ja kokee uuden, perheen ulkopuolisen miehen uhkana. Siksi olisikin hyvä että poika ei liian aikaisin tapaa miesystäviäsi, vaan vasta kun suhde on vakaa ja luotat että poika pystyy olla kohtelias miesystävällesi.
On hyvä jos kohtelet poikaasi lämpimästi. Silti osoita oma tahtosi, näytä että olet aikuinen ja pidät huolta omasta elämästäsi. Sinulla on oikeus yksityisyyteen ja rauhaan. Aivan kuten pojallasikin.
Vierailija kirjoitti:
Kun pojan isä kuoli niin joutuiko hän kannattelemaan sinua surussasi, ap? Jos olet kehittyvän teinin laittanut siihen paikkaan, niin aika vaikeaa on päästää siitä roolista irti. Mikä sulle on ollut kuusi vuotta keski-ikää, on ollut pojallesi tärkeä elämänvaihe kasvuineen, koulun lopettamisineen, urasuunnitelmineen jne jne ja sitä on varjostanut paitsi isän kuolema, myös mahdollinen taakka äidin kannattelusta. Ja nyt sä kertoilet mieskuvioistasi, joissa ei selkeästi ole mitään kerrottavaa, kun lyhyitä tapailuja.
A. Maksa poikasi terapia
B. Älä teetätä hänellä kotitöitäsi
C. Sutturoi muualla kuin kotonasi ja pidä pääsi kiinni asiasta, kunnes on jotain vakiintunutta kerrottavaa
Kyllä minäkin pitäisin häiriintyneenä, jos olisin poikasi ja oma äitini kertoilisi satunnaisista mieskuvioistaan.
Perustelisitko miksi
A. äidin pitää maksaa terapia.
B. miksi ei saisi omassa kodissaan sutturoida.
C. miksi aikuisella pojalla on sun mielestäsi oikeus kontrolloida äitinsä elämää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vaan sano että pojalla on avain vielä ? Avain pois, tai lukon vaihto
En minäkään ole ottanut aikuisilta lapsiltani kotiavainta pois. Olisiko pitänyt? Ovat tervetulleita kotiinsa aina.
Ei tulisi mieleenkään antaa avainta omille ( aikuisille ) lapsille, se voisi päätyä ex miehelle ja se olisi katastrofi
Ihan oikein toimittu, itsekin kielsin äidiltäni miessuhteet vielä asuessani kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eikö ap siis tapaa miehiä miesten omissa kodeissa? Vaan miehet tulevat aina ap:n kotiin?
Sanoiko hän niin? Ei. Hänellä on oikeus tavata ketä haluaa myös omassa kodissaan.
Vierailija kirjoitti:
Vaikuttaa siltä, että ap haluaa syödä kakun sekä pitää sen. Tarkoitan, että oma poika on kätevä apupoika talon asioissa, mutta ei saisi olla takertuva tai ei saisi olla mielipiteitä äidin yksityiselämästä. Lisäksi ajattelen, että tämä äitimuori vielä ruokkii tuota poikansa mustasukkaisuutta kertoilemalla uusista mieskavereistaan.
Pidä ap turpasi tukossa noista rillutteluistasi, niin ehkä ongelmasi kaikkoaa. Ja niihin kotitöihin palkkaat jonkun ulkopuolisen korjausukon tekemään, niin poikasikin on helpompi katkaista napanuora.
Pojalla taitaa olla isänsä jälkeen puolikas omistusoikeus tuohon omakotitaloon.
Ihan hyvä, että katsoo talonsa perään, ettei siellä ala huseerata kaikenmaailman itseoppineet remonttireiskat.
Åidin seurustelut sinänsä eivät hänelle kuulu. Mutta ei ole pakko näkyäkään.
Monet puhui myös terapiasta, en tiiä kokeeko poikasi olevansa sen tarpeessa? Mutta voihan sitä ehdottaa. Vois olla kyllä tosi hyvä että poika saa käsitellä tunteita, ja kykenisi tuntemaan turvallisuutta ja luottamusta.
Vierailija kirjoitti:
Ihan oikein toimittu, itsekin kielsin äidiltäni miessuhteet vielä asuessani kotona.
Ap:n poika EI asu enää kotona ja vaikka asuisikin niin aikuisella pojalla ei ole oikeutta kieltää äitinsä tekemisiä.
Vierailija kirjoitti:
Kun pojan isä kuoli niin joutuiko hän kannattelemaan sinua surussasi, ap? Jos olet kehittyvän teinin laittanut siihen paikkaan, niin aika vaikeaa on päästää siitä roolista irti. Mikä sulle on ollut kuusi vuotta keski-ikää, on ollut pojallesi tärkeä elämänvaihe kasvuineen, koulun lopettamisineen, urasuunnitelmineen jne jne ja sitä on varjostanut paitsi isän kuolema, myös mahdollinen taakka äidin kannattelusta. Ja nyt sä kertoilet mieskuvioistasi, joissa ei selkeästi ole mitään kerrottavaa, kun lyhyitä tapailuja.
A. Maksa poikasi terapia
B. Älä teetätä hänellä kotitöitäsi
C. Sutturoi muualla kuin kotonasi ja pidä pääsi kiinni asiasta, kunnes on jotain vakiintunutta kerrottavaa
Kyllä minäkin pitäisin häiriintyneenä, jos olisin poikasi ja oma äitini kertoilisi satunnaisista mieskuvioistaan.
Hyi helvetti sinua ! Leski saa seurustella kodissaankin ilman mitään sutturointinimitystä 😡😡😡
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vaan sano että pojalla on avain vielä ? Avain pois, tai lukon vaihto
En minäkään ole ottanut aikuisilta lapsiltani kotiavainta pois. Olisiko pitänyt? Ovat tervetulleita kotiinsa aina.
Minä olen nyt 58, ja minulla edelleen on vanhempieni koteihin avaimet. Ihan sairasta ottaa lapsilta avaimia pois. Omilta lapsilta. Ihan kummallista jos ehdottaa sellaista, ellei se todella ole sairas suhde.
Okkei. Omasta mielestäni on sairasta ettei itsenäisty vaan ylläpitää koko elämänsä jotain "minä olen teidän ikuinen vauveliiii" -larppia joskus VANHANA MIEHENÄ tai naisena. Muutamaan tällaiseen vanhempaan mieheen tullut de
Normaalia max. 1-2x vuodessa, joskus ja jouluna. Muutoin on napanuora tiukasti kiinni.
Älä jaksa olla lapsellinen.
Upp