Pitääkö meidän kaikkien naisten pakkautua suuriin kaupunkeihin?
Todistan samaa ilmiötä josta mediat ovat koko kesän kirjoittaneet; valtaosa ikäluokkani 20-30 v naisista on muuttanut maantieteellisesti hyvin pieniin keskittymiin. Helsingin, Tampereen ja Turun keskustaan. Se on täysin oikein ja sallittua. Asiassa on vain yksi käytännön mutta. Näissä kaupungeissa asuu paljon vähemmän nuoria miehiä. Naisena sen näkee yksinäisinä iltoina ja vaikeuksina päästä ihan tavallisille treffeille. Siis että ylipäätään olisi vastakkaisen sukupuolen edustajia joihin tutustua. Kesälomalla otin junan ja lähdin kolmeksi viikoksi maalle sukulaisten luo. Ensin Saloon, sitten Loimaalle ja lopuksi Riihimäelle. Ennakko-oletuksistani huolimatta landella minua kohdeltiin kuin jumalatarta. Kaikesta näki kuinka paljon enemmän siellä on miehiä. Treffeille kysytään - jos ei nyt heti herättyä - niin viimeistään lähikaupan ovella. Yksi asia kuitenkin tuli selväksi. Nuo ihanat miehet ei suuriin kaupunkeihin muuta. Valinta on meidän.
Nyt pitäisi osata hiukan matematiikkaa. Tiedän kyllä, että se on tosi paljon palstanaiselta vaadittu. Suomessa on yhteensä alle 4000 maidontuottajaa. Todennäköisesti näistä suurin osa on maaseudulla, mutta ei se tarkoita sitä, että suurin osa maaseudun miehistä olisi maidontuottajia. Ymmärrätkö?