Mistä johtuu että ihmiset eivät tykkää jos puhun harrastamastani liikunnasta
Olen havainnut että innostuessani harrastamaan monipuolisesti liikuntaa muutama vuosi sitten (ja sen jatkuessa edelleen säännöllisesti), ihmiset eivät selkeästikään halua kuulla minun kertovan mitään harrastamastani liikunnasta.
Ihmeelliseksi tämän tekee se, että kaikista muista harrastuksistani tai tekemisistäni mainitseminen ei aiheuta ollenkaan samanlaista penseää suhtautumista.
Esim jos kerron niitä näitä jutustellessamme ja molemmin puolin(!) kuulumisiamme kertoessa niinkin tavallisen asian kuin että "siivosin eilen" ja mainitsen mitä tein/oliko pyykkiä paljon tms., tai että luin jonkun kirjan, niin nämä saa paljon paremman vastaanoton, kuin jos sitten kerron että " kävin uimassa kilometrin ja tänään salilla tekemässä uutta harjoitusohjelmaa".
Tämä saa nyt alanuolia varmasti, mutta itsellä on tullut mieleen, että kadehtivatko ihmiset oikeasti toisten liikunnallisuutta? Vai mikä tämä juttu on, että toisen liikuntaharrastus ei kiinnosta ja annetaan näkyvästi huomata, että siitä mainitseminen koetaan asiaksi josta ei saisi puhua. Jos ja KUN paljon vähäpätöisemmätkin harrastukset kuitenkin ns. kiinnostaa ja niistä on luvallista ja suotavaa puhua small talkina. Miksei liikunnasta?
Ja EI, en selosta liikunnasta koko aikaa, en painosta ketään liikkumaan, enkä kerro yksityiskohtia. Mutta ihan vaan maininta "kävin uimassa kilometrin" tuntuu olevan lause, joka ohitetaan tyystin eikä siitä haluta kuulla yhtään mitään enempää.
Kommentit (175)
Lopetin alkoholinkäytön, tupakoinnin noin 8v sitten ja aloitin terveellisemmän elämän, säännöllisen liikkumisen. Olen ihan hyvässä kunnossa nykyään, henkisesti ja fyysisesti.
Ehkä huvittavinta on huomata se kuinka jotkut ihmiset kokevat tämän uhkana itselleen ja omalle elämälle, me olemme mukamas olevinaan muita parempia. No minä voisin sanoa ihan samaa teistä, jotka on rapakunnossa, viina maistuu ja rööki on huulessa, teidän jutuista tulee välillä vaikutelma, että me muut jotka emme elä samanlaista viinan ja röökinhuuruista elämää olemme jotenkin huonompia.
Ja oletteko muuten huomanneet, me yleensä joustamme, kun te juotte kaljaa ja haluatte tulla vaikkapa kylään kännissä. Auta armias, jos edes ehdotat, että kyllä me voitaisiin joskus ne makkarat paistaa selvinpäin ja lähtisitkö joskus kaveriksi vaikka kävelylenkille, ihan selvinpäin.
Vierailija kirjoitti:
Ap on täysin oikeassa. On hienoa, että sinulla on itsekuria ja aloitekykyä harrastaa liikuntaa.
Näille ihmisille tulee paha mieli siitä, etteivät kykene siihen.
Esimerkiksi itselläni kaikki kaverit harrastavat liikuntaa, niin silloin siitä jutellaankin. Sinunkin kannattaa ottaa liikunnallisia ystäviä, jos onnistuu.
Terveydestään kiinnostumattomat pyrkivät lannistamaan sinut. Vältä heidän seuraansa.
Pyrkikäämme kaikki välttämään ihmisten seuraa, jotka ohjeistavat välttämään tavoiltaan erilaisten ihmisten seuraa.
Itse aloitukseen. Aihepiiri ei kiinnosta yhtään. Vähän sama, jos joku rallikuski kertoilisi tarinoitaan tai esim pitsinnyplääjä. Muutenkaan toisten tekemiset eivät kiinnosta, mielipiteet kiinnostavat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on täysin oikeassa. On hienoa, että sinulla on itsekuria ja aloitekykyä harrastaa liikuntaa.
Näille ihmisille tulee paha mieli siitä, etteivät kykene siihen.
Esimerkiksi itselläni kaikki kaverit harrastavat liikuntaa, niin silloin siitä jutellaankin. Sinunkin kannattaa ottaa liikunnallisia ystäviä, jos onnistuu.
Terveydestään kiinnostumattomat pyrkivät lannistamaan sinut. Vältä heidän seuraansa.
On kyllä suoranainen ihme, että sinunlaisella ihmisellä on ystäviä.
On kyllä ystäviä ja todella paljon vielä, kiitos kysymästä :) Mutta valikoinkin ystävät huolella niin, että on paljon yhteistä tarttumapintaa. Heitä kiinnostaa minun seurani ja minua kiinnostaa heidän seuransa.
Jos haluaa ystävä
Miksi niin ajattelet, että pitäisin itseäni muita parempana? Toki en ota ystäväkseni kaikkia, vaan sellaisia, joiden kanssa synkkaa, joiden kanssa on mielekästä tekemistä, ja joiden kanssa voi nähdä ystävyyden jatkuvan useita vuosia. Mutta kaipa niin muutkin tekevät, että ovat sellaisten ihmisten kanssa, joiden seuran kokevat merkitykselliseksi. Toki välillä ihmisillä on vaikeaa ja silloin tuetaan eikä jätetä, mutta en lähtökohtaisesti ystävysty raskaiden ihmisten kanssa.
Mä ainakin kannustan ja olen vilpittömän tyytyväinen, jos joku mun kaverini on aloittanut säännöllisen liikunnan. Etenkin silloin, jos kaverini on kovasti ylipainoinen ja on oikeasti saanut jonkinlaisen herätyksen terveellisempään elämään. Toki tuohon kuuluu sitten myös tupakoinnin lopettaminen, alkoholin käyttö minimiin, terveellinen ravinto ja säännöllinen unirytmikin.
Itse olen reilusti ylipainoinen, keski-ikäinen nainen. Sohvaperuna. En tupakoi, alkoholia siiderin verran kerran, pari kuukaudessa. Tykkäisin kovasti olla itsekin liikunnallinen, mutta tiedä sitten, mikä estää. Töissä käyn, mutta iltaisin olisi kyllä aikaa harrastaa liikuntaa. Liikunnan ilon tap poi aikanaan lukion liikunnanopettaja, paska mainen nainen. Kaikkea piti kokeilla vaikka ei olisi millään osannut, uskaltannut, halunnut, kiinnostanut. Kouluissa pitäisi ylipäätään kannustaa nuoria liikkumaan sillä tavalla, josta itse tykkää - on se sitten uintia, koripalloa, kuntosalilla käyntiä, mitä tahansa mukavaa.
En siis ole kateellinen, jos joku toinen on löytänyt liikunnan ilon ja se on minusta todella hieno asia. Mielelläni kyllä juttelenkin, että millaista se liikunta nyt sitten kaverillani on, mikä siinä kiinnostaa ja miksi juuri se tietty laji.
Ehkä itsekin vielä oman lajini löydän.
Käyn myös salilla ja uimassa, mutta en siitä erityisesti ihmisille kertoile. Toki jos joku kysyy, että harrastanko jotain liikuntaa, vastaan, mutta en oleta tuon muutoin olevan muita millään lailla kiinnostava aihe, etenkään siinä tarkkuudessa että paljonko uin tai mitä liikkeitä tein salilla. En kyllä oleta muita kiinnostavan pyykkäämiseni tai siivoamisen yhtään sen enempää.
itsekin urheilen ja liikun, ja olen myös kohtelias keskustelija, joten osaan ehkä vastata kysymykseesi. Jos vastaisin sinulle, että vau onpa hienoa, minkä ehkä nopeasti ajattelematta kohteliaana sanoisin, niin on vaara, että uimari alkaa sitten tosiaan tuputtamaan, neuvomaan tai luennoimaan siitä uimisesta. Olen uinut itsekin ja urheilen itsekin, ja en jaksa keskustella siitä tai olla kenenkään innostuneen neuvottavana. Tätä tapahtuu tuskallisen usein, ja siitä pääsee pois vaan joko myötäilemällä kupla otsassa ja esittämällä tyhmää (oo vau onpa hyvä neuvo pitääpä kokeilla) tai kertomalla omasta osaamisestaan, tietotaidostaan ja harrastuksistaan (mitä en todellakaan halua).
Eli saatan jäätyä kun joku sanoo että käy uimassa kilometrin. Pitäisi ehkä nopeasti tajuta sanoa jotain neutraalia, kuten että okei missä käyt.
Siis miten ihmiset kokevat liikunnan tylsänä? Minusta on aivan ihanaa lähteä lenkille tai pyörälenkille saamaan raitista ilmaa. Ja sen jälkeen on mukava juoda kupponen kahvia lämpimässä sisätilassa.
Ei se aina niin hauskaa ole, monet meistä ihan mielellään jäisi kotiin makoilemaan. Myös se, että ymmärtää kuinka ei voi vetää kaksin käsin herkkuja naamaan.
Ei se kaikilla ole niin luontaista, ikäänkuin terveellinen elämä säännöllisine liikkumisineen tulee vain itsestään, monien meistä pitää välillä ihan tosissaan potkia itseäemme perseeseen. Eikä se aina ole niin kivaa, kuitenkin se pitää ajatuksen kirkkaana, kun tietää kuinka paljon paremmin voi, kun ei päästä itseään rapakuntoon.
On myös tärkeä ymmärtää, että kaikki ei ole helppoa, eikä kaiken pidä olla helppoa, yrittää kuitenkin tehdä siitä huolimatta asioita jotka on omaksi parhaaksi.
Itsekin liikun, enkä rehellisesti tiedä mitä vastaisin jonkun ilmoitukseen siitä, että ui kilometrin. "Aijaa, tuliko hiki?"
En kyllä muutenkaan osaa jauhaa niistä näistä.
Minua ei oikeasti kiinnosta pätkääkään työpaikalla muiden harrastukset kuuntelen kyllä ja joskus kyselen muutama sanavaihto puolin ja toisin on ok.. enemmän kiinnostaa ne jutut, joissa on molemmilla jotain sanottavaa, olkoonkin sitten vaikka se liikunta
en jaksa ihmisiä ylipäänsäkään, jotka kertoo elämästään ummet ja lammet, jos ei ole mitään yhteistä johon tarttua
Jaa. Olen harrastanut noin 30 vuotta kuntosalilla käymistä ja vähän kauemmin uintia, mutta en kyllä ymmärrä miksi siitä erityisesti kenellekään puhuisin. Ei minuakaan kiinnosta muiden juokssemat/kävelemät/uimat matkat tai millaisia painoja käyttävät salilla. Yhtä kiinnostavaa kuin roskien vienti.
Vierailija kirjoitti:
Minua ei oikeasti kiinnosta pätkääkään työpaikalla muiden harrastukset kuuntelen kyllä ja joskus kyselen muutama sanavaihto puolin ja toisin on ok.. enemmän kiinnostaa ne jutut, joissa on molemmilla jotain sanottavaa, olkoonkin sitten vaikka se liikunta
en jaksa ihmisiä ylipäänsäkään, jotka kertoo elämästään ummet ja lammet, jos ei ole mitään yhteistä johon tarttua
En siis ole kenekään työpaikkaterapeutti
Vierailija kirjoitti:
Lopetin alkoholinkäytön, tupakoinnin noin 8v sitten ja aloitin terveellisemmän elämän, säännöllisen liikkumisen. Olen ihan hyvässä kunnossa nykyään, henkisesti ja fyysisesti.
Ehkä huvittavinta on huomata se kuinka jotkut ihmiset kokevat tämän uhkana itselleen ja omalle elämälle, me olemme mukamas olevinaan muita parempia. No minä voisin sanoa ihan samaa teistä, jotka on rapakunnossa, viina maistuu ja rööki on huulessa, teidän jutuista tulee välillä vaikutelma, että me muut jotka emme elä samanlaista viinan ja röökinhuuruista elämää olemme jotenkin huonompia.
Ja oletteko muuten huomanneet, me yleensä joustamme, kun te juotte kaljaa ja haluatte tulla vaikkapa kylään kännissä. Auta armias, jos edes ehdotat, että kyllä me voitaisiin joskus ne makkarat paistaa selvinpäin ja lähtisitkö joskus kaveriksi vaikka kävelylenkille, ihan selvinpäin.
Tämä! Aina tosiaan ne muut, jotka joustaa. Rappioremmi ei koskaan ikinä missään.
Anteeksi nyt, mutta miksi ihmeessä niiden muiden pitäisi olla kiinnostuneita sinun liikkumisestasi? Mitä mielenkiintoista siinä on jos uit kilometrin? Niin minäkin uin, mutta minlä takia siitä kenellekään mainitsisin?
Mitä tuohon "Uin kilometrin" sitten pitäisi ap:n mielestä kommentoida? Jaa, oliko vesi märkää?
Siis en käsitä näitä ihmisiä, joiden mielestä liikunnasta ei saisi keskustella. Ainakin omien kavereideni kanssa keskustelemme, kuinka kilometriä ja missä ajassa juostiin viimeksi ja tsempataan toisiamme. Sitten käydään yhdessä saunassa.
Tavoitteellisuus liikunnassa on hyväksi, kunhan se ei mene yli.
Mitä ap oikein odottaa vastaukseksi? Jotain kehuja kenties? Että ai hurjaa, miten oletkin niin reipas ja liikunnallinen?
Vierailija kirjoitti:
Ap on täysin oikeassa. On hienoa, että sinulla on itsekuria ja aloitekykyä harrastaa liikuntaa.
Näille ihmisille tulee paha mieli siitä, etteivät kykene siihen.
Esimerkiksi itselläni kaikki kaverit harrastavat liikuntaa, niin silloin siitä jutellaankin. Sinunkin kannattaa ottaa liikunnallisia ystäviä, jos onnistuu.
Terveydestään kiinnostumattomat pyrkivät lannistamaan sinut. Vältä heidän seuraansa.
Tämä pitää niin paikkansa!
Vierailija kirjoitti:
Siis en käsitä näitä ihmisiä, joiden mielestä liikunnasta ei saisi keskustella. Ainakin omien kavereideni kanssa keskustelemme, kuinka kilometriä ja missä ajassa juostiin viimeksi ja tsempataan toisiamme. Sitten käydään yhdessä saunassa.
Tavoitteellisuus liikunnassa on hyväksi, kunhan se ei mene yli.
Ei kukaan kiellä siitä keskustelemista, mutta se ei monenkaan mielestä ole kovin mielenkiintoinn keskustelunaihe.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä niin monelle liikunta on pakkopullaa.. eikä koeta sitä kovin mielekkääksi puheenaiheeksi edes
Kaikki tietää, että pitäisi liikkua ja jos ei liiku niin ap ns jatkuvasti muistuttaa heitä siitä ja eihän se kivaa ole. :D
Minulla on yksi ystävä, joka on todella rasittava. Hän kertoo ummet ja lammet liikkumisistaan. Hän on sanonut, että hän haluaa kannustaa toisia liikkumaan kun puhuu siitä paljon. Minua se ahdistaa. Hän on osa-.aikaisessa työssä ja ei lapsia/perhettä. Minulla kokonainen työ, opinnot, talo, vanhat vanhemmat ja lapset yh. Liikun, mutta en hiero sitä toisten kasvoihin. Minusta suurin turn off on se manipulointi, minust mukavampi on itse keksiä liikunnat ja määrät. Uskon, että hänen melkein päivittäiset viestit olen käynyt salilla ja juoksemassa ja jumpassa tänään ei saa minua satsaamaan liikkumiseen. Siihen satsaaminen liittyy vapauteen ja haluun pitää itsestä huolta.