Lue keskustelun säännöt.
Miksi koulukiusaajat aina menestyy elämässään?
Kommentit (255)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluikäset on lapsia. Jos itse on yhtään kasvanut niin tajuaa myös sen että lapset tekee virheitä, tuskimpa se kiusaaja enää aikuisena kiusais jos sitä näkis kadulla, eli se on menny eteenpäin kun taas kiusattu jää menneisyyteen jumiin. Päästäkää irti ja olkaa itse aikuisia tai reiluja jos kerta haluatte että muutkin ovat, uhriutuminen katkeroittaa eikä siitä ole hyötyä kellekkään
Helppo sanoa jos et itse kanna traumoja
Vain sinä ja vain sinä niitä kannat?
No kun ne traumat juuri estää menemästä eteenpäin. Sulla
Halusin vaan kertoa, että miten vääristynyt sinun ajatusmaailmasi on.
Sinä halusit kertoa, että minussa on vika? En osaa näytellä tunteita oikein?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minuakin kiusattiin, ja kiusaajat menestyneet ihan hyvin elämässä, mutta ei mitenkään huippuhyvin. Itsellä ollut kivinen tie, terapiat yms., mutta nyt olen siinä pisteessä, että asiat hyvin. Toki sisällä on valtavasti epävarmuutta, pelkään ihmisiä ja jännitän sosiaalisia tilanteita edelleen. Joudun lopun ikääni kärsimään näistä asioista. Mutta päällisin puolin ovat asiat elämässäni järjestyneet ja ulkoisesti olen ihan hyvin pärjännyt.
Lapsena uskoin niihin tarinoihin, joissa paha saa palkkansa ja ruma ankanpoikanen nousee kauniina joutsenena siivilleen. Oli karu paikka tajuta näiden satujen olevan satua, mutta ehkä ne lapsena suojasivat ja antoivat voimaa.
Sama mulla. Vieläkin kun joku korottaa ääntä, niin alan tärisemään. Ja ikää kohta 50.
Monet kiusaajat tulevat pitkälle koulutetuista ja varakkaista perheistä. Vanhemmiltaan oppivat käyttämään kyynärpäitään ja alistamaan muita. Vanhempien verkosto suojelee joka käänteessä. Hyvin pyyhkii, ovat ylimielisiä ja päätyvät usein johtavaan asemaan vaikka vanhempien suhteilla.
Elämä on epäoikeudenmukaista, mutta liikaa ei kannata jäädä pohtimaan. Parempi huolehtia omista asioista mahdollisimman hyvin.
Virallinen tieto kiusaamisesta on yhtä tyhjän kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluikäset on lapsia. Jos itse on yhtään kasvanut niin tajuaa myös sen että lapset tekee virheitä, tuskimpa se kiusaaja enää aikuisena kiusais jos sitä näkis kadulla, eli se on menny eteenpäin kun taas kiusattu jää menneisyyteen jumiin. Päästäkää irti ja olkaa itse aikuisia tai reiluja jos kerta haluatte että muutkin ovat, uhriutuminen katkeroittaa eikä siitä ole hyötyä kellekkään
Helppo sanoa jos et itse kanna traumoja
Vain sinä ja vain sinä niitä kannat?
No kun ne
Halusin vaan kertoa, että miten vääristynyt sinun ajatusmaailmasi on.
Mitä enemmän on joutunut patoamaan tunteita sisälleen, sitä suurempi taipumus on purkaa niitä syyttelemällä muilta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluikäset on lapsia. Jos itse on yhtään kasvanut niin tajuaa myös sen että lapset tekee virheitä, tuskimpa se kiusaaja enää aikuisena kiusais jos sitä näkis kadulla, eli se on menny eteenpäin kun taas kiusattu jää menneisyyteen jumiin. Päästäkää irti ja olkaa itse aikuisia tai reiluja jos kerta haluatte että muutkin ovat, uhriutuminen katkeroittaa eikä siitä ole hyötyä kellekkään
Helppo sanoa jos et itse kanna traumoja
Vain sinä ja vain sinä niitä kannat?
No kun ne
Et vaan osaa asettua kiusatun asemaan. Mut elä tästä suuttu, se on ihan tyypillistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaako kiusaamisesta sanoa, mitä mieltä? Jos ei sano ja hyväksyy niin kiusaajat saa polttoainetta. Mutta jos kertoo onko sekin huono? Mua kiusattiin ja en reagoinut mitenkään, ei ollut hyvä. Tuli vuosia muöhemmin mieleen ja romahdin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aina menestyy elämässään? Meillä oli koulukiusaaja koulussa. Ainut jonka muistan. Tappoi itsensä vähän yli kaksikymppisenä.
Yksi vaan? Meidän koulussa nää on kiusaajaporukoissa ollu.
No, en minä muita laske kiusaajiksi. Tämä saattoi sylkeä päälle ja yrittää lyödä. Vittuilua en laske kiusaamiseksi. Aina pystyi vittuilemaan takaisin.
Mulla ei auttanut edes koulun vaihtaminen, kun tällä kiusaajalla oli kavereita myös siellä uudessa koulussa. Kumpa oliskin ollut vaan yks lyöjä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun kiusaajajoukostani vain yksi - yllättäen se pääkiusaaja - on aikuisena menestynyt. Hän oli todella vahva luonteeltaan ja erinomainen manipuloija. Ei syystä tai toisesta pitänyt minusta, ja sai jätettyä minut ulkopuolelle luokan muista tytöistä. Kasvotusten häntä ihailtiin ja kannustettiin, ja näistä syistä hän varmasti on menestynyt myöhemminkin. Mutta huom: kukaan tuosta hänen porukastaan ei aidosti pitänyt hänestä, vaan puhuivat hänestä äänekkäästi pahaa aina kun hän ei ollut paikalla. Ei käynyt kateeksi.
Muilla kiusaajilla, eli niillä ns. peesaajilla, ei elämä olekaan ollut niin loisteliasta. Vaatimaton ura, työttömyyttä, päihdeongelmaa, vaikeuksia löytää hyvä parisuhde ja niin edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tännekin keskusteluun on näköjään tullu kiusaajia halveksimaan kiusattuja.
Kaikki jotka ovat sinun kanssasi eri mieltä ovat kiusaajia?
Tavoitteena ei ole keskustelu, vaan "voittaa" keskustelu ja saada oma tahto läpi. Nämä puuttuvat siihen, kuka kommentin sanoo, ei siihen, mitä hän sanoo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiusaamiseen puututaan väärällä tavalla. Se ei toimi. Kiusattua pitää opettaa pitämään puoltaan.
Pitää kasvattaa vähän paksumpi nahka ja letkautella takaisin, mutta ovelasti huumorin varjolla, niin kiusaaja ei mahda mitään.
Tästä voi jopa seurata, että kiusatun taitavuus huomataan ja hän pääsee porukoihin. Hän on silloin oppinut pärjäämään eikä enää altistu kiusaamiselle. Ei hänen oikeasti tarvi myöhemmin kiusaajan kaveri olla, riittää että esittää sellaista. Kyse on itsesuojeluvaistosta.
Vähän sama, kuin jos karhu tulee vastaan. Ei siinä ruveta oikeudenmukaisuutta pohtimaan, vaan käytetään keinoja, joilla karhun aikeet tehdään tyhjäksi.
Viralliset neuvottelut kiusaamisesta on tehottomia. Ne vaan täyttää lain kirjaimen, että asiaan on puututtu. Lähinnä niillä puuttuja turvaa selustansa. Kiusattu ei niistä hyödy.
Ei kaikki menesty. Moni mun tuntema koulukiusaaja on jo nuorena kuollut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kouluikäset on lapsia. Jos itse on yhtään kasvanut niin tajuaa myös sen että lapset tekee virheitä, tuskimpa se kiusaaja enää aikuisena kiusais jos sitä näkis kadulla, eli se on menny eteenpäin kun taas kiusattu jää menneisyyteen jumiin. Päästäkää irti ja olkaa itse aikuisia tai reiluja jos kerta haluatte että muutkin ovat, uhriutuminen katkeroittaa eikä siitä ole hyötyä kellekkään
Helppo sanoa jos et itse kanna traumoja
Vain sinä ja vain sinä niit
Et vaan osaa asettua kiusatun asemaan. Mut elä tästä suuttu, se on ihan tyypillistä.
Niin...tunteet eivät ole yhteismitallisia.
Ei kaikkia näytelmiä kannata ottaa niin tosissaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en allekirjoita. Itse olen kiusaajani kanssa samalla alalla ja tienaan häntä 1000€ enemmän. Sillä on merkitystä uhriutuuko kiusaamisesta vai meneekö eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Kiusaamiseen puututaan väärällä tavalla. Se ei toimi. Kiusattua pitää opettaa pitämään puoltaan.
Pitää kasvattaa vähän paksumpi nahka ja letkautella takaisin, mutta ovelasti huumorin varjolla, niin kiusaaja ei mahda mitään.
Tästä voi jopa seurata, että kiusatun taitavuus huomataan ja hän pääsee porukoihin. Hän on silloin oppinut pärjäämään eikä enää altistu kiusaamiselle. Ei hänen oikeasti tarvi myöhemmin kiusaajan kaveri olla, riittää että esittää sellaista. Kyse on itsesuojeluvaistosta.
Vähän sama, kuin jos karhu tulee vastaan. Ei siinä ruveta oikeudenmukaisuutta pohtimaan, vaan käytetään keinoja, joilla karhun aikeet tehdään tyhjäksi.
Viralliset neuvottelut kiusaamisesta on tehottomia. Ne vaan täyttää lain kirjaimen, että asiaan on puututtu. Lähinnä niillä puuttuja turvaa selustansa. Kiusattu ei niistä hyödy.
On haitallista, jos opetetaan pienestä pitäen olemaan uhreja tai tarkkailemaan asioita uhrin näkökulmasta. Tällainen ajatusmalli pitää nimenomaan altavastaajina, koska uhrin asemasta on aika vaikeaa tehdä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tännekin keskusteluun on näköjään tullu kiusaajia halveksimaan kiusattuja.
Kaikki jotka ovat sinun kanssasi eri mieltä ovat kiusaajia?
Tavoitteena ei ole keskustelu, vaan "voittaa" keskustelu ja saada oma tahto läpi. Nämä puuttuvat siihen, kuka kommentin sanoo, ei siihen, mitä hän sanoo.
"Otat vaan itseäs niskasta kiinni ja jatkat eteenpäin" Ei tällaset kommentit oikein ole asiallisia, kyllä ne pitää oikaista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tunnen läheisesti entisen koulukiusaajan. Naureskelee edelleen kuinka kiusasi esim uskovaisia koulutovereitaan.
On nyt 56-vuotias, toimii myyjänä, palkka noin 3 500 € / kk, asuu kaupungin vuokra-asunnossa, ei muuta omaisuutta kuin asunnon irtaimisto ja parin tonnin auto.
Että onko tuo nyt elämässä menestymistä sitten...
Riippuu mihin vertaa. Alkoholista turvaa hakeneeseen juoppoon, on.
Alkoholista turvaa hakenut juoppo kuulostaa ressukalta, ja tuo kiusaaja-myyjä taas on normiporukkaan verrattuna kaukana mistään menestyjästä.
No, kumpi ite haluisit olla?
Mulle on tärkeää olla hyvä ihmin
Ai niinkö helposti kuvittelet asioiden korjaantuvan?
Juu. :) En voisi elää p a sk an ihmisen nahoissa. Karmea ajatuskin, mieluummin olisin olematta ollenkaan jos ainoa vaihtoehto olisi tuo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tännekin keskusteluun on näköjään tullu kiusaajia halveksimaan kiusattuja.
Kaikki jotka ovat sinun kanssasi eri mieltä ovat kiusaajia?
Tavoitteena ei ole keskustelu, vaan "voittaa" keskustelu ja saada oma tahto läpi. Nämä puuttuvat siihen, kuka kommentin sanoo, ei siihen, mitä hän sanoo.
"Otat vaan itseäs niskasta kiinni ja jatkat eteenpäin" Ei tällaset kommentit oikein ole asiallisia, kyllä ne pitää oikaista.
Antamalla tikkari ja jaxuhali ihminen elää onnellisena elämänsä loppuun asti?
Vierailija kirjoitti:
Monet kiusaajat tulevat pitkälle koulutetuista ja varakkaista perheistä. Vanhemmiltaan oppivat käyttämään kyynärpäitään ja alistamaan muita. Vanhempien verkosto suojelee joka käänteessä. Hyvin pyyhkii, ovat ylimielisiä ja päätyvät usein johtavaan asemaan vaikka vanhempien suhteilla.
Elämä on epäoikeudenmukaista, mutta liikaa ei kannata jäädä pohtimaan. Parempi huolehtia omista asioista mahdollisimman hyvin.
Virallinen tieto kiusaamisesta on yhtä tyhjän kanssa.
Se on totta, että on paras vahvistaa lasta ja opettaa hänet pärjäämään, ei uhriuttaa häntä (vaikka tietysti pitää lohduttaa jos lapsella paha mieli).
Tarvittaessa koulun vaihto. Kiusaamiseen pitää puuttua, mutta ei uhriuttaa lasta ettei tulisi uhrin identiteettiä. Uhrin identiteetillä hankalampi loistaa ja saada omat lahjat käyttöön.
Sama näkemys. Oman yläasteeni pahimmat kiusaajat ovat lähes kaikki kuolleet. Nuorimmat kuolivat jo alle parikymppisenä.
Mutta toki niitä menestyviä koulukiusaajia myös on. Oman lapseni kiusaaja vaikuttaa menestyvän ihan hyvin. Ehkä tässä rajana on millaisesta kodista kiusaaja on lähtöisin. Manipuloiva psykopaatti hyvästä kodista menestynee elämässä luultavasti aika hyvin.