Miten ihmeessä ihmiset rakastuvat ja löytävät sopivia ihmisiä suhteeseen?

Vierailija kirjoitti:

Ei enää mitenkään mahdollista,  harva livenä missään tapaa ketään.  On vaan Tinderit ja muut vastaavat.

 

Tämä on ihan oikea ongelma meidän nuorten aikuisten keskuudessa. Monet ikisinkku kaverini eivät ole koskaan edes yrittäneet muuta deittailua kuin Tinderiä. Puoliso pitäisi löytyä yhtä helpolla kuin joku Foodora tai Zalando tilaus, eli selaa kuvia ja tilaa oven taakse mieleinen.

Itse olen parisuhteeni löytänyt ihan vanhan aikaisella tavalla. Opiskeluissa ja harrastuksissa tutustui ihmisiin, jotka varmaan jossain Tinderissä olisin jättänyt täysin huomioitta, tai he minut. Sitten sieltä porukasta erottuikin se yksi, jonka kanssa iski kunnolla kipinää molemmin puolin ja nyt ollaan oltu 8 vuotta yhdessä. Eikä tarvinnut olla mallin mitoissa tai huippumenestyjä supliikkimies. Ihan pelkkä aito keskustelukontakti ja käytöstavat riittivät.

Mutta miksi se on juuri nuo tietyn ikäryhmän miehet, jotka ei käy sosiaalisissa tapahtumissa? Kun tosiaan suurin osa porukasta aina naispuolista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi juttu, mitä en tajua, on, että missä luuhaavaat 30 - 40 -vuotiaat vapaat tai avoimessa suhteessa olevat miehet. Olen sosiaalinen ja käyn suhteellisen paljon erilaisissa tapahtumissa ja kemuissa (Helsingissä), ja aina paikallaolijoista joku 75 % on naisia, loput minua yli 10 vuotta nuorempia tai vanhempia miehiä tai sitten miehiä puolison käsikynkässä. Ovatko minun ikäiseni miehet väistämättä aina varattuja? Tinderiä oon kokeillut, hirveää ajanhukkaa.

Ne on töissä ja harrastuksissa. Ei tuon ikäiset miehet enää pyöri missään kemuissa.

Mutta miksi se on juuri nuo tietyn ikäryhmän miehet, jotka ei käy sosiaalisissa tapahtumissa? Kun tosiaan suurin osa porukasta aina naispuolista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi juttu, mitä en tajua, on, että missä luuhaavaat 30 - 40 -vuotiaat vapaat tai avoimessa suhteessa olevat miehet. Olen sosiaalinen ja käyn suhteellisen paljon erilaisissa tapahtumissa ja kemuissa (Helsingissä), ja aina paikallaolijoista joku 75 % on naisia, loput minua yli 10 vuotta nuorempia tai vanhempia miehiä tai sitten miehiä puolison käsikynkässä. Ovatko minun ikäiseni miehet väistämättä aina varattuja? Tinderiä oon kokeillut, hirveää ajanhukkaa.

Ne on töissä ja harrastuksissa. Ei tuon ikäiset miehet enää pyöri missään kemuissa.

Mutta miksi se on juuri nuo tietyn ikäryhmän miehet, jotka ei käy sosiaalisissa tapahtumissa? Kun tosiaan suurin osa porukasta aina naispuolista.

Käyt todennäköisesti sellaisissa tapahtumissa, jotka kiinnostavat pääasiassa naisia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yksi juttu, mitä en tajua, on, että missä luuhaavaat 30 - 40 -vuotiaat vapaat tai avoimessa suhteessa olevat miehet. Olen sosiaalinen ja käyn suhteellisen paljon erilaisissa tapahtumissa ja kemuissa (Helsingissä), ja aina paikallaolijoista joku 75 % on naisia, loput minua yli 10 vuotta nuorempia tai vanhempia miehiä tai sitten miehiä puolison käsikynkässä. Ovatko minun ikäiseni miehet väistämättä aina varattuja? Tinderiä oon kokeillut, hirveää ajanhukkaa.

Ne on töissä ja harrastuksissa. Ei tuon ikäiset miehet enää pyöri missään kemuissa.

Mutta miksi se on juuri nuo tietyn ikäryhmän miehet, jotka ei käy sosiaalisissa tapahtumissa? Kun tosiaan suurin osa porukasta aina naispuolista.

Syitä on varmaan monia. Ovat juuri uransa 'parhaassa iässä' eli koulut on käyty ja nyt panostetaan työelämään. Samalla kiinnostus naisia kohtaan on lopahtanut. Elämään on löytynyt niitä itselle kivoja ja tärkeitä asioita. Ei se kemuissa käynti ollut koskaan mitään hauskaa. Sinne mentiin etsimään kumppania. Tämä ainakin oma kolmekymppisen miehen mielipide.

Vierailija kirjoitti:

Ei enää mitenkään mahdollista,  harva livenä missään tapaa ketään.  On vaan Tinderit ja muut vastaavat.

 

Tämä on tätä kotiilukittujien ulinaa, ei harrasteta, ei käydä baareissa ja tehdään työtkin etänä, ettei vaan tapaa ketään.

"Tämä on ihan oikea ongelma meidän nuorten aikuisten keskuudessa. Monet ikisinkku kaverini eivät ole koskaan edes yrittäneet muuta deittailua kuin Tinderiä. Puoliso pitäisi löytyä yhtä helpolla kuin joku Foodora tai Zalando tilaus, eli selaa kuvia ja tilaa oven taakse mieleinen."

Tämä kertoo kaiken tarpeellisen. Foodoran (en muista oliko just foodora) "minä haluan" kuvaa hyvin nykytilannetta. Todellakin oletetaan että parisuhteen voi tilata netistä suoraan kotiovelle.

Siksi olenkin jo jäänyt pois koko sekoilusta. En menisi kenenkään Tinderissä tms roikkuvan kanssa treffeille. Kaikki nuo sovellukset sun muut ovat puhdasta valetta. Käytännössä jokainen niitä käyttävä valehtelee (tai huijaa itseään).

Mutta turha heitä on omasta typeryydestään syyttääkään. Itse valitsivat tämän tilanteen. Eivät kyenneet ymmärtämään, mitä tästä seuraa, mutta joutuvat joka tapauksessa maksamaan hinnan.

Kunnolliset ja hyvät ihmiset eivät ryyppää tai biletä. 

Mä ihastun harvoin. Yleensä ensin pitää hieman tutustua toiseen, että hänestä kiinnostuu. Jostain syystä ihastukseni eivät ole olleet minusta kiinnostuneita, ainakaan pidemmän päälle. Minulla ei ole ikinä ollut muita parisuhteita kuin se, missä olen nyt. Olemme naimisissa. Tutustuimme tinderin kautta, enkä usko, että olisin muualta ketään löytänytkään. Vielä joskus nuoremampana onnistui baaristakin löytää seuraa. Minua on aina ihmetyttänyt se, että jotkut siirtyvät suteesta toiseen: miten voi olla niin, että kummatkin tykkäävät toisistaan samaan aikaan? Ehkä nämä tyypit ovat yleisesti tylättäviä ihmisiä eli sosiaalisia, hauskoja ja fiksuja. En ole itse sosiaalinen ja lämpenen hitaasti.

Muistan, kun nuorena aina vältti katsomasta sitä josta oli kiinnostunut. Sitten suhtautui ihan luontevasti ja ystävällisesti niihin keistä ei ollut. Heistä saattoi sitten tulla ystäviä tai riesa, mutta selvää oli että jotain jäi puuttumaan. Tärkeetä ois ollu osoittaa kiinnostus pelottomasti keinolla millä hyvänsä.

Monilla ongelmana ei ole, etteikö tapaisi ihmisiä ja ja etteikö heistä vastakkainen sukupuoli olisi kiinnostunut. Ongelmana on, ettei ole sellaisia tunteita ja vetovoimaa, että kiinnostaisi jatkaa suhdetta. Juuri kuten otsikossa, että heihin rakastuisi ja löytyisi sopiva ihminen suhteeseen itselle. 

Monet sanovat, että menkää harrastuksiin, menkää sinne ja sinne, siellä tapaa ihmisiä. Kyllä, niin minäkin olen tehnyt, mutta se ei auta kun itse en kiinnostu. On niin harva joka herättää edes jotain siinä mielessä. Ja sitten kun on jonkin kerran tavannut niin huomaa, että ei kuitenkaan. Itse viihdyn hyvin itsekseni, suhteen pitäisi tuoda jotain lisäarvoa, ei ainakaan heikentää tai olla kunhan on joku. 

Vierailija kirjoitti:

Muistan, kun nuorena aina vältti katsomasta sitä josta oli kiinnostunut. Sitten suhtautui ihan luontevasti ja ystävällisesti niihin keistä ei ollut. Heistä saattoi sitten tulla ystäviä tai riesa, mutta selvää oli että jotain jäi puuttumaan. Tärkeetä ois ollu osoittaa kiinnostus pelottomasti keinolla millä hyvänsä.

 

Huvittaa, mutta sama mulla. Samaa vikaa on vieläkin vaikka ikää on karttunut. Silloin käy usein niin, että ne, joille on luontevasti ystävällisen kiinnostunut kiinnostuvat, mutta itse ei siinä mielessä. Tuo "riesa" on tuttua, nyt sekin huvittaa, muttei silloin. Tosin nytkin oli eräs alkuriesa, joka soitteli, mutta nyt on lopettanut kun en ole vastannut. Sitten kun lähestyy sitä, jota on "katsellut" on usein, ettei hän sitten vastaavasti ole kiinnostunut minusta. Ei ainakaan ilmaise selkeästi. Harvoin olen lähestynytkään, mutta joskus. 

Satuttiin sattumalta samaan aikaan yhteisten tuttavien luo. Nyt viidettä vuotta onnellisesti yhdessä. 

Vierailija kirjoitti:

Satuttiin sattumalta samaan aikaan yhteisten tuttavien luo. Nyt viidettä vuotta onnellisesti yhdessä. 

N54

Vierailija kirjoitti:

Mutta miksi se on juuri nuo tietyn ikäryhmän miehet, jotka ei käy sosiaalisissa tapahtumissa? Kun tosiaan suurin osa porukasta aina naispuolista.

Koska he hoitavat naistarpeensa pornosaiteilla. Siksi. 

No ei se helppoa ollut, kun netistä etsi.

Vierailija kirjoitti:

Mä ihastun harvoin. Yleensä ensin pitää hieman tutustua toiseen, että hänestä kiinnostuu. Jostain syystä ihastukseni eivät ole olleet minusta kiinnostuneita, ainakaan pidemmän päälle. Minulla ei ole ikinä ollut muita parisuhteita kuin se, missä olen nyt. Olemme naimisissa. Tutustuimme tinderin kautta, enkä usko, että olisin muualta ketään löytänytkään. Vielä joskus nuoremampana onnistui baaristakin löytää seuraa. Minua on aina ihmetyttänyt se, että jotkut siirtyvät suteesta toiseen: miten voi olla niin, että kummatkin tykkäävät toisistaan samaan aikaan? Ehkä nämä tyypit ovat yleisesti tylättäviä ihmisiä eli sosiaalisia, hauskoja ja fiksuja. En ole itse sosiaalinen ja lämpenen hitaasti.

Niin no juuri tuo on se syy. Sinut voi lämmittää vain sosiaalisilla taidoilla (mitä miehillä ei ole) ja nämä jotka pariutuvat voi lämmittää hinkutuksella ja seksuaalienergialla. Siihen nuo suhteet pääasiassa perustuvat. Vai oletko kuullut parisuhteessa, jossa ystävyys olisi suuremmassa roolissa tai se PERUSTA eikä se hinkutus? Myöhemmässä vaiheessa se voi toki olla myös yhteinen omaisuus ja vastuut, kuten lapset, mutta pääsääntöisesti nämäkin suhteet ovat alkaneet hinkutuksella ja seksuaalienergialla.

Sinulla on niin korkea rima, etteivät miehet sitä ylitä.

Vierailija kirjoitti:

"Tämä on ihan oikea ongelma meidän nuorten aikuisten keskuudessa. Monet ikisinkku kaverini eivät ole koskaan edes yrittäneet muuta deittailua kuin Tinderiä. Puoliso pitäisi löytyä yhtä helpolla kuin joku Foodora tai Zalando tilaus, eli selaa kuvia ja tilaa oven taakse mieleinen."

 

Tämä kertoo kaiken tarpeellisen. Foodoran (en muista oliko just foodora) "minä haluan" kuvaa hyvin nykytilannetta. Todellakin oletetaan että parisuhteen voi tilata netistä suoraan kotiovelle.

Siksi olenkin jo jäänyt pois koko sekoilusta. En menisi kenenkään Tinderissä tms roikkuvan kanssa treffeille. Kaikki nuo sovellukset sun muut ovat puhdasta valetta. Käytännössä jokainen niitä käyttävä valehtelee (tai huijaa itseään).

Mutta turha heitä on omasta typeryydestään syyttääkään. Itse valitsivat tämän tilanteen. Eivät kyenneet ymmärtämään, mitä tästä seuraa, mutta joutuvat joka tapauksessa maksamaan hinnan.

Niin minkä hinnan? Halvemmaksi se tulee ilman parisuhdetta olla kuin sen kanssa. 

Ei löydy ei...vain isomahaisia, epäsiistejä vailla alkeellisimpiakaan käytöstapoja.

Valitse siitä sitten kumppani edes seurusteluun.

Ohita ne siat...järki ja tunteet sanoo sen heti.

Missä ovat ne fiksut jotka erottuisivat joukosta, tarttuisin heti kiinni ja ehdottaisin treffejä.

Kirjoitti... kuoleman kautta jäänyt sinkuksi.

Vierailija kirjoitti:

Muistan, kun nuorena aina vältti katsomasta sitä josta oli kiinnostunut. Sitten suhtautui ihan luontevasti ja ystävällisesti niihin keistä ei ollut. Heistä saattoi sitten tulla ystäviä tai riesa, mutta selvää oli että jotain jäi puuttumaan. Tärkeetä ois ollu osoittaa kiinnostus pelottomasti keinolla millä hyvänsä.

No mä kokeilin tuota "osoita kiinnostus pelottomasti suoraan" -toimintatapaa. Eipä tuo toimi. Ei ainakaan tällä pärställä. Joko se tulkitaan ahdisteluksi (tiedän, vanha "vitsi"), tai sitten vaan säälittäväksi. Onnistuin vain ajamaan kaikki pois.

Nyt en enää edes vaivaudu yrittämään