Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kokemuksia kun puoliso ei osaa eikä opettele asuinmaanne kieltä?
09.09.2025 |
Olisi mukava kuulla, millaisia kokemuksia on ollut, varsinkin jos teillä on lapsia.
(Tämä keskustelu oli näköjään poistettu, kun yritin lisätä kommentin, mutta takaisin klikkaamalla sain aloituksen "pelastettua")
Yritin kommentoida, että varmaan aika työlästä, kun joku oli toiminut puolisolleen tulkkina heidän yhteisellä työpaikallaan, ja sen lisäksi varmaan sitten paljon vapaa-ajallakin hoitanut perheen suunnilleen kaikki asiat? Ja entäs jos on lapsia, heidän päiväkoti-, neuvola- ja koulujutut päälle?
Kommentit (110)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestäni ihmisen järjenjuoksussa on jotakin hämminkiä, jos ei sen verran halua tutustua uuteen kotimaahansa, että opiskelee kielen. Ylimielisyydestä kyse mun mielestäni myöskin. Mulle ei tulisi mieleenkään toimia tuolla tavalla. Jos et puhu asuinmaasi kieltä, tulet aina olemaan ulkopuolinen outo lintu.
Helppo huudella, jos se kieli on joku helppo, vaikka italia tai ruotsi. Itse olen asunut Kiinassa jonkin aikaa, enkä kyllä todellakaan oppinut sujuvaa kiinankieltä. Muutamat hassut fraasit tarttui kiinankurssilta. Todellista keskustelua en osaisi kiinaksi käydä (enkä usko, että olisi koskaan oppinut oikeaa ääntämystä, koska en edes erottanut äänteitä toisistaan).
Suomi on tunnetusti yksi vaikeimmista kielistä ulkomaalaisille. Se on niin erilainen kuin muut ja puhekieli vielä poikkeaa niin paljon virallisesta, jaNeil Hardwick ja Roman Schatz
En tunne Schatzia, mutta Neil taisi olla niin lahjakas kielissä, että olisi oppinut mitä kieltä vaan. Toisilta nämä onnistuu ja toisilta ei. Tunsin yhden 30 vuotta englanti-suomi käännöstöitä tehneen joka mongerti aika huonoa englantia, ääntämisoppi ei vain ilmeisesti tarttunut mieleen vaikka kirjalliset hommat onnistui erinomaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Asun itse ulkomailla enkä osaa maan kieltä alkeita enempää. Olen asunut muuallakin ja opettelin silloin kielen, mutta nyt en enää jaksa vaivautua kun englannillakin pärjää. Lapsia ei ole.
Et jaksa vaivautua? Sinulle riittää pärjääminen. Minusta todella outo asenne ympäristöään kohtaan.
Miksi opetella jos kuolema korjaa kuitenkin. Esimerkiksi kuusikymppisen ei kannata opetella yhtään mitään. Kuolemistakaan ei tarvitse opetella. Odottelee vain. Se viimeinen kymmenen tai parikymmentä vuotta menee räpäyksessä. Sitten kukaan ei muista että mitä puhuit ja millä kielellä puhuit.
Kukaan ei muista eikä välitä, joten miksi opetella yhtään mitään?
Aika masentava "mulle kaikki heti" -näkökulma.
Eikös ollut joku juttu että jos tietäisi maailmanlopun tulevan huomenna niin istuttaisi silti omenapuun. Olen paremminkin sillä kannalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestäni ihmisen järjenjuoksussa on jotakin hämminkiä, jos ei sen verran halua tutustua uuteen kotimaahansa, että opiskelee kielen. Ylimielisyydestä kyse mun mielestäni myöskin. Mulle ei tulisi mieleenkään toimia tuolla tavalla. Jos et puhu asuinmaasi kieltä, tulet aina olemaan ulkopuolinen outo lintu.
Helppo huudella, jos se kieli on joku helppo, vaikka italia tai ruotsi. Itse olen asunut Kiinassa jonkin aikaa, enkä kyllä todellakaan oppinut sujuvaa kiinankieltä. Muutamat hassut fraasit tarttui kiinankurssilta. Todellista keskustelua en osaisi kiinaksi käydä (enkä usko, että olisi koskaan oppinut oikeaa ääntämystä, koska en edes erottanut äänteitä toisistaan).
Suomi on tunnetusti yksi vaikeimmista kielistä ulkomaalaisille. Se on niin erilainen kuin muut ja puhekieli vielä poikkeaa niin paljon virallisesta, jaEi suomi nyt niin vaikea ole, esimerkiksi Neil Hardwick ja Roman Schatz ovat aikuisina opetelleet kielen ja osaavat murteet, kielikuvat ja kaksoismerkitykset ihan yhtä hyvin kuin syntyperäiset. Minä olen tavannut nuoria mormoonimiehiä, jotka puhuvat todella hyvää suomea ja ovat usein vielä USA:ssa omin toimin opetelleet. Suomen vaikeus on vain myytti, onhan se vaikea kieli ja aika omalaatuinen, mutta ei sen oppiminen ole vaikeampaa kuin ruotsin tai italian, omasta motivaatiosta se on kiinni haluaako tai viitsiikö opetella.
Suomen kieli on kyllä todettu useaan otteeseen yhdeksi vaikeimmista kielistä oppia - toki mandariinikiina, arabia, korea ja japani menevät kirjoitusjärjestelmällä ohi.
Suomi, islanti ja unkari ovat huomattavasti vaikeampia kuin italia tai ruotsia. Ruotsia vaikeampaa on esim. saksa.
Neil Hardwick ja Roman Schatz ovat muuttaneet Suomeen parikymppisinä (1969 ja 1986). Molemmilla on suomalainen vaimo ja ovat kielellisesti lahjakkaita omalla kielelläänkin. Todellakin osaavat suomea ja arvostavat sitä.
Mormonimiehet suorittavat kahden vuoden lähetysmatkan, jota edeltää useamman kuukauden koulutuskeskuksessa tehtävät kieliopinnot.
Vierailija kirjoitti:
Opiskeletteko te itse sitten aina asuinmaanne kielen?
Mulla menee vähän fiilispohjalta. Odottelen ja ihmettelen että mitä tapahtuu. Jos en opiskele, niin en ja jos opiskelen, niin se tapahtuu itsestään. En ikinä pakota itseäni tekemän jotain asioita, jos ne ei itsestään lähde käyntiin. Siksi ihmettelen tätä kieliasiaakin. En oikein osaa nähdä sitä asiana, jota aletaan tekemään tai opiskelemaan. Eihän vauvakaan opettele tietoisesti kävelemään. Se ryömii, konttaa, nousee pystyyn ja lähtee kävelemään itsestään. Niin mulle kieli on aina ollut samalainen prosessi. Ylipäätään vierastan oppilaitoksia ja koulutuksia siinä suhteessa. Sellainen anaalinen tekemisellä tekeminen ei ole mun juttu. En tee töitäkään jos ei huvita tehdä niitä. Koska keho on kokonaisuus.
Jos voisin kuvailla miten opin japanin kielen täydellisesti. Mä yritän nyt kovasti teille kuvailla sitä elävää prosessia vertauskuvin. Olen ylpeä japanin kielen osaamisesta. Jätin peruskoulun kuudennella keskenm, joten en osaa oikein mitään muita kieliä. Enkä osaa virallisesti japaniakaan yhtään. Se ei näy missään cv:ssä. Eikä tule näkymäänkään. Haittaisi takulla tukien saamista.
Asuin sielä. Opiskelin mestarin alaisuudessa. Opetuksessa puhuttiin hyvin vähän ja matkittiin enemmän. Kuten taidon oppiminen, niin kielikin imeytyi minuun itsestään kuin vesi talouspaperiin. Tämä on se prosessi. Vierastan tätä preussilaissaksalaistyylistä natsimeininkiä, josta suomalaiset tykkää. Suomalainen opiskelee kielen samalla tavalla kuin armeijassa punnerretaan ja harjataan hampait naamat irvessä. Se on mielestäni huono lähestymistapa. Parempi oppia kieli hitaasti vuosikymmenissä kuin muutamassa vuodessa raivolla.
Vierailija kirjoitti:
Puolisoni on opetellut suomea, mutta toki virallisemmat hakemukset tarkastan hänelle. Kietä oppii vain käyttämällä ja pelkäämättä virheitä. TE-toimiston tarjoama kieliopetus on yksi suuri vitsi, mutta puolisoni otti pari vuotta yksityistunteja.
Tämä. Miksi ruotsinkieliset eivät edes yritä kotoutua vaan vaativat että kaikki tarjotaan valtion varoista. Kuulin että jopa lastentarhat ovat ruotsinkielisille omat. Eihän lapset takuulla opi jos tarhassakin (joka on paras paikka oppia suomi) puhutaan vain ruotsia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestäni ihmisen järjenjuoksussa on jotakin hämminkiä, jos ei sen verran halua tutustua uuteen kotimaahansa, että opiskelee kielen. Ylimielisyydestä kyse mun mielestäni myöskin. Mulle ei tulisi mieleenkään toimia tuolla tavalla. Jos et puhu asuinmaasi kieltä, tulet aina olemaan ulkopuolinen outo lintu.
Kaikkia se ei haittaa ollenkaan. Asuin itse 12 vuotta Saksassa opettelematta saksaa. Olen introvertti, joka en välitä juurikaan olla ihmisten kanssa tekemisissä muuta kuin sen, mikä töissä pakko. Toisaalta, ainakin pk-seudulla on paljon ulkomaalaisia, joten sosiaalisemmille löytyy kyllä sosiaaliset piirit englantia puhuvista, ei haittaa vaikkei niitä löytyisi kantaväestöstä.
Sama. Olen asunut nykyisessä asuinmaassani 14 vuotta. Osaan kyllä paikallista kieltä vähän, mutta se on todella vaikeaa
Et siis halua tietää ympäristöstäsi mitään, jotta aivot saisivat lomaa. Mihin sun aivokapasiteetti kuluu?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni kyllä hävettäisi jos asuisin pitempään ulkomailla enkä viitsisi opetella kieltä.
Olin aikanani muutaman viikon Kreikassa ja jo siinä ajassa opin joitakin alkeita. Kuten asioiden nimiä, tervehdyksiä, "missä on..." jne. Ja se oli ihan käytännön opiskelua ilman mitään kursseja. Oudolta tuntuu että voi olla vuosikausia oppimatta maan kieltä.
Miksi hävettäisi? Eikö sulla ole itsetunto kunnossa kun häpeilet noin pienistä?
Sodan aikaisten vanhempien kasvattamaa satoa taidat olla?
Sinullakin on oikeus seistä siinä missä seisot ilman, että tarvitsee sanoa yhtään mitään kenellekään ja hakea muilta hyväksyntää olemassaololleen.
No ei mua nyt hävetä kun en ole sellaisessa tilanteessa. Mutta hävettä
"Ettei sitten vaan hävetä jos satutkin tarvitsemaan?"
Saapa nähdä, ei kyllä ole näköpiirissä sellaista. Jos pitäisi muuttaa pidemmäksi aikaa vaikka Makedoniaan niin toki yrittäisin oppia kielen, josta itse asiassa osaankin jo muutamia sanoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä meni niin että opetteli, mutta tuntui ettei opettele. Oppi kielen 20 vuodessa.
Hänen veljensä oppi alle kahdessa vuodessa. Hän osaakin kuutta kieltä ja on hyvä kielissä.
Vähän vaihtelee yksilön tasolla miten oppii. Eihän suomalaisetkaan opi ruotsin kieltä, paitsi älykkäimmät omaksuu sen nopeasti. Tavalliset ja tyhmät ei opi koskaan. Osa vieläpä selittelee että ei opiskellut, mutte eipä ne parhaimmatkaan opiskelleet. Olivat vain tunnilla ja kuuntelivat. Sillä selvä.
Toiset osaa ja oppii nopeammin. Mun mieheltä meni 20 vuotta.
Itse pidän itseäni hyvin tavallisena ja hyvin keskivertona. Ruotsia helpompaa kieltä saa hakemalla hakea - ihan oikeasti.
Näinhän se on. Se on pakkoruotsi, joka tekee ruotsin oppimisen mahdottomaksi. Siis asenneongelma.
Totuus on että ei ihminen normaalisti opi useita kieliä tosta noin vain. Älykkäimmät oppii ja se on hyvä että oppivat. Voivat sitten olla tulkkina muille kuten sille filippiiniläiselle vaimolleen.
Kyllä ihmiset ruotsia oppisi puhumaan jos oppisivat. Tuohon teidän ajatteluun liittyy negatiivinen klangi. Se että henkilö on lähtökohtaisesti laiska ja saamaton.
Minä väitän että ihmiset haluaa aina hyvää ja tehdä parastaan. Se että se parhaus ei näy, niin on negatiivisen näkökulma.
Se pieni poika joka yrittää potkaista palloa maaliin, mutta ei mene. Niin väitättekö te että hän ei yrittäisi parastaan elämässä?
Miksi kukaan potkisi palloa pois maalista tahallaan?
Meitä on eritasolla olevia eri taidoissa.
Opettajana aina yllätyn että moni ei tätä ole oppinut elämässä vielä eläkeiässäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestäni ihmisen järjenjuoksussa on jotakin hämminkiä, jos ei sen verran halua tutustua uuteen kotimaahansa, että opiskelee kielen. Ylimielisyydestä kyse mun mielestäni myöskin. Mulle ei tulisi mieleenkään toimia tuolla tavalla. Jos et puhu asuinmaasi kieltä, tulet aina olemaan ulkopuolinen outo lintu.
Helppo huudella, jos se kieli on joku helppo, vaikka italia tai ruotsi. Itse olen asunut Kiinassa jonkin aikaa, enkä kyllä todellakaan oppinut sujuvaa kiinankieltä. Muutamat hassut fraasit tarttui kiinankurssilta. Todellista keskustelua en osaisi kiinaksi käydä (enkä usko, että olisi koskaan oppinut oikeaa ääntämystä, koska en edes erottanut äänteitä toisistaan).
Suomi on tunnetusti yksi vaikeimmista kielistä ulkomaalaisille. Se on niin erilainen kuin muut ja puhNo ei. suomihan on helppo puhekieleksi ja varsinkin luettuna kun sanotaan kuin kirjoitetaan. vain sijamuodot tuottaa tuskaa mutta eivät ole pakollisia puheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisoni on opetellut suomea, mutta toki virallisemmat hakemukset tarkastan hänelle. Kietä oppii vain käyttämällä ja pelkäämättä virheitä. TE-toimiston tarjoama kieliopetus on yksi suuri vitsi, mutta puolisoni otti pari vuotta yksityistunteja.
Tämä. Miksi ruotsinkieliset eivät edes yritä kotoutua vaan vaativat että kaikki tarjotaan valtion varoista. Kuulin että jopa lastentarhat ovat ruotsinkielisille omat. Eihän lapset takuulla opi jos tarhassakin (joka on paras paikka oppia suomi) puhutaan vain ruotsia.
No tässähän on se että ruotsi on toinen virallinen kieli Suomessa. Esim. englanti ei ole
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni kyllä hävettäisi jos asuisin pitempään ulkomailla enkä viitsisi opetella kieltä.
Olin aikanani muutaman viikon Kreikassa ja jo siinä ajassa opin joitakin alkeita. Kuten asioiden nimiä, tervehdyksiä, "missä on..." jne. Ja se oli ihan käytännön opiskelua ilman mitään kursseja. Oudolta tuntuu että voi olla vuosikausia oppimatta maan kieltä.
Miksi hävettäisi? Eikö sulla ole itsetunto kunnossa kun häpeilet noin pienistä?
Sodan aikaisten vanhempien kasvattamaa satoa taidat olla?
Sinullakin on oikeus seistä siinä missä seisot ilman, että tarvitsee sanoa yhtään mitään kenellekään ja hakea muilta hyväksyntää olemassaololleen.
No ei mua nyt hävetä kun en ole sellaisessa tilanteessa. Mutta hävettäisi jos asuisin vuosikausia jossakin ulkomailla viit
Miksi kulutat energiaa häpeämiseen?
Eikö häpeäminen käy sydämelle ja miksi teet sen itsellesi? Sua kasvatettu jotenkn ihmeellisesti, kun häpeilet ihan olemattomista asioista.
Sulla on ihan täysi oikeus olla ihan missä vain siinä paikalla missä sä seisot. Muuten putoisit tyhjyyteen. Sitä paikkaa maapallolla missä seisot, sitä sun ei tarvitse muille puolustella tai selitellä mitenkään, ei millään sanoilla tai tehdä temppuja. Se on sun paikkas ihan missä päin maailmaa olet. Sellaisena kuin olet. Pysy vahvana, sulla on oikeus olla ja häpeämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisoni on opetellut suomea, mutta toki virallisemmat hakemukset tarkastan hänelle. Kietä oppii vain käyttämällä ja pelkäämättä virheitä. TE-toimiston tarjoama kieliopetus on yksi suuri vitsi, mutta puolisoni otti pari vuotta yksityistunteja.
Tämä. Miksi ruotsinkieliset eivät edes yritä kotoutua vaan vaativat että kaikki tarjotaan valtion varoista. Kuulin että jopa lastentarhat ovat ruotsinkielisille omat. Eihän lapset takuulla opi jos tarhassakin (joka on paras paikka oppia suomi) puhutaan vain ruotsia.
No tässähän on se että ruotsi on toinen virallinen kieli Suomessa. Esim. englanti ei ole
Niin? Koska 700 vuotta mennyt eivätkä edelleenkään halua. Luulisi että paikallinen kieli edes yritettäisiin omia mutta ei!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No on outoa, jos ei ihminen sana kenellekään mitään. Eipä nykyään moni nainen tuollaista ottaisi edes mieheksi.
Riippuu ihan ihmisestä. Itse en jaksa jatkuvasti puhuvia yhtään. Riittää jos sanoo aamulla huomenta. Se riittää.
Maailmassa ääntä riittää.
Läheisiin ihmissuhteisiin liittyy mm. tunnetason keskustelu. Erakoitakin on, mutta eivät ne tyypillisiä ihmisiä ole.
Erakoita on paljon. Mutta mistä sinä tietäisit sen, kun viihdyt moottoriturpien parissa :D
Mulle olisi kauhistus, jos mies juttelisi kokonaisia virkkeitä ja kyselisi päivästä tai mun tunteista. Olen seurustellut sellaisen kanssa ja se oli kuin radiokanavat olisi olleet auki ja niitä ei saanut kiinni mitenkään. Siihen se suhde tössähtikin. Melusaasteeseen.
Henkilö on melko tunnettu räppäri vuosikymmenten takaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ettei sitten vaan hävetä jos satutkin tarvitsemaan?
Mikä toi häpeäjuttu on?
Häpeättekö jos saatte jalkapallotapahtumssa turpaan vastapuolen fanilta ja ei tullut opeteltua tappelemaan?
Klaus tempaisee heijarin ohimoon, kun menit väärälle puolelle väärän viirin kanssa. Niin harmi, kun opiskelin aukomaan päätäni saksaksi mutta en tappelemaan. Nyt hävettää.
Miksi osaamattomuus hävettää teitä ja pitäisikö kaikki osata täydellisesti?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No on outoa, jos ei ihminen sana kenellekään mitään. Eipä nykyään moni nainen tuollaista ottaisi edes mieheksi.
Riippuu ihan ihmisestä. Itse en jaksa jatkuvasti puhuvia yhtään. Riittää jos sanoo aamulla huomenta. Se riittää.
Maailmassa ääntä riittää.
Läheisiin ihmissuhteisiin liittyy mm. tunnetason keskustelu. Erakoitakin on, mutta eivät ne tyypillisiä ihmisiä ole.
Erakoita on paljon. Mutta mistä sinä tietäisit sen, kun viihdyt moottoriturpien parissa :D
Mulle olisi kauhistus, jos mies juttelisi kokonaisia virkkeitä ja kyselisi päivästä tai mun tunteista. Olen seurustellut sellaisen kanssa ja se oli kuin radiokan
Pidätkö itseäsi tuossa suhteessa tavallisena ihmisenä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itseäni kyllä hävettäisi jos asuisin pitempään ulkomailla enkä viitsisi opetella kieltä.
Olin aikanani muutaman viikon Kreikassa ja jo siinä ajassa opin joitakin alkeita. Kuten asioiden nimiä, tervehdyksiä, "missä on..." jne. Ja se oli ihan käytännön opiskelua ilman mitään kursseja. Oudolta tuntuu että voi olla vuosikausia oppimatta maan kieltä.
Miksi hävettäisi? Eikö sulla ole itsetunto kunnossa kun häpeilet noin pienistä?
Sodan aikaisten vanhempien kasvattamaa satoa taidat olla?
Sinullakin on oikeus seistä siinä missä seisot ilman, että tarvitsee sanoa yhtään mitään kenellekään ja hakea muilta hyväksyntää olemassaololleen.
No ei mua nyt hävetä kun en ole sellaisessa tilanteessa. Mutta hävettä
"Miksi kulutat energiaa häpeämiseen?"
En kuluta kun ei ole aihetta. Oli puhe tilanteesta, jossa voisi olla.
Vierailija kirjoitti:
Aika masentava "mulle kaikki heti" -näkökulma.
Eikös ollut joku juttu että jos tietäisi maailmanlopun tulevan huomenna niin istuttaisi silti omenapuun. Olen paremminkin sillä kannalla.
Aivan. Just toi mulle kaikki heti.
Asiat tapahtuu itsestään omalla painollaan. Ei tarvtse istuttaa omenapuutakaan, kaikki kasvaa itsekseen. Niiden kanta on tiukka preussilainen tekeminen. Ajattelevat että se omenapuukin istutetaan ja rakennetaan lehti lehdeltä. Elävä olento kasvaa itsestään ja kieli imeytyy ihan ilman mitään työtä sinne pääkoppaan kuin vauvalla ja pienellä lapsella.
Ei kuolemistakaan tarvitse opetella. Egyptiläiset valmistautui kuolemiseen koko elämänsä ajan. Sellainen on aika hupsua.
Elävälle olennolle asioiden pakottaminen on sitä kuin yrittäisi ottaa leppäpirkon kädelle. Se ei tule siihen kädelle ja välttelee kaikin tavoin kättä. Sama pätee oppimiseen ja kun leppäpirkon on sitten väkisin ottanut kädelle, niin se kusasee ja lennähtää tiehensä jättäen keltaisen läikän muistoksi pakotuksesta.
Kieltä ei voi opettaa pakolla kenellekään, sama pätee keskusteluun.
Kaikki tulee rakkaudesta. Suomalaiset ei rakasta maahanmuuttajiaan tarpeeksi. Siksi kieltä ei opita, koska ei ole rakkautta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ettei sitten vaan hävetä jos satutkin tarvitsemaan?
Mikä toi häpeäjuttu on?
Häpeättekö jos saatte jalkapallotapahtumssa turpaan vastapuolen fanilta ja ei tullut opeteltua tappelemaan?
Klaus tempaisee heijarin ohimoon, kun menit väärälle puolelle väärän viirin kanssa. Niin harmi, kun opiskelin aukomaan päätäni saksaksi mutta en tappelemaan. Nyt hävettää.
Miksi osaamattomuus hävettää teitä ja pitäisikö kaikki osata täydellisesti?
Ei tainnut olla puhetta täydellisesti osaamisesta. Suomalaisetkaan eivät osaa suomea "täydellisesti". Oli puhe tulemisesta toimeen jollakin kielellä. Jos on ollut vuosikausia jonkin kielen vaikutuspiirissä eikä silti tule toimeen niin hävettäisi se itseä ainakin.
Asuimme suomalaisen puolison kanssa pitkään ei-englanninkielisessä maassa, ei lapsia. Minä opettelin paikallisen kielen niin että osasin puhua ja kirjoittaa suht sujuvasti ja hoidinkin sitten vuosia kaikenlaiset asioinnit, paperityöt, veroilmoitukset, sähkösopparit, kommunikoinnin vuokranantajan kanssa jne. Puolisoni oppi kyllä vuosien saatossa kieltä vähäsen, mutta ei puhunut eikä kirjoittanut sitä.
Sitten kun muutettiin takaisin Suomeen, niin olihan se mulle helpotus, että kumpikin kykenee taas hoitamaan asioita sujuvasti ja täydellä ymmärryksellä.
Alue: Aihe vapaa
Suomen vaikeus tulee sijapäätteistä. Ymmärrettävää puhetta on helppo oppia. Näkeä kissa juosta tie yli. Kaikki ymmärtää vaikka ei ole pilkulleen oikein. Täydellinen kielenhallinta taas on vaikeaa. Näin kissan juoksevan tien yli.