Aikuinen poikani torppaa välittömästi kaikki miessuhteeni
Poika on 22 ja muuttanut pois kotoa jo 3 vuotta sitten, käy kotona pari kertaa viikossa ja soittelee silloin tällöin. Hän asuu samassa kaupungissa ja läheisiä ollaan. Poika auttelee paljon omakotitalon asioissa ihan pyytämättäkin. Isänsä kuoleman jälkeen poika on ottanut tietynlaista vartijan/suojelijan roolia elämässäni. Ketään miehiä ei siedä elämässäni ja tuntuu kuin ajattelisi olevansa isälleen velkaa katsoessaan perääni.
Mieheni kuolemasta on kuitenkin 6 vuotta ja elämä menee eteenpäin. Miehet on tulleet kuvioihin ystävinä, mutta myös satunnaisina treffikumppaneina. Tätä poika ei siedä, vaan yrittää hätistää kaikki uudet tuttavuudet pois uhittelemalla ja tekemällä yllätyskäyntejä. Olen puhunut pojalle asiasta, mutta hän pitää minua sinisilmäisenä ja sanoo ajattelevansa vain parastani. Kenelläkään muulla vastaavanlaista? Poika on minulle valtavan rakas, en halua välillemme mitään ristiriitaa.
Kommentit (144)
Vierailija kirjoitti:
Sanot, että rahantulo ja muu hyysääminen loppuu jos ei lopeta sinun elämääsi sekaantumista. Sinulla on kaksi vaihtoehtoa: piirtää raja ja kestää sen seuraukset tai hyväksyä se, että elät elämäsi ilman mahdollisuutta uuteen parisuhteeseen poikasi kontrollin alla.
Kertoiko ap rahoittavansa poikansa elämää? Ei kertonut.
Vierailija kirjoitti:
Älä vaan sano että pojalla on avain vielä ? Avain pois, tai lukon vaihto
En minäkään ole ottanut aikuisilta lapsiltani kotiavainta pois. Olisiko pitänyt? Ovat tervetulleita kotiinsa aina.
Eli poika on menettänyt isänsä 16-vuotiaana teininä. On ollut varmaan traumaattinen kokemus, jota ei ole vielä käsitellyt. Joku suositteli terapiaa. Sitä suosittelen minäkin. Vahvasti. Ei poika pääse omassa elämässään eteenpäin, kun nyt on tuo suojelijan rooli. Ennen sitä on ollut vuotiaana teininä rooli.
Kyllä tuohon ammattiauttaja tarvitaan. Et sinä AP pysty parantamaan pojan mieltä, se pieni poika kaipaa isäänsä. Menettämisen pelko sinun suhteesi voi olla suuri.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vaan sano että pojalla on avain vielä ? Avain pois, tai lukon vaihto
En minäkään ole ottanut aikuisilta lapsiltani kotiavainta pois. Olisiko pitänyt? Ovat tervetulleita kotiinsa aina.
Minä olen nyt 58, ja minulla edelleen on vanhempieni koteihin avaimet. Ihan sairasta ottaa lapsilta avaimia pois. Omilta lapsilta. Ihan kummallista jos ehdottaa sellaista, ellei se todella ole sairas suhde.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vaan sano että pojalla on avain vielä ? Avain pois, tai lukon vaihto
En minäkään ole ottanut aikuisilta lapsiltani kotiavainta pois. Olisiko pitänyt? Ovat tervetulleita kotiinsa aina.
Kiva kun yllättävät sut kesken intiimin hetken?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vaan sano että pojalla on avain vielä ? Avain pois, tai lukon vaihto
En minäkään ole ottanut aikuisilta lapsiltani kotiavainta pois. Olisiko pitänyt? Ovat tervetulleita kotiinsa aina.
Minä olen nyt 58, ja minulla edelleen on vanhempieni koteihin avaimet. Ihan sairasta ottaa lapsilta avaimia pois. Omilta lapsilta. Ihan kummallista jos ehdottaa sellaista, ellei se todella ole sairas suhde.
Ilmoitat varmaan tulostasi vai paukkaatko paikalle milloin haluat? Ovat eronneet koska puhut kodeista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vaan sano että pojalla on avain vielä ? Avain pois, tai lukon vaihto
En minäkään ole ottanut aikuisilta lapsiltani kotiavainta pois. Olisiko pitänyt? Ovat tervetulleita kotiinsa aina.
Jos sinun lapsesi eivät stalkkaa yllätyskäynnein eivätkä sabotoi ihmissuhteitasi, niin ei tarvitse.
Tässä aloittajan kertomuksessa rajanvetoa täytyy tehdä tavalla tai toisella. Avain on yksi hyvä keino.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vaan sano että pojalla on avain vielä ? Avain pois, tai lukon vaihto
En minäkään ole ottanut aikuisilta lapsiltani kotiavainta pois. Olisiko pitänyt? Ovat tervetulleita kotiinsa aina.
En minäkään ottanut. He ovat tervetulleita kotiinsa aina, mutta peruskäytöstapoihin kuuluu toisen oman tilan kunnioitus, eikä he ramppaa täällä miten heitä sattuu huvittamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vaan sano että pojalla on avain vielä ? Avain pois, tai lukon vaihto
En minäkään ole ottanut aikuisilta lapsiltani kotiavainta pois. Olisiko pitänyt? Ovat tervetulleita kotiinsa aina.
Minä olen nyt 58, ja minulla edelleen on vanhempieni koteihin avaimet. Ihan sairasta ottaa lapsilta avaimia pois. Omilta lapsilta. Ihan kummallista jos ehdottaa sellaista, ellei se todella ole sairas suhde.
Okkei. Omasta mielestäni on sairasta ettei itsenäisty vaan ylläpitää koko elämänsä jotain "minä olen teidän ikuinen vauveliiii" -larppia joskus VANHANA MIEHENÄ tai naisena. Muutamaan tällaiseen vanhempaan mieheen tullut deittimaailmassa törmättyä ja hyi hemmetti miten oksettavan insestuaalinen järjestely. Ihan kuin jonkun vauvan kanssa seurustelisi, kun 40-50v ukko käy kotona äitimuorin padoilla ja isän kanssa jotani telsua tuijottamassa. Yökkistääää. No ehkä voitte seurustella kaltaistenne kanssa, 50v tytär käy saunassakin 80v isänsä kanssa koska sehän on vaan normaali lapsi-vanhempi-suhde... Joo-o...
Kun pojan isä kuoli niin joutuiko hän kannattelemaan sinua surussasi, ap? Jos olet kehittyvän teinin laittanut siihen paikkaan, niin aika vaikeaa on päästää siitä roolista irti. Mikä sulle on ollut kuusi vuotta keski-ikää, on ollut pojallesi tärkeä elämänvaihe kasvuineen, koulun lopettamisineen, urasuunnitelmineen jne jne ja sitä on varjostanut paitsi isän kuolema, myös mahdollinen taakka äidin kannattelusta. Ja nyt sä kertoilet mieskuvioistasi, joissa ei selkeästi ole mitään kerrottavaa, kun lyhyitä tapailuja.
A. Maksa poikasi terapia
B. Älä teetätä hänellä kotitöitäsi
C. Sutturoi muualla kuin kotonasi ja pidä pääsi kiinni asiasta, kunnes on jotain vakiintunutta kerrottavaa
Kyllä minäkin pitäisin häiriintyneenä, jos olisin poikasi ja oma äitini kertoilisi satunnaisista mieskuvioistaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vaan sano että pojalla on avain vielä ? Avain pois, tai lukon vaihto
En minäkään ole ottanut aikuisilta lapsiltani kotiavainta pois. Olisiko pitänyt? Ovat tervetulleita kotiinsa aina.
Minä olen nyt 58, ja minulla edelleen on vanhempieni koteihin avaimet. Ihan sairasta ottaa lapsilta avaimia pois. Omilta lapsilta. Ihan kummallista jos ehdottaa sellaista, ellei se todella ole sairas suhde.
Ilmoitat varmaan tulostasi vai paukkaatko paikalle milloin haluat? Ovat eronneet koska puhut kodeista.
Ilmoitan.
Soitan myrs ovikelloa.
Vierailija kirjoitti:
Kun pojan isä kuoli niin joutuiko hän kannattelemaan sinua surussasi, ap? Jos olet kehittyvän teinin laittanut siihen paikkaan, niin aika vaikeaa on päästää siitä roolista irti. Mikä sulle on ollut kuusi vuotta keski-ikää, on ollut pojallesi tärkeä elämänvaihe kasvuineen, koulun lopettamisineen, urasuunnitelmineen jne jne ja sitä on varjostanut paitsi isän kuolema, myös mahdollinen taakka äidin kannattelusta. Ja nyt sä kertoilet mieskuvioistasi, joissa ei selkeästi ole mitään kerrottavaa, kun lyhyitä tapailuja.
A. Maksa poikasi terapia
B. Älä teetätä hänellä kotitöitäsi
C. Sutturoi muualla kuin kotonasi ja pidä pääsi kiinni asiasta, kunnes on jotain vakiintunutta kerrottavaa
Kyllä minäkin pitäisin häiriintyneenä, jos olisin poikasi ja oma äitini kertoilisi satunnaisista mieskuvioistaan.
Aikuisen ihmisen ei tarvitse lähteä kotoaan muualle seurustelemaan. Älytön vaatimus
Vierailija kirjoitti:
Kun pojan isä kuoli niin joutuiko hän kannattelemaan sinua surussasi, ap? Jos olet kehittyvän teinin laittanut siihen paikkaan, niin aika vaikeaa on päästää siitä roolista irti. Mikä sulle on ollut kuusi vuotta keski-ikää, on ollut pojallesi tärkeä elämänvaihe kasvuineen, koulun lopettamisineen, urasuunnitelmineen jne jne ja sitä on varjostanut paitsi isän kuolema, myös mahdollinen taakka äidin kannattelusta. Ja nyt sä kertoilet mieskuvioistasi, joissa ei selkeästi ole mitään kerrottavaa, kun lyhyitä tapailuja.
A. Maksa poikasi terapia
B. Älä teetätä hänellä kotitöitäsi
C. Sutturoi muualla kuin kotonasi ja pidä pääsi kiinni asiasta, kunnes on jotain vakiintunutta kerrottavaa
Kyllä minäkin pitäisin häiriintyneenä, jos olisin poikasi ja oma äitini kertoilisi satunnaisista mieskuvioistaan.
"Sutturoi muualla kuin kotonasi" siis poikahan ei edes asu ap:n kanssa ja ap:n pitäisi pitää jotain erillistä panoluolaa, jotta saa sutturoida rauhassa? Voi hyvää päivää näitä juttuja.
Myöskään se että isä heitti veivinsä ei ole ap:n vika vaan ap teki oman osansa kunnialla, eikä hänen työsä ole kannatella isän kesken jäänyttä työtä. Poik voi hakea vaikka kela-terapiaa ja tukea sosiaalitoimesta jos kaipaa kasvatusta ja huomiota.
Vierailija kirjoitti:
Kun pojan isä kuoli niin joutuiko hän kannattelemaan sinua surussasi, ap? Jos olet kehittyvän teinin laittanut siihen paikkaan, niin aika vaikeaa on päästää siitä roolista irti. Mikä sulle on ollut kuusi vuotta keski-ikää, on ollut pojallesi tärkeä elämänvaihe kasvuineen, koulun lopettamisineen, urasuunnitelmineen jne jne ja sitä on varjostanut paitsi isän kuolema, myös mahdollinen taakka äidin kannattelusta. Ja nyt sä kertoilet mieskuvioistasi, joissa ei selkeästi ole mitään kerrottavaa, kun lyhyitä tapailuja.
A. Maksa poikasi terapia
B. Älä teetätä hänellä kotitöitäsi
C. Sutturoi muualla kuin kotonasi ja pidä pääsi kiinni asiasta, kunnes on jotain vakiintunutta kerrottavaa
Kyllä minäkin pitäisin häiriintyneenä, jos olisin poikasi ja oma äitini kertoilisi satunnaisista mieskuvioistaan.
Ei hyvä Sylvi. Aikuinen ihminen saa "sutturoida" omassa kodissaan jos vain haluaa, se ei kuulu aikuiselle lapselle joka vielä kaiken lisäksi asuu muualla. Eikä myöskään pojalle kuulu äitinsä mieskuviot millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vaan sano että pojalla on avain vielä ? Avain pois, tai lukon vaihto
En minäkään ole ottanut aikuisilta lapsiltani kotiavainta pois. Olisiko pitänyt? Ovat tervetulleita kotiinsa aina.
Minä olen nyt 58, ja minulla edelleen on vanhempieni koteihin avaimet. Ihan sairasta ottaa lapsilta avaimia pois. Omilta lapsilta. Ihan kummallista jos ehdottaa sellaista, ellei se todella ole sairas suhde.
Okkei. Omasta mielestäni on sairasta ettei itsenäisty vaan ylläpitää koko elämänsä jotain "minä olen teidän ikuinen vauveliiii" -larppia joskus VANHANA MIEHENÄ tai naisena. Muutamaan tällaiseen vanhempaan mieheen tullut deittimaailmassa törmättyä ja hyi hemmetti miten oksettavan insestuaalinen järjestely. Ihan kuin jonku
Muuten yhdyn tähän, mutta kyllä minä vanhemmillani käyn kylässä (vieraana, en omin avaimin), syön äidin ruokia, kun tarjolla on ja katselen isän kanssa tv:tä, jos se auki on. Ei mielestäni erityisen sairasta? Minulla on läheiset välit vanhempiini, mutta tietysti myös oma elämä.
N41
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Älä vaan sano että pojalla on avain vielä ? Avain pois, tai lukon vaihto
En minäkään ole ottanut aikuisilta lapsiltani kotiavainta pois. Olisiko pitänyt? Ovat tervetulleita kotiinsa aina.
Minä olen nyt 58, ja minulla edelleen on vanhempieni koteihin avaimet. Ihan sairasta ottaa lapsilta avaimia pois. Omilta lapsilta. Ihan kummallista jos ehdottaa sellaista, ellei se todella ole sairas suhde.
Ilmoitat varmaan tulostasi vai paukkaatko paikalle milloin haluat? Ovat eronneet koska puhut kodeista.
Ilmoitan.
Soitan myrs ovikelloa.
Niin pitääkin.
Vierailija kirjoitti:
Olette hirveetä porukkaa
Mitä tarkoitat?
Älä nyt sönkötä traumaa, hyvin moni on menettänyt vanhempiaan, ei se saa määritellä aikuisen elämää, aikuinen poika ollut jo 4 vuotta ja mistä tiedät millainen isä on ollut ?