Miten lasta on tarkoitus kasvattaa, jos sanoittaminen ei tehoa?

Joskus täytyy lässyttää lapselle. Täytyy ymmärtää missä tilanteessa ja miksi.

Vierailija kirjoitti:

 

Koska jäähy häpäisee lasta ja on nöyryyttävää.

Voi snif.

Vierailija kirjoitti:

Vieläkö täällä jauhetaan tätä paskaa?

Moukat jauhaa paskaa missä ei ole päätä ekä häntää 🤮🤮🤮🤮

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäähyt ovat tehokas keino pienillä. Jos ei tottele niin joutuu jäähylle ja siellä ollaan niin kauan kunnes uhmakkuus häviää.  Jäähyn voi lusia esimerkiksi penkillä istuen, nurkassa seisten tai vanhemman kädestä kiinni pitäen.

Tässä esimerkkejä, jos haluaa kasvattaa lastaan alistamalla.

Mutta oli tehokasta eikä kellekään kuitenkaan jäänyt mitään traumoja. Nykypäivän pumpulissa kasvatetut kakarat ahdistuvat pienistäkin vastoinkäymisistä eikä älyn juoksussakaan ole hurraamista.

Kyllä minulle ainakin jäi traumat jatkuvasta pelossa elämisestä. Minusta tuli hiljainen hiirulainen joka ei uskalla pitää puoliaan ja ajauduin aikuisena huonoihin suhteisiin joissa minua myös alistettiin ja hakattiin. Mikään ei sinänsä mu

Hyviä huomioita. Ihmisen elämä rakentuu lapsuuden pohjalle. Kohtelu on kohtalo.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jäähyt ovat tehokas keino pienillä. Jos ei tottele niin joutuu jäähylle ja siellä ollaan niin kauan kunnes uhmakkuus häviää.  Jäähyn voi lusia esimerkiksi penkillä istuen, nurkassa seisten tai vanhemman kädestä kiinni pitäen.

Tässä esimerkkejä, jos haluaa kasvattaa lastaan alistamalla.

Mutta oli tehokasta eikä kellekään kuitenkaan jäänyt mitään traumoja. Nykypäivän pumpulissa kasvatetut kakarat ahdistuvat pienistäkin vastoinkäymisistä eikä älyn juoksussakaan ole hurraamista.

Kyllä minulle ainakin jäi traumat jatkuvasta pelossa elämisestä. Minusta tuli hiljainen hiirulainen joka ei uskalla pitää puoliaan ja ajauduin aikuisena huonoihin suhteisiin joissa minua myö

Ei nyt ihan kohtalo. Itse voi tehdä paljon itsensä eteen, tiedän omalta kohdaltani. Kannattaa vahvistua ja ottaa viisautena.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa käyttää ihan perinteistä kasvatusta missä lasta sanoittamisen sijasta torutaan, ja jos lapsi ei tottele niin otetaan käyttöön uhkailu, kiristys ja lahjonta.

Jep, koska näinhän se menee oikeassakin elämässä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapsi lyö toista -> sanotaan tiukasti EI, annetaan lohdutusta, huomiota lyödylle. Näytetään aikuisen pettynyt ilme lyöjälle. 

Aikuisen pettynyt ilme lyöjälle innostaisi minua lyömään entistä enemmän. Olisi mahtavaa pystyä tuottamaan vanhemmalle pettymys.

 

Et taida olla kovin kiintynyt vanhempiisi.

Aivan, en ollut. Saivat minut pienestä pitäen häpeämään itseäni vain. Parempi olisi ollut, että lyömästä kieltävä vanhempi olisi näyttänyt vihaista kuin pettynyttä ilmettä. Pettynyt -> lapsi on olemassa täyttääkseen vahemman toiveet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa käyttää ihan perinteistä kasvatusta missä lasta sanoittamisen sijasta torutaan, ja jos lapsi ei tottele niin otetaan käyttöön uhkailu, kiristys ja lahjonta.

Jep, koska näinhän se menee oikeassakin elämässä

Täytyy vain muistaa olla tyylipuhdas.

Lopettakaa se saakelin lässytys niille kakaroille. Ei alle kouluikäinen (tai noin alle 5v)  ymmärrä kun vanhemmat puhuu ja "sanoittaa" tunteita, se kaikuu kuuroille korville ja lapsi turhaantuu siihen jaarittelun kun ei tajua ollenkaan mitä hänelle puhutaan. Lapsi on kuin koira, elää tässä hetkessä, ymmärtää lyhyitä yksittäisten sanojen käskyjä ja lukee ilmeitä ja kuulee joko äkäisen komennon tai positiivisen kehun. Kuri on kaiken a ja o, ei jatkuva neuvottelu, kaupankäynti ja tyhjän lässytys. 

Mitä te aikuiset itse sanoisitte jos elämä olisi joka paikassa kaupankäyntiä, työpaikalla pitäisi lahjoa työntekijöitä ja jos ei tee sovittujen pelisääntöjen mukaan niin saa arestia tai houkutellaan pullakahveilla tekemään asiat. Minkälaiseksi aikuiseksi kasvaa lapsi jonka kanssa kaikesta neuvotellaan ja lapselle sallitaan aina valinta ja om päätös. Ei, aikuiset määrää ja aikuisen sanan on pidettävä. Kasvattakaa vanhemmat munat itsellenne ja lopettakaa se penskojen ylianalysointi, palvominen ja jalustalle asettaminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen vanhaan annettiin lapsille risuvitsaa vai korvapuusti lapsen sitä vaatiessa ja lapsista kasvoi rehellisiä,  kohteliaita ja selkärankaisia ihmisiä  -  nykypäivänä lapsia ei saa kurittaa millään tavoin niin lapsesta tulee peukkua ja kokaiinia käyttäviä vihervasemmistolaisia ihmissaastoja.

Tässäpä se totuus pähkinän kuoressa.

 

Maailmamme ei tarvitse auktoriteettiuskovaisia,kuuliaisesti oppi-isää seuraavia ja hänen puheitaan toisetelevia kansalaisia, sellaisia on jo Pohjois-Koreassa ja Kiinassa rittämiin.

Maailma tarvitsee kaikilla osaäalueilla kyseenalaistajia ja uusien ideoiden keksijöitä. Sellaisia ei synny persukasvatuksella, sillä syntyy vain diktaattoreille uskollisia alamaisia, jotka eivät ajattele itse.

Sanoisin että tämä vapaa kasvatus on sitä että lapsiin ei keskitytä, heitä ei tunneta ja saavat vapaasti perseillä maailmalla. 

Vapaa kasvatus? Sen niminen tyylisuunta kasvatuksessa oli trendi 70-luvulla. Sen ajan lapset ovat jo viisikymppisiä. Perseileekö ne kovasti maailmalla? 

Lapsen kasvatus on kuin koiran kasvatus ja koiran kasvatus kuin lapsen kasvatus.

Ohjaamalla lempeästi. Pitämällä määrätyistä rajoista kiinni. Ei lyömällä, ei huutamalla. Annettu kielto on ehdoton, siitä ei saa antaa periksi. Kannustamalla ja palkitsemalla. Ei se sen vaikeampaa ole. Yleisin ongelma vanhemmilla on se, että ollaan lepsuja ja kasvatettava yksilö kokeillessaan rajoja saa venytettyä omaksi edukseen niitä ehtoja. Eli lössöt ja lässyttävät aikuiset on se ongelma. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sanoittaminen ei oikeasti tehoa, se voi johtua siitä, että lapselle ei ole kehittynyt minkäänlaista kiintymyssuhdetta sinuun. Hän ei yksinkertaisesti välitä vähääkään siitä, miltä sinusta tuntuu, eikä kaipaa ymmärrystä sinulta, eikä hänellä ole mitään tarvetta elää sovussa kanssasi.

Veikkaanpa että useimmille ei ole syntynyt mitään sellaista. En minäkään ole koskaan vähäänään välittänyt siitä, miltä vanhemmistani tai kenestäkään muustakaan tuntuu. Välitän vain siitä, etten saa itse paskaa niskaan, joten käytökseni on ihan "kunnon kansalaisen" käytöstä. Ja kun katselen muita ihmisiä ympärilläni, niin ei heilläkään täytä olevan minkäänlaista kiintymystä mihinkään suuntaan. Eli tämä tunnekasvatus on vain unelmahöttöä siitä, millaisia ihmisten "pitäisi olla". Kun todellisuudessa sellaine

Jostain kumman syystä kukaan ei ole ehdottanut tunnekasvatuksen käyttöä aikuisilla. Jos tekee rikoksen niin mitään rangaistusta ei tule vaan joku mukava täti tulee sanoittamaan rikollisen tunteita.

Pysähdys hetkeksi ajattelemaan. Aikuisten tunnekasvatus tunnetaan nimellä terapia. Monet aikuiset hakeutuu itse psykoterapiaan ja se on nimenomaan tunteita, muistoja, miten niitä käsitellä. Esim miten toimia, kun tulee ahdistava TUNNE. 

Rikollisille taas, tulee rangaistus, mutta tulee myös "täti puhumaan tunteista." Oletko kuullut millaista työtä vankiloissa tehdään? Nimenomaan puhutaan myös tunteista. Siellä on psykologia, sairaanhoitajaa, sossua. On monenlaista työpajaa, autetaan pitämään yhteyttä omiin lapsiin jne. Niitä vankeja kun yritetään kuntouttaa porttien ulkopuoliseen elämään. Se on kaikkien etu ettei rötöstely jatkuisi.

Useimmat tarvitsee apua päihdeongelmiin, jonka takana on isoja tunnesolmuja, jotainhan sillä päihteilyllä yritetään lääkitä / paikata. 

Suosittelen lukemaan ihmeelliset vuodet sekä huomaa hyvä -kirjat. Aikuiset on huolestuttavan suoritusorientoitineita ja eivät itseasiassa kommunikoi etukäteen selkeästi ja lapset eivät edes tiedä mitä heiltä odotetaan. Melko usein lapsi on halukas onnistumaan ja tekemään oikein, mutta jätetään yksin selvittämään, mitä se on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos sanoittaminen ei oikeasti tehoa, se voi johtua siitä, että lapselle ei ole kehittynyt minkäänlaista kiintymyssuhdetta sinuun. Hän ei yksinkertaisesti välitä vähääkään siitä, miltä sinusta tuntuu, eikä kaipaa ymmärrystä sinulta, eikä hänellä ole mitään tarvetta elää sovussa kanssasi.

Veikkaanpa että useimmille ei ole syntynyt mitään sellaista. En minäkään ole koskaan vähäänään välittänyt siitä, miltä vanhemmistani tai kenestäkään muustakaan tuntuu. Välitän vain siitä, etten saa itse paskaa niskaan, joten käytökseni on ihan "kunnon kansalaisen" käytöstä. Ja kun katselen muita ihmisiä ympärilläni, niin ei heilläkään täytä olevan minkäänlaista kiintymystä mihinkään suuntaan. Eli tämä tunnekasvatus on vain unelmahöttöä siitä, millaisia ihmisten "pitäisi olla". Kun todellisuudessa sellainen utopia ei koskaan toteudu. Ihmiset pysyvät kuriss

Sinulla on yleinen ajatusharha, jossa luulet että kaikki ovat kuten sinä. Ei se mitään, niin monet kuvittelee, että "kaikki ihmiset ovat kuten minä". Mutta hyvä olisi tiedostaa, että asia ei ole näin, ja itse saattaakin olla vähemmistössä.

Sinä olet vähemmistössä, kun kuvittelet ettei ihmisten kuulukaan välittää toisistaan. Ihminen lajina on sosiaalinen ja auttaa muita, muuten emme olisi selvinneet. Jos vanhemmat eivät olisi välittäneet jälkikasvustaan, me oltaisiin kuoltu sukupuuttoon jo aikojen alussa.

Muita auttavia ihmisiä on paljon, hoiva-alalle hakeutuu sellaisia, seurakuntiin hakeutuu sellaisia, ja vapaaehtoistyötä tekeviä on vaikka minkälaisten aiheiden parissa. Myös poliisi, pelastuslaitos on muiden auttamista.

Jotkut auttaa lapsia, jotkut vanhuksia, jotkut auttaa isompia yhteisöjä.

Se että sinä et välitä kenestäkään, on piirre jota ei useimmilla ihmisillä kyllä ole. Kuvailet psykopaatin, sosiopaatin tai narsistin tunne-elämää; sellaiset eivät välitä muista, vain siitä ettei itse saa paskaa niskaan. Ja sellaiset ihmiset luokitellaan persoonallisuushäiriöisiksi, se on häiriö, ei normi. Niin pieni vähemmistö te olette. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näyttämällä mitä huonosta käytöksestä seuraa. 

Lapsi viskoo ruokaa-> pois pöydästä ja vasta seuraavalla ruualla uusi yritys 

Lapsi lyö hiekkalaatikolla -> lapsi nostetaan laatikosta pois, lähdetään kotiin

Lapsi lyö toista -> sanotaan tiukasti EI, annetaan lohdutusta, huomiota lyödylle. Näytetään aikuisen pettynyt ilme lyöjälle. 

Lapsi kiukuttelee pelin poislaittamisesta-> pelitauko useaksi päiväksi. Ennen seuraavaa kertaa puhutaan milloin ja miten pelaaminen lopetetaan. Jos ei taaskaan toimi-> peli on pidempään jäähyllä

Vähemmän sanoja, enemmän selkeää, rauhallista, konkreettista rajan näyttämistä. 

Tässä esimerkkejä vanhan ajan pelolla kasvattamisesta.

Mikä oli oikea tapa. Nykylapsista kasvaa sanoittamalla ihan kuraa.  Miksi ihmeessä pilata kansakunta?

Uskotko että sun sukupolvesta on sanottu ihan samaa (mikä ikinä sun sukupolvi onkaan). Joka ikinen uusi sukupolvi haukutaan edellisen taholta. Ja silti, joka ikinen uusi sukupolvi on edellistä parempi. Sellainen sanontakin on. Pojasta polvi paranee. 

Mutta nuoriso on aina pilalla... mukamas. Kuulostat ihan buumerilta. 

Vierailija kirjoitti:

Lapsen kasvatus on kuin koiran kasvatus ja koiran kasvatus kuin lapsen kasvatus.

Ohjaamalla lempeästi. Pitämällä määrätyistä rajoista kiinni. Ei lyömällä, ei huutamalla. Annettu kielto on ehdoton, siitä ei saa antaa periksi. Kannustamalla ja palkitsemalla. Ei se sen vaikeampaa ole. Yleisin ongelma vanhemmilla on se, että ollaan lepsuja ja kasvatettava yksilö kokeillessaan rajoja saa venytettyä omaksi edukseen niitä ehtoja. Eli lössöt ja lässyttävät aikuiset on se ongelma. 

"Ei lyömällä, ei huutamalla."

Mä en ymmärrä miksi huutaminen aina sanotaan huonoksi, vai olenko autisti, kun en sitä ymmärrä näissä keskusteluissa ikinä. Kyllä mä huudan joskus niin lapsille kuin koirillekin, joskus on pakko. Ai kuinka niin? Jos esim juoksevat / uivat / fillaroivat poispäin ja on pakko saada joku asia perille just nyt. Normaali puhe ei kuulu poispäin viilettävälle selälle. Joten huudan. 

Joskus vastasin kyselyyn, MLL:n tai vastaavan. Siinä kysyttiin huudatko - ei, joskus vahingossa, kyllä tarkoituksella tms vaihtoehdot. Vastasin, kyllä tarkoituksella. Sain tulokset kotiin - olin AINOA kaikista vastaajista, joka oli vastannut "huutaa tarkoituksella" Mitä kettua oikeasti. Kuka pärjää lasten kanssa ettei koskaan tarvi kovaan ääneen kailottaa mitään? Ne ei ole koskaan esim toisessa päässä taloa, tai keskenään pihalla, niin että tarvii huutaa takaisin sisälle? 

Mitä sinä tarkoitat huutamisella, kun rinnastat sen lyömiseen??

... ja oma teini sanoo huutamiseksi sitä, kun normaalilla äänellä vaaditaan tekemään jotain. Sanoo niin myös opettajista. Pyytäminen, komentaminen, on huutamista nykynuorien mielestä. Hänkin ymmärtää "huutamisen" eri tavoin kuin minä. Ja ilmeisesti myös eri tavoin kuin sinä. 

Jos sanoitus ei auta niin kokeile säveltämistä ja sovitusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

Koska jäähy häpäisee lasta ja on nöyryyttävää.

Voi snif.

Kuuleppas Pirkko, tämä sun raportti ei täytä kriteereitämme, mars mars nurkkaan siitä, Pekka kirjoittaa sen uusiksi...

Oiskos kivaa häh, nöyryytettäisiin työkavereitten edessä!

Jäähy on niin kamalaa kuin olla ja voi, kaikki tuijottaa ja ilkkuu!

Lapsella on muisti kuin kastemadolla, ei se kauaa muista miksi siinä kykkii!

Paitsi että kaverit nauroi!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vieläkö täällä jauhetaan tätä paskaa?

Moukat jauhaa paskaa missä ei ole päätä ekä häntää 🤮🤮🤮🤮

No menkää pois, ei ole pakko lukea!

Sanoittaminen......???? Mitä sekin TARKOTTOOOOOp ? Kunnon kuria lapset tarvitsevat ! Kaikkialla. Muuten niistä tulee hulluja yms tyhmiä sekopäitä, jotka luuhaa ympäri lähintä kaupunkia humalassa, huumeissaan yms............ennemmin tai myöhemmin.......sitäkö haluatte ??????? Tuskinpa vain.