Lue keskustelun säännöt.
Miten lasta on tarkoitus kasvattaa, jos sanoittaminen ei tehoa?
Neuvokaa osaamatonta esikoisen äitiä. Miten lasta on tarkoitus kasvattaa, jos tilanteiden ja tunteiden sanoittaminen ei toimi tai tehoa? Ei, vaikka niitä olisi käyttänyt johdonmukaisesti aina.
Kommentit (368)
"Miten lasta on tarkoitus kasvattaa, jos tilanteiden ja tunteiden sanoittaminen ei toimi tai tehoa?"
Mikä ihmeen sanoittaminen? Sekö, että selität lapselle, miltä tästä nyt tuntuu?
Jos olisin lapsesi, se olisi raivostuttavaa. Kuvittelet tietäväsi tunteeni, vaikka oikeasti et tiedä.
Kerro nyt ensin, millä tavoin se "ei tehoa". Miten se näkyy? Sitten vasta voi miettiä, mikä tehoaa paremmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muistan vieneeni ( syitä en muista) pari kertaa taaperon ( vai oliko jo vanhempi) vaatteineen päivineen kylmän suihkun alle. Joku tilanne, että piti saada poikki. Asiasta on vuosikymmeniä, nyt kaveri tekee väitöskirjaa ja vaikuttaa ihan tasapainoiselta ja hyväkäytöksiseltä;)
Vierailija kirjoitti:
Lapsi lyö toista -> sanotaan tiukasti EI, annetaan lohdutusta, huomiota lyödylle. Näytetään aikuisen pettynyt ilme lyöjälle.
Aikuisen pettynyt ilme lyöjälle innostaisi minua lyömään entistä enemmän. Olisi mahtavaa pystyä tuottamaan vanhemmalle pettymys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma, että lasten kasvatuksessa niin kutsuttu sanoittaminen ei toimi, vaikka terapiassa ja panttivankineuvottelussa se toimii. Olisikohan vika kuitenkin siinä, että vanhempi tekee sen täysin väärin ja kuvittelee tekevänsä oikein.
Panttivankineuvotteluissa poliisin tarkka-ampujat piirittävät talon ja rikollinen viettää vankisellissä ainakin seuraavat 10 vuotta jollei tule ammutuksi.
Onhan tuo nyt aivan toinen todellisuus kuin lastenkasvatus missä jopa jäähyllä uhkaamista pidetään törkeänä väärinkäytöksenä joka pilaa lapsen tulevaisuuden.
No ei pidetä. Jäähy on ihan sallittu kasvatuskeino. En ymmärrä mistä tämä nettipalstoilla kiertävä urbaanilegenda on lähtenyt, että jäähyä pidetään väkivaltana jne. Vissiin vanhemmilta joille
Yksikään ammattikasvattaja ei käytä jäähyä, eikä ole käyttänyt enää ainakaan 10 vuoteen. Tutkimuskirjallisuus ja jopa psykologian oppikirjat rinnastavat jäähyn henkiseen väkivaltaan. Aivotutkimusten mukaan jäähy aktivoi lapsen aivoissa samat alueet kuin esimerkiksi tukkapölly tai piiska.
Huoh, tämä on täyttä humpuukia jossa ei vaan ymmärretä mitä jäähyllä tarkoitetaan. Jäähy on täysin ok, kun se toteutetaan lapsenikätasoisesti kasvatusmenetelmänä, ei rangaistuksena. Eli lasta ei nöyryytetä tai eristetä, jäähy pidetään lyhyenä (käytännössä 1 min per ikävuosi) ja jäähyvin jälkeen tilanne puretaan keskustelemalla asia läpi lapsen kanssa. Jäähy on rauhoittumiskeino tilanteessa, jossa lapsi on liian "kierroksilla" keskusteluun.
T. Vaka-ope
Miksi sitten olet käyttänyt sitä johdonmukaisesti ja aina, jos se ei koskaan ole tehonnut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistan vieneeni ( syitä en muista) pari kertaa taaperon ( vai oliko jo vanhempi) vaatteineen päivineen kylmän suihkun alle. Joku tilanne, että piti saada poikki. Asiasta on vuosikymmeniä, nyt kaveri tekee väitöskirjaa ja vaikuttaa ihan tasapainoiselta ja hyväkäytöksiseltä;)
Eihän se automaattisesti sitä tarkoitakaan, että lapsi olisi älyllisesti vajaa, vaikka vanhemmalla ei riittäisi kapasiteetti hoitaa vaikeita tilanteita ilman, että retuuttaa taaperoa (!!!!) kylmän suihkun alle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma, että lasten kasvatuksessa niin kutsuttu sanoittaminen ei toimi, vaikka terapiassa ja panttivankineuvottelussa se toimii. Olisikohan vika kuitenkin siinä, että vanhempi tekee sen täysin väärin ja kuvittelee tekevänsä oikein.
Panttivankineuvotteluissa poliisin tarkka-ampujat piirittävät talon ja rikollinen viettää vankisellissä ainakin seuraavat 10 vuotta jollei tule ammutuksi.
Onhan tuo nyt aivan toinen todellisuus kuin lastenkasvatus missä jopa jäähyllä uhkaamista pidetään törkeänä väärinkäytöksenä joka pilaa lapsen tulevaisuuden.
No ei pidetä. Jäähy on ihan sallittu kasvatuskeino. En ymmärrä mistä tämä nettipalstoilla kiertävä urbaanilegenda on lähtenyt, että jäähyä pide
Huoh, tämä on täyttä humpuukia jossa ei vaan ymmärretä mitä jäähyllä tarkoitetaan. Jäähy on täysin ok, kun se toteutetaan lapsenikätasoisesti kasvatusmenetelmänä, ei rangaistuksena. Eli lasta ei nöyryytetä tai eristetä, jäähy pidetään lyhyenä (käytännössä 1 min per ikävuosi) ja jäähyvin jälkeen tilanne puretaan keskustelemalla asia läpi lapsen kanssa. Jäähy on rauhoittumiskeino tilanteessa, jossa lapsi on liian "kierroksilla" keskusteluun.
T. Vaka-ope
Lapsi saattaa silti kokea jäähyn rangaistuksena jolloin jäähyn toteuttanut vakaope, vakasosionomi, vakahoitaja tai vaka-avustaja on ongelmissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Miten lasta on tarkoitus kasvattaa, jos tilanteiden ja tunteiden sanoittaminen ei toimi tai tehoa?"
Mikä ihmeen sanoittaminen? Sekö, että selität lapselle, miltä tästä nyt tuntuu?
Jos olisin lapsesi, se olisi raivostuttavaa. Kuvittelet tietäväsi tunteeni, vaikka oikeasti et tiedä.
Kerro nyt ensin, millä tavoin se "ei tehoa". Miten se näkyy? Sitten vasta voi miettiä, mikä tehoaa paremmin.
No miksei lapsi voi itse sanoa, että isä tai äiti on arvannut hänen tunteensa väärin?
Esimerkiksi tähän tapaan:
Lapsi: Äiti, mulla on nälkä.
Äiti: Ai nyt syytät minua siitä, etten ole vielä laittanut ruokaa.
Lapsi: En mä sitä tarkoittanut, mun vaan tekee mieli voileipää.
Ei tehdä asiasta monimutkaista. Jälkeläisen kasvattaminen on ihmisellä ihan dna:ssa. Voihan siitä filosofoida ja oppaita kirjoittaa, mutta kyllä me tiedämme miten lapset kasvatetaan , oikeasti. Kaikkia tuubaa mitä keksitään, ei kannata uskoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi lyö toista -> sanotaan tiukasti EI, annetaan lohdutusta, huomiota lyödylle. Näytetään aikuisen pettynyt ilme lyöjälle.
Aikuisen pettynyt ilme lyöjälle innostaisi minua lyömään entistä enemmän. Olisi mahtavaa pystyä tuottamaan vanhemmalle pettymys.
Et taida olla kovin kiintynyt vanhempiisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kumma, että lasten kasvatuksessa niin kutsuttu sanoittaminen ei toimi, vaikka terapiassa ja panttivankineuvottelussa se toimii. Olisikohan vika kuitenkin siinä, että vanhempi tekee sen täysin väärin ja kuvittelee tekevänsä oikein.
Panttivankineuvotteluissa poliisin tarkka-ampujat piirittävät talon ja rikollinen viettää vankisellissä ainakin seuraavat 10 vuotta jollei tule ammutuksi.
Onhan tuo nyt aivan toinen todellisuus kuin lastenkasvatus missä jopa jäähyllä uhkaamista pidetään törkeänä väärinkäytöksenä joka pilaa lapsen tulevaisuuden.
No ei pidetä. Jäähy on ihan sallittu kasvatuskeino. En ymmärrä mistä tämä nettipalstoilla kiertäv
Huoh, tämä on täyttä humpuukia jossa ei vaan ymmärretä mitä jäähyllä tarkoitetaan. Jäähy on täysin ok, kun se toteutetaan lapsenikätasoisesti kasvatusmenetelmänä, ei rangaistuksena. Eli lasta ei nöyryytetä tai eristetä, jäähy pidetään lyhyenä (käytännössä 1 min per ikävuosi) ja jäähyvin jälkeen tilanne puretaan keskustelemalla asia läpi lapsen kanssa. Jäähy on rauhoittumiskeino tilanteessa, jossa lapsi on liian "kierroksilla" keskusteluun.
T. Vaka-ope
Lapsi saattaa silti kokea jäähyn rangaistuksena jolloin jäähyn toteuttanut vakaope, vakasosionomi, vakahoitaja tai vaka-avustaja on ongelmissa.
Jos lapsi vastustaa jäähyä niin lasta ei silloin viedä jäähylle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Muistan vieneeni ( syitä en muista) pari kertaa taaperon ( vai oliko jo vanhempi) vaatteineen päivineen kylmän suihkun alle. Joku tilanne, että piti saada poikki. Asiasta on vuosikymmeniä, nyt kaveri tekee väitöskirjaa ja vaikuttaa ihan tasapainoiselta ja hyväkäytöksiseltä;)
Ja tämän kehtaat vielä kertoa ikään kuin ylpeydellä? Ehtaa wt-meininkiä aistittavissa.
Vierailija kirjoitti:
Ei tehdä asiasta monimutkaista. Jälkeläisen kasvattaminen on ihmisellä ihan dna:ssa. Voihan siitä filosofoida ja oppaita kirjoittaa, mutta kyllä me tiedämme miten lapset kasvatetaan , oikeasti. Kaikkia tuubaa mitä keksitään, ei kannata uskoa.
Miksi eri ihmiset sitten kasvattavat lapsiaan eri tavoin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tehdä asiasta monimutkaista. Jälkeläisen kasvattaminen on ihmisellä ihan dna:ssa. Voihan siitä filosofoida ja oppaita kirjoittaa, mutta kyllä me tiedämme miten lapset kasvatetaan , oikeasti. Kaikkia tuubaa mitä keksitään, ei kannata uskoa.
Miksi eri ihmiset sitten kasvattavat lapsiaan eri tavoin?
Moni uskoo kasvatusoppaita, tai ei uskalla käyttää maalaisjärkeään koska pelkää lasuja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaverin lapsi puri, Kovaa. Kaveri lässytti itku kurkussa ettei saa purra kun äitiin sattuu. Lapsi puri taas.
Kun lapsi tuli ja puri minua, purin takaisin. En kovaa mutta niin,että tunsi hampaani. Meni parkumaan äidilleen eikä enää purrut ketään,
Saitko sakot?
Tai ehkä niitä ei Porvoossa anneta? Tämäkö äiti on edelleen sun "kaveri" ja sinä et saanut edes yhteydenottoa poliisilta?
Sakot? Mistä? Jos kaveri olisi tehnyt siitä poliisi-asian,olisin näyttänyt lapsen hampaiden jäljet ihossani. Minun hampaistani ei merkkiä jäänyt.
Välit kaveriin menivät myöhemmin poikki muista syistä.
Vierailija kirjoitti:
Kysymys taisi kuulua , että mitä jos puhe , sanoittaminen, ei kertakaikkiaan auta. Miten sitten toimitaan? Täällä tarjotaan puhumista , joka tietenkin on se paras keino. Puhua ja selittää. Mutta JOS se ei ole tehonnut eikä tehoa. Mitä sitten.? Ja toisia ei saa häiritä, vahingoittaa esim päiväkodissa tai koulussa.
No viime kädessä sitten mikään ei auta. Viimeistään aikuisena ihmisen täytyy tulla muiden kanssa toimeen, eihän sitten ole enää vanhempia kasvattamassa. Esimerkiksi parisuhteessa puoliso ei voi käyttää jäähyjä tai lyömistä, joten jos siinä puhuminen ei auta niin ehkä sitten pitää vain erota.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysymys taisi kuulua , että mitä jos puhe , sanoittaminen, ei kertakaikkiaan auta. Miten sitten toimitaan? Täällä tarjotaan puhumista , joka tietenkin on se paras keino. Puhua ja selittää. Mutta JOS se ei ole tehonnut eikä tehoa. Mitä sitten.? Ja toisia ei saa häiritä, vahingoittaa esim päiväkodissa tai koulussa.
No viime kädessä sitten mikään ei auta. Viimeistään aikuisena ihmisen täytyy tulla muiden kanssa toimeen, eihän sitten ole enää vanhempia kasvattamassa. Esimerkiksi parisuhteessa puoliso ei voi käyttää jäähyjä tai lyömistä, joten jos siinä puhuminen ei auta niin ehkä sitten pitää vain erota.
Jos sanoitus ei auta, niin ainoa keino voi olla erota lapsesta eli antaa lapsi huostaanottoon. Jäähyjä tai lyömistä ei tule käyttää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset ja koirat kasvatetaan samalla tavalla: rakkautta ja rajoja.
Rajattomasti kasvatetut (sekä lapset että koirat) oireilevat, joskus kovaakin, koska rajat tuovat turvallisuutta.Luonnevikaista koiraa ja lasta ei todellakaan kohdella samalla tavalla.
Mutta kasvatuksessa rakkaus ja rajat on molempien ryhmien kohdalla hyvä juttu. Rajat ei tarkoita väkivaltaa. Tarkoittaa, että opetetaan, mikä ei ole ok ja mikä on. Mikä tuossa on väärin?
Koiran kanssa voi pärjätä kevyin keinoin koska vaikeammissa tapauksissa koirasta hankkiudutaan eroon. Lapsen kanssa taas pelkät kevyet keinot eivät usein riitä vaan tarvitaan myös kovempia keinoja (eli niitä keinoja joita usein yritetään demonisoida kutsumalla niitä väkivallaksi).
Pitä
Ihan koiria väheksymättä, en usko, että lapsen ja koiran vertaaminen toisiinsa tässä toimii. Koiraa voi varmastikin kouluttaa behavioristisin menetelmin, mutta ihmislapsella on tosi paljon muitakin yllykkeitä, haluja ja kiinnostuksen kohteita kuin se, mitä vanhempi haluaa vahvistaa. Varsinkin temperamentiltaan itsepäisillä lapsilla. Ns.kovemmat keinotkin voivat viedä aivan metsään. Kyllä se on usein aika monimutkaista hommaa, kasvattaminen. Vaikeinta, mitä itse olen tehnyt tähän mennessä. (Olen yli 50 v ja tehnyt paljon muitakin vaikeita asioita.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näyttämällä mitä huonosta käytöksestä seuraa.
Lapsi viskoo ruokaa-> pois pöydästä ja vasta seuraavalla ruualla uusi yritys
Lapsi lyö hiekkalaatikolla -> lapsi nostetaan laatikosta pois, lähdetään kotiin
Lapsi lyö toista -> sanotaan tiukasti EI, annetaan lohdutusta, huomiota lyödylle. Näytetään aikuisen pettynyt ilme lyöjälle.
Lapsi kiukuttelee pelin poislaittamisesta-> pelitauko useaksi päiväksi. Ennen seuraavaa kertaa puhutaan milloin ja miten pelaaminen lopetetaan. Jos ei taaskaan toimi-> peli on pidempään jäähyllä
Vähemmän sanoja, enemmän selkeää, rauhallista, konkreettista rajan näyttämistä.
Tässä esimerkkejä vanhan ajan pelolla kasvattamisesta.
En näe tuota pelolla kasvattamiseksi, jos opettaa lapse
Kuinka paljon vankeja tunnet?
Ei kukaan ole sanonut, ettei tunteista saisi puhua. Mistä ihmeestä tällainen tulkinta on keksitty? Kyse on siitä, ettei aikuisen pidä automaattisesti olettaa, että lapsesta tuntuu siltä miltä aikuinen arvelee lapsesta tuntuvan.
Tietenkään ihan pieni lapsi ei vielä tiedä sanoja kaikille tunteilleen, ja niitä sanoja hän oppii vähitellen. Aikuiset vain ovat kovin hanakoita kertomaan lapselle esimerkiksi "näen, että sinua harmittaa/surettaa/suututtaa/pelottaa/mitä ikinä", ilman että lapsen tuntema tunne on lainkaan se mitä aikuinen luulee sen olevan.
Soisin aikuisen viitsivän nähdä edes vähän vaivaa selvittää sitä lapsen tunnetilaa, jotta se nimettäisiin oikein, ja toimittaisiin sen mukaan. On niin kovin helppoa vain kertoa lapselle "sinä olet nyt sitä tai tätä". Loistovanhempi näin sanoittamassa tunteita.
Todellakin tunteista saa ja pitää puhua, myös niistä lapsen oikeasti tuntemista eikä vain aikuisen luulemista.