Miten lasta on tarkoitus kasvattaa, jos sanoittaminen ei tehoa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumma, että lasten kasvatuksessa niin kutsuttu sanoittaminen ei toimi, vaikka terapiassa ja panttivankineuvottelussa se toimii. Olisikohan vika kuitenkin siinä, että vanhempi tekee sen täysin väärin ja kuvittelee tekevänsä oikein.

Panttivankineuvotteluissa poliisin tarkka-ampujat piirittävät talon ja rikollinen viettää vankisellissä ainakin seuraavat 10 vuotta jollei tule ammutuksi.

Onhan tuo nyt aivan toinen todellisuus kuin lastenkasvatus missä jopa jäähyllä uhkaamista pidetään törkeänä väärinkäytöksenä joka pilaa lapsen tulevaisuuden.

No ei pidetä. Jäähy on ihan sallittu kasvatuskeino. En ymmärrä mistä tämä nettipalstoilla kiertäv

Huoh, tämä on täyttä humpuukia jossa ei vaan ymmärretä mitä jäähyllä tarkoitetaan. Jäähy on täysin ok, kun se toteutetaan lapsenikätasoisesti kasvatusmenetelmänä, ei rangaistuksena. Eli lasta ei nöyryytetä tai eristetä, jäähy pidetään lyhyenä (käytännössä 1 min per ikävuosi) ja jäähyvin jälkeen tilanne puretaan keskustelemalla asia läpi lapsen kanssa. Jäähy on rauhoittumiskeino tilanteessa, jossa lapsi on liian "kierroksilla" keskusteluun.

T. Vaka-ope 

Lapsi saattaa silti kokea jäähyn rangaistuksena jolloin jäähyn toteuttanut vakaope, vakasosionomi, vakahoitaja tai vaka-avustaja on ongelmissa.

Älä vastaa kun et edes ymmärtänyt, mitä tuo vaka-ope kirjoitti. "lasta ei nöyryytetä tai eristetä". Silloin lapsi ei koe sitä rangaistuksena. Lapsi menee sivummalle aikuisen kanssa yhdessä, istuskelemaan vierekkäin, esim. 

Missä maailmankaikkeudessa lapsi pitää sitä rangaistuksena? Mitä ongelmia siitä tulee ja millä perusteella? Lapsi viedään sivummalle jotta tilanne saadaan poikki? Voidaan jättää se "jäähy" sana pois jos sitä ei nyt kyetä tajuamaan. 

Vierailija kirjoitti:

Jostain oudosta syystä ammattikasvattajien lapset ovat kaikkein pahimpia häiriköitä.

Päiväkodissa oli kaksi aika isoa poikaa,  jotka sadistisesti kiusasi pienempiä. Tunnekylmiä häiriköitä, jotka selvästi nautti toisten hädästä.

Muut lapset pelkäsi ja lopulta poikien vanhemmille kerrottiin asiasta muiden  vanhempien pyynnöstä. Kävi ilmi, että poikien äiti oli kasvatusneuvolan psykologi. 

jos häirikkö ei syö,ruoka pois ja seuraavan ruokaajan aikana vasta saa ruokaa.toimii parin harjoitus kerran jälkeen.

remmin esille ottaminenkin pelittää edelleen.siitähän lähdetään että pennut ei määrää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eikö faktoilla oikeasti ole kasvatuksessa mitään väliä? Pelkästään puhutaan tunteista.

 

Miksi tunteista puhuminen tarkoittaisi sitä, ettei faktoilla ole väliä?

Tunnepohjainen argumentointi on faktapohjaisen argumentoinnin vastakohta. Tunnekasvattajat olettavat, että lapsi ei kykene analysoimaan asioiden syy- ja seuraussuhteita vaan toimii sanoittettujen tunteidensa orjana.

Ei tietenkään ole vastakohta. Sitä voi tietää tosiasiat ja sitten ne tosiasiat voivat herättää jotain tunteita. Ei siinä ole mitään ristiriitaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jostain oudosta syystä ammattikasvattajien lapset ovat kaikkein pahimpia häiriköitä.

Päiväkodissa oli kaksi aika isoa poikaa,  jotka sadistisesti kiusasi pienempiä. Tunnekylmiä häiriköitä, jotka selvästi nautti toisten hädästä.

Muut lapset pelkäsi ja lopulta poikien vanhemmille kerrottiin asiasta muiden  vanhempien pyynnöstä. Kävi ilmi, että poikien äiti oli kasvatusneuvolan psykologi. 

Kasvatusneuvolan psykologit lienevät se ammattiryhmä joka kaikkein pahiten on hurahtanut sanoituskasvatukseen. Jos heiltä erehtyy kysymään neuvoa johonkin niin vastaus kaikkeen on sanoitus. Jos kertoo laittaneensa lapsensa jäähylle niin psykologi tekee lasun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän kaksi päiväkotia, joissa henkilökunta tuntee lapset yksilöinä ja keskinäinen kunnioitus ja luottamus heidän välillään on kunnossa.

Lapsille on aikaa, koska päiväkodit ja ryhmät ovat pieniä. Lapset uskoo puhetta eikä kiusaa. Mitään rangaistuksia ei ole käytössä.

Molemmissa henkilökunnan vaihtuvuus on olematon. Sijaisista jatkopestejä saa ne, jotka osaa toimia samojen periaatteiden mukaan.  Lapset voi hyvin ja työntekijät voi hyvin.

Yksi ainoa hankala ja itsepäinen lapsi sekoittaisi tuon pakan ja ajaisi päiväkodin kriisiin, koska henkilökunnan käyttämää kanonisoitua toimintatapaa ei voida muuttaa. Päiväkoti olisi täysi aseeton sen lapsen edessä joka kieltäytyy käyttäytymästä niin kuin strategiapaperissa sanotaan.

Päiväkotiin tullut "hankala ja itsepäinen" lapsi otettiin lämmöllä vastaan.

Hänelle annettiin paljon aikuisen seuraa, juteltiin mukavassa hengessä ja otettiin aluksi aikuisen opastuksella mukaan leikkeihin.

Kuukaudessa hän muuttui. Alkoi luottaa ja uskalsi olla oma itsensä. Sai yhden kaverinkin. Ei enää eroa mitenkään muista lapsista. 

Aidosti laadukas hoito, joka tukee lapsen kehitystä, on mahdollista, mutta se edellyttää pieniä ryhmiä ja riittävästi osaavaa henkilökuntaa, jotka aidosti huolehtii lasten parhaasta. Strategiapaperit on byrokratiaa ja ihan muu juttu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näyttämällä mitä huonosta käytöksestä seuraa. 

Lapsi viskoo ruokaa-> pois pöydästä ja vasta seuraavalla ruualla uusi yritys 

Lapsi lyö hiekkalaatikolla -> lapsi nostetaan laatikosta pois, lähdetään kotiin

Lapsi lyö toista -> sanotaan tiukasti EI, annetaan lohdutusta, huomiota lyödylle. Näytetään aikuisen pettynyt ilme lyöjälle. 

Lapsi kiukuttelee pelin poislaittamisesta-> pelitauko useaksi päiväksi. Ennen seuraavaa kertaa puhutaan milloin ja miten pelaaminen lopetetaan. Jos ei taaskaan toimi-> peli on pidempään jäähyllä

Vähemmän sanoja, enemmän selkeää, rauhallista, konkreettista rajan näyttämistä. 

Tässä esimerkkejä vanhan ajan pelolla kasvattamisesta.

Mikä oli oikea tapa. Nykylapsista kasvaa sanoittamalla ihan kuraa.  Miksi ihmeessä pilata kansakunta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumma, että lasten kasvatuksessa niin kutsuttu sanoittaminen ei toimi, vaikka terapiassa ja panttivankineuvottelussa se toimii. Olisikohan vika kuitenkin siinä, että vanhempi tekee sen täysin väärin ja kuvittelee tekevänsä oikein.

Panttivankineuvotteluissa poliisin tarkka-ampujat piirittävät talon ja rikollinen viettää vankisellissä ainakin seuraavat 10 vuotta jollei tule ammutuksi.

Onhan tuo nyt aivan toinen todellisuus kuin lastenkasvatus missä jopa jäähyllä uhkaamista pidetään törkeänä väärinkäytöksenä joka pilaa lapsen tulevaisuuden.

No ei pidetä. Jäähy on ihan sallittu kasvatuskeino.

Älä vastaa kun et edes ymmärtänyt, mitä tuo vaka-ope kirjoitti. "lasta ei nöyryytetä tai eristetä". Silloin lapsi ei koe sitä rangaistuksena. Lapsi menee sivummalle aikuisen kanssa yhdessä, istuskelemaan vierekkäin, esim. 

Missä maailmankaikkeudessa lapsi pitää sitä rangaistuksena? Mitä ongelmia siitä tulee ja millä perusteella? Lapsi viedään sivummalle jotta tilanne saadaan poikki? Voidaan jättää se "jäähy" sana pois jos sitä ei nyt kyetä tajuamaan. 

Lapsen on syytä kokea sitä tunnetta mikä hänelle sanoitetaan. Jos vakaope sanoo lapselle, että "tulepas vakaopen kanssa istumaan tänne mukavalle penkille" niin ei siinä ole sitä vaihtoehtoa, että lapsi kokisikin istumisen ikävänä eli rangaistuksena.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäähyt ovat tehokas keino pienillä. Jos ei tottele niin joutuu jäähylle ja siellä ollaan niin kauan kunnes uhmakkuus häviää.  Jäähyn voi lusia esimerkiksi penkillä istuen, nurkassa seisten tai vanhemman kädestä kiinni pitäen.

Tässä esimerkkejä, jos haluaa kasvattaa lastaan alistamalla.

Mutta oli tehokasta eikä kellekään kuitenkaan jäänyt mitään traumoja. Nykypäivän pumpulissa kasvatetut kakarat ahdistuvat pienistäkin vastoinkäymisistä eikä älyn juoksussakaan ole hurraamista.

Kyllä minulle ainakin jäi traumat jatkuvasta pelossa elämisestä. Minusta tuli hiljainen hiirulainen joka ei uskalla pitää puoliaan ja ajauduin aikuisena huonoihin suhteisiin joissa minua myös alistettiin ja hakattiin. Mikään ei sinänsä muttunut lapsuudesta. Itsevarmuutta olen alkanut saamaan vasta nyt yli 40-vuotiaana, mutta puolet elämästä meni ns.hukkaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumma, että lasten kasvatuksessa niin kutsuttu sanoittaminen ei toimi, vaikka terapiassa ja panttivankineuvottelussa se toimii. Olisikohan vika kuitenkin siinä, että vanhempi tekee sen täysin väärin ja kuvittelee tekevänsä oikein.

Panttivankineuvotteluissa poliisin tarkka-ampujat piirittävät talon ja rikollinen viettää vankisellissä ainakin seuraavat 10 vuotta jollei tule ammutuksi.

Onhan tuo nyt aivan toinen todellisuus kuin lastenkasvatus missä jopa jäähyllä uhkaamista pidetään törkeänä väärinkäytöksenä joka pilaa lapsen tulevaisuuden.

No

Älä vastaa kun et edes ymmärtänyt, mitä tuo vaka-ope kirjoitti. "lasta ei nöyryytetä tai eristetä". Silloin lapsi ei koe sitä rangaistuksena. Lapsi menee sivummalle aikuisen kanssa yhdessä, istuskelemaan vierekkäin, esim. 

Missä maailmankaikkeudessa lapsi pitää sitä rangaistuksena? Mitä ongelmia siitä tulee ja millä perusteella? Lapsi viedään sivummalle jotta tilanne saadaan poikki? Voidaan jättää se "jäähy" sana pois jos sitä ei nyt kyetä tajuamaan. 

Lapsen on syytä kokea sitä tunnetta mikä hänelle sanoitetaan. Jos vakaope sanoo lapselle, että "tulepas vakaopen kanssa istumaan tänne mukavalle penkille" niin ei siinä ole sitä vaihtoehtoa, että lapsi kokisikin istumisen ikävänä eli rangaistuksena.

Miksei jäähy saisi olla rangaistus?

Vierailija kirjoitti:

Jos sanoittaminen ei oikeasti tehoa, se voi johtua siitä, että lapselle ei ole kehittynyt minkäänlaista kiintymyssuhdetta sinuun. Hän ei yksinkertaisesti välitä vähääkään siitä, miltä sinusta tuntuu, eikä kaipaa ymmärrystä sinulta, eikä hänellä ole mitään tarvetta elää sovussa kanssasi.

Veikkaanpa että useimmille ei ole syntynyt mitään sellaista. En minäkään ole koskaan vähäänään välittänyt siitä, miltä vanhemmistani tai kenestäkään muustakaan tuntuu. Välitän vain siitä, etten saa itse paskaa niskaan, joten käytökseni on ihan "kunnon kansalaisen" käytöstä. Ja kun katselen muita ihmisiä ympärilläni, niin ei heilläkään täytä olevan minkäänlaista kiintymystä mihinkään suuntaan. Eli tämä tunnekasvatus on vain unelmahöttöä siitä, millaisia ihmisten "pitäisi olla". Kun todellisuudessa sellainen utopia ei koskaan toteudu. Ihmiset pysyvät kurissa vain pakkovallalla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sanoittaminen ei oikeasti tehoa, se voi johtua siitä, että lapselle ei ole kehittynyt minkäänlaista kiintymyssuhdetta sinuun. Hän ei yksinkertaisesti välitä vähääkään siitä, miltä sinusta tuntuu, eikä kaipaa ymmärrystä sinulta, eikä hänellä ole mitään tarvetta elää sovussa kanssasi.

Veikkaanpa että useimmille ei ole syntynyt mitään sellaista. En minäkään ole koskaan vähäänään välittänyt siitä, miltä vanhemmistani tai kenestäkään muustakaan tuntuu. Välitän vain siitä, etten saa itse paskaa niskaan, joten käytökseni on ihan "kunnon kansalaisen" käytöstä. Ja kun katselen muita ihmisiä ympärilläni, niin ei heilläkään täytä olevan minkäänlaista kiintymystä mihinkään suuntaan. Eli tämä tunnekasvatus on vain unelmahöttöä siitä, millaisia ihmisten "pitäisi olla". Kun todellisuudessa sellainen utopia ei koskaan toteudu. Ihmiset pysyvät kurissa vain pakkovallalla.

Jostain kumman syystä kukaan ei ole ehdottanut tunnekasvatuksen käyttöä aikuisilla. Jos tekee rikoksen niin mitään rangaistusta ei tule vaan joku mukava täti tulee sanoittamaan rikollisen tunteita.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan annettiin lapsille risuvitsaa vai korvapuusti lapsen sitä vaatiessa ja lapsista kasvoi rehellisiä,  kohteliaita ja selkärankaisia ihmisiä  -  nykypäivänä lapsia ei saa kurittaa millään tavoin niin lapsesta tulee peukkua ja kokaiinia käyttäviä vihervasemmistolaisia ihmissaastoja.

Tässäpä se totuus pähkinän kuoressa.

 

Maailmamme ei tarvitse auktoriteettiuskovaisia,kuuliaisesti oppi-isää seuraavia ja hänen puheitaan toisetelevia kansalaisia, sellaisia on jo Pohjois-Koreassa ja Kiinassa rittämiin.

Maailma tarvitsee kaikilla osaäalueilla kyseenalaistajia ja uusien ideoiden keksijöitä. Sellaisia ei synny persukasvatuksella, sillä syntyy vain diktaattoreille uskollisia alamaisia, jotka eivät ajattele itse.

Me kaikki tiedämme että vapaalla kasvatuksella kasvaa näitä peukkua ja kokaiinia käyttäviä ihmissaastoja joilla niitä ideoita riittää kaiken maailman rikoksiin,  ryöstäelemisiin,  raiskauksiin,  puukotuksiin ynnä muuhun kaikkeen pahuuteen.

 Mutta hei,  juuri nuo ihmissaastathan todistavat tämän todeksi varsinkin kun vertaamme heitä siihen menneeseen maailmaan ja silloisten kasvatus metodien tuloksiin.

Vaikkapa vain muutaman tuhannen vuoden ajalta taaksepäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan annettiin lapsille risuvitsaa vai korvapuusti lapsen sitä vaatiessa ja lapsista kasvoi rehellisiä,  kohteliaita ja selkärankaisia ihmisiä  -  nykypäivänä lapsia ei saa kurittaa millään tavoin niin lapsesta tulee peukkua ja kokaiinia käyttäviä vihervasemmistolaisia ihmissaastoja.

Tässäpä se totuus pähkinän kuoressa.

 

Maailmamme ei tarvitse auktoriteettiuskovaisia,kuuliaisesti oppi-isää seuraavia ja hänen puheitaan toisetelevia kansalaisia, sellaisia on jo Pohjois-Koreassa ja Kiinassa rittämiin.

Maailma tarvitsee kaikilla osaäalueilla kyseenalaistajia ja uusien ideoiden keksijöitä. Sellaisia ei synny persukasvatuksella, sillä syntyy vain diktaattoreille uskollisia alamaisia, jotka eivät ajattele itse.

Me kaikki tiedämme että vapaalla kasvatuk

Sanoisin että tämä vapaa kasvatus on sitä että lapsiin ei keskitytä, heitä ei tunneta ja saavat vapaasti perseillä maailmalla. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi niin monet tässä ketjussa puhuvat lässyttämisestä? Mitä se tässä yhteydessä tarkoittaa? Aloituksessa ei edes ole sanaa lässyttäminen ja silti siihen palataan yhä uudestaan pitkin ketjua.

Lässyttäminen on hellyttävällä  ellenjokikunnas-äänellä piipitettyä tosiasioiden kaunistelua, kaiken kääntämistä ainoastaan positiiviseksi auringonpaisteeksi ja lapsen ylikehumista, vailla realiteetteja.

Miksi ihan normaalit ihmissuhdetaidot eivät muka toimi lasten kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihan normaalit ihmissuhdetaidot eivät muka toimi lasten kanssa.

Kyllä ne toimii mutta aikuiset eivät kestä lapsia joten siksi eivät pysty toimimaan normaalisti.

Lapsen tehtävä ei ole miellyttää aikuisia. Lapsen tehtävä ei ole pitää aikuisia tyytyväisinä.

Koska jäähy häpäisee lasta ja on nöyryyttävää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumma, että lasten kasvatuksessa niin kutsuttu sanoittaminen ei toimi, vaikka terapiassa ja panttivankineuvottelussa se toimii. Olisikohan vika kuitenkin siinä, että vanhempi tekee sen täysin väärin ja kuvittelee tekevänsä oikein.

Panttivankineuvotteluissa poliisin tarkka-ampujat piirittävät talon ja rikollinen viettää vankisellissä ainakin seuraavat 10 vuotta jollei tule ammutuksi.

Onhan tuo nyt aivan toinen todellisuus kuin lastenkasvatus missä jopa jäähyllä uhkaamista pidetään törkeänä väärinkäytöksenä joka pil

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näyttämällä mitä huonosta käytöksestä seuraa. 

Lapsi viskoo ruokaa-> pois pöydästä ja vasta seuraavalla ruualla uusi yritys 

Lapsi lyö hiekkalaatikolla -> lapsi nostetaan laatikosta pois, lähdetään kotiin

Lapsi lyö toista -> sanotaan tiukasti EI, annetaan lohdutusta, huomiota lyödylle. Näytetään aikuisen pettynyt ilme lyöjälle. 

Lapsi kiukuttelee pelin poislaittamisesta-> pelitauko useaksi päiväksi. Ennen seuraavaa kertaa puhutaan milloin ja miten pelaaminen lopetetaan. Jos ei taaskaan toimi-> peli on pidempään jäähyllä

Vähemmän sanoja, enemmän selkeää, rauhallista, konkreettista rajan näyttämistä. 

Tässä esimerkkejä vanhan ajan pelolla kasvattamisesta.

Mikä oli oikea tapa. Nykylapsista kasvaa sanoittamalla

Ei pidä paikkaansa.

Vierailija kirjoitti:

jos häirikkö ei syö,ruoka pois ja seuraavan ruokaajan aikana vasta saa ruokaa.toimii parin harjoitus kerran jälkeen.

remmin esille ottaminenkin pelittää edelleen.siitähän lähdetään että pennut ei määrää.

Näin sanoo vain roisi lapseton Vanhapiika...😝😝😝😝