Sairaala kotiutti äitini leikkauksesta panadolreseptilöä

Vierailija kirjoitti:

Sain 2 viikon opioidireseptin mukaan leikkauksen jälkeen. Osastolla sanottiin että täällä ei tarvitse kärsiä kivuista. 

yksityinen?

Reseptillä syödään sitten ??   Auttaako miten kipuun kun syö reseptin.  Miten joku vasta leikattu voisi mennä apteekkiin. Eikö nyt ketään jo ole tässä määräämässä . Että sairaalassa pidetään hoidossa pitempään ja lääkettä mukaan kipuihin kuin kipupiikki lähtiessä. Ja sitten kuka auttaa kotona vessaan vaatteet ja pesulle ?  Onko nyt opetuksessa puutteita tee toisille mitä itsellesi tahtoisit . Auta toisia kuin itseäsi haluaisit auettavan. EI LEIKATTU VOI MENNÄ APTEEKKIIN TAI HAKEMAAN POSTILUUKUISTA. EIKÄ VANHUKSET OSAA KÄYTTÄÄ NYKYTEKNIIKKAA

 

Kotihoito tai omaiset auttavat, tarvittaessa vaikka naapuria voi pyytää käymään apteekissa (kela-kortti ja valtakirja mukaan). Ei ihmisiä voida pitää sairaalassa siksi, etteivät pääse itsenäisesti apteekkiin tai saa sukkia jalkaan.

Suomessa on spartalaiseen filosofiaan perustuva terveydenhuolto. Kipu karaisee, tai ainakin säästää kustannuksia, kun potilas heitetään kitumaan oman onnensa nojaan. Kuulin tuttavalta, että kun häneltä katkesi nilkka ja se leikattiin, niin sairaalassa piti anella itkien ja kiroillen, että antavat asianmukaista kivunlievitystä. Buranaa vain olisi pitänyt syödä.

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan ihmiset säikähtävät pienintäkin kipua ja ovat käsi ojossa vaatimassa aina vahvempia kipulääkkeitä. Minulle on tehty monta suurta leikkausta ja kärsin vaikeasta nivelrikosta. Silti olen ilman kipulääkkeitä pärjännyt, muutaman kerran olen joutunut puolikkaan aspiriinin ottamaan. 

Olen huomannut saman, mutta keskustelupalstoilla tästä aiheesta ei saa kirjoittaa, koska on lukemassa uhriutujia, joille tulee pakottava tarve kertoa miten et tedä asiasta mitään, koska HÄNEN kipunsa on lääkärienkin mielestä todella vaikea-asteista ja sitten pitää alkaa kilpailemaan siitä kuka on kokenut eniten kipua. Eivät tajua, että keskustelupalstalla tuskin puhutaan heidän kivustaan, vaan ihmisistä yleensä ja alentuneesta kivun siedosta. 

Vierailija kirjoitti:

Minä sain jalkaleikkauksen jälkeen heti osastolle siirron jälkeen burana 600 mg. Hoitaja vaan nauroi että sä et nyt saa kahdeksaan tuntiin mitään muuta kipulääkettä.

Elä kehtaa, kipulääkettä annetaan jo ennen heräämistä, siksi tuo 600 mg.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sain 2 viikon opioidireseptin mukaan leikkauksen jälkeen. Osastolla sanottiin että täällä ei tarvitse kärsiä kivuista. 

Minäkin sain, pyytämällä. Kuukauden satsin tramalia. Mutta ongelma on siinä ettei kaikki älyä pyytää. Aika harvalta varmaan evättäisiin tehokas kipulääke leikkauksen jälkeen. Mutta kun suomalainen puree hammasta eikä pyydä!

Miksi sitä pitää erikseen pyytää. Lääkäri varmasti tietää, että kipuja on leikkauksen jälkeen. Kipulääke resepti kotiin, eiköhän kukin osaa ottaa niitä tarvittaessa. Viikon resepti, jos pelkona on että näihin jää koukkuin.

Reseptillä syödään sitten ??   Auttaako miten kipuun kun syö reseptin.  Miten joku vasta leikattu voisi mennä apteekkiin. Eikö n

apteekki tuo lääkkeet kotiin monella paikkakunnalla. Meilläkin on apteekki, joka toimittaa tunnissa reseptilääkkeen kotiin. Ja jos lääkäri määrää reseptillä kipulääkettä kotiinlähtiessä vanhukselle, joka on digitaalisesti kädetön, niin hän varmaan menee kelataksilla kotiin. Sillä reissulla voi käydä myö apteekin kautta ostamassa ne lääkkeet. Jos ei kykene siihen, niin sairaalassa on syytä avata oma suu ja kertoa osastolla hoitajalle etei pärjää kotona, että ei voi mennä apteekkiin ostamaan lääkettä eikä ole läheisäkään jotka sen tekisi, niin hän saa sitten sosiaaliavun kautta jotain apua. Viime kädessä hänet siirretään terveyskeskuksen osastolle siihen asti kunnes pärjää kotona yksin. 

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on spartalaiseen filosofiaan perustuva terveydenhuolto. Kipu karaisee, tai ainakin säästää kustannuksia, kun potilas heitetään kitumaan oman onnensa nojaan. Kuulin tuttavalta, että kun häneltä katkesi nilkka ja se leikattiin, niin sairaalassa piti anella itkien ja kiroillen, että antavat asianmukaista kivunlievitystä. Buranaa vain olisi pitänyt syödä.

itse en ole koskaan tuttavapiiristäni kuullut tuollaista eikä itselläkään tuollaisia kokemuksia. En kuitenkaan väitä etteikö kellään voisi olla toisenlaisia kokemuksia. 

Minä en saa käyttää muuta kipulääkettä kuin parasetamolia,anestesialääkärin määräys. Joten jos tulee joskus pahempaa kipua mitä panadol ei tainnuta, niin sitten pitää lähteä päivystykseen. Syynä tähän on allergia ja kodeiini muuttuu elimistössäni todella tehokkaasti hu u meeksi ja olen siis ihan pilvessä pienestäkin annoksesta. Äidilläni on sama ominaisuus.  

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan ihmiset säikähtävät pienintäkin kipua ja ovat käsi ojossa vaatimassa aina vahvempia kipulääkkeitä. Minulle on tehty monta suurta leikkausta ja kärsin vaikeasta nivelrikosta. Silti olen ilman kipulääkkeitä pärjännyt, muutaman kerran olen joutunut puolikkaan aspiriinin ottamaan. 

Olen huomannut saman, mutta keskustelupalstoilla tästä aiheesta ei saa kirjoittaa, koska on lukemassa uhriutujia, joille tulee pakottava tarve kertoa miten et tedä asiasta mitään, koska HÄNEN kipunsa on lääkärienkin mielestä todella vaikea-asteista ja sitten pitää alkaa kilpailemaan siitä kuka on kokenut eniten kipua. Eivät tajua, että keskustelupalstalla tuskin puhutaan heidän kivustaan, vaan ihmisistä yleensä ja alentuneesta kivun siedosta.

"Eivät tajua, että keskustelupalstalla tuskin puhutaan heidän kivustaan, vaan ihmisistä yleensä ja alentuneesta kivun siedosta."

Eli ei nähdä metsää puilta. Vastakkainen ilmiö on sitten se, ettei nähdä puuta metsältä. Ei nähdä ihmisyksilöä, joka ihan oikeasti tarvitsee kunnon kipulääkityksen, koska nähdään vain se teoria, se käsitys, että ihmisten kivunsieto "yleensä" on heikentynyt. Monella lääkärillä näyttää olevan mielessä vain se teoria, vaikka edessä olisi täysin kivun lamaannuttama potilas.

Mä olin käsileikkauksessa

(miesystävän väkivallanteon vuoksi vaikka en kyllä kertonut sitä syyksi käteni luun katkaisemiseen).

Töölössä ehkä vuonna 2011 ja samassa huoneessa oli kaksi miestä.

Minä sain kipuihin oksikodonia ja lähtiessä kirjoitettiin 100 kpl panacod. Nuorempi huonekaverini sai kai myös ihan hyvät lääkkeet kivunlievitykseen.

Sitten se ehkä noin 60 vuotias elämää nähnyt ukko ei saanut muuta kuin parasetamolia.

Mulle tuli aika paha fiilis.

Vierailija kirjoitti:

Mä olin käsileikkauksessa

(miesystävän väkivallanteon vuoksi vaikka en kyllä kertonut sitä syyksi käteni luun katkaisemiseen).

Töölössä ehkä vuonna 2011 ja samassa huoneessa oli kaksi miestä.

Minä sain kipuihin oksikodonia ja lähtiessä kirjoitettiin 100 kpl panacod. Nuorempi huonekaverini sai kai myös ihan hyvät lääkkeet kivunlievitykseen.

Sitten se ehkä noin 60 vuotias elämää nähnyt ukko ei saanut muuta kuin parasetamolia.

 

Mulle tuli aika paha fiilis.

niin, on voinut olla joku elimellinen tai terveydellinen syy miksei saanut muuta. Yksi sukulaiseni sairastaa munuaisten vajaatoimintaa eikä hän saa käyttää muuta kipulääkettä kuin parasetamolia. Jos tarvitsee voimakkaampaa, niin pitää mennä sairaalaan kivunlievistystä varten. Tuossa joku aika sitten oli pari viikkoa osastolla katkenneen kylkiluun vuoksi, kun piti saaa voimakasta kivunlivitystä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minutkin kotiutettiin isosta leikkauksesta panadolilla, mutta sain kuitenkin kaksi oksikodonitablettia mukaan. Olisin kyllä tarvinnut enemmän, ensimmäisinä päivinä olin todella kipeä.

Se nyt on aivan karmeeta mömmöä! Pää menee sekaisin ja oksu lentää.

Pahoinvointi estetään pahoinvoinninestolääkkeellä. Esim. ondansetroni. Sitä minä sain eikä pahoinvointia. Pää ei mene sekaisin todellakaan kaikilla. Itsellä vain lievitti kipua että sain liikuttua.

Ja se liikkuminen on kuitenkin todella tärkeetä kaikkien operaatioiden jälkeen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sain 2 viikon opioidireseptin mukaan leikkauksen jälkeen. Osastolla sanottiin että täällä ei tarvitse kärsiä kivuista. 

Minäkin sain, pyytämällä. Kuukauden satsin tramalia. Mutta ongelma on siinä ettei kaikki älyä pyytää. Aika harvalta varmaan evättäisiin tehokas kipulääke leikkauksen jälkeen. Mutta kun suomalainen puree hammasta eikä pyydä!

Aika harva haluaa noin voimakkaita lääkkeitä, joilla on paljon ikäviä sivuvaikutuksia. Burana + Panadol -yhdistelmä on tehokas kovaan kipuun, auttaa jopa hammassärkyyn. 

Ei auta, koettu on. Vatsani ei myöskään kestä Buranaa eikä Ketoriinia. Yksilöllistä. Joten lääkityksen pitäisi olla myös sellainen.

Vierailija kirjoitti:

Reseptillä syödään sitten ??   Auttaako miten kipuun kun syö reseptin.  Miten joku vasta leikattu voisi mennä apteekkiin. Eikö nyt ketään jo ole tässä määräämässä . Että sairaalassa pidetään hoidossa pitempään ja lääkettä mukaan kipuihin kuin kipupiikki lähtiessä. Ja sitten kuka auttaa kotona vessaan vaatteet ja pesulle ?  Onko nyt opetuksessa puutteita tee toisille mitä itsellesi tahtoisit . Auta toisia kuin itseäsi haluaisit auettavan. EI LEIKATTU VOI MENNÄ APTEEKKIIN TAI HAKEMAAN POSTILUUKUISTA. EIKÄ VANHUKSET OSAA KÄYTTÄÄ NYKYTEKNIIKKAA

 

Kotihoito tai omaiset auttavat, tarvittaessa vaikka naapuria voi pyytää käymään apteekissa (kela-kortti ja valtakirja mukaan). Ei ihmisiä voida pitää sairaalassa siksi, etteivät pääse itsenäisesti apteekkiin tai saa sukkia jalkaan.

Pitäis voida, jos ei ole apuja saatavana. Meillä on lakiin kirjattu, ettei ketään saa jättää avutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nykyajan ihmiset säikähtävät pienintäkin kipua ja ovat käsi ojossa vaatimassa aina vahvempia kipulääkkeitä. Minulle on tehty monta suurta leikkausta ja kärsin vaikeasta nivelrikosta. Silti olen ilman kipulääkkeitä pärjännyt, muutaman kerran olen joutunut puolikkaan aspiriinin ottamaan. 

Olen huomannut saman, mutta keskustelupalstoilla tästä aiheesta ei saa kirjoittaa, koska on lukemassa uhriutujia, joille tulee pakottava tarve kertoa miten et tedä asiasta mitään, koska HÄNEN kipunsa on lääkärienkin mielestä todella vaikea-asteista ja sitten pitää alkaa kilpailemaan siitä kuka on kokenut eniten kipua. Eivät tajua, että keskustelupalstalla tuskin puhutaan heidän kivustaan, vaan ihmisistä yleensä ja alentuneesta kivun siedosta. 

 

No tässähän tämä yks kivunsankari kertoi juuri hänen omasta kokemuksestaan. Meillä on erilainen kivunsietokyky. Ja siten se pitäisi hoitaa. 

Mulle on aina kirjoitettu operaation jatkohoidoksi jotain oksikodonia tai tramadolia tai panacodeja. No ei silloin oo kirjoitettu jos oon kertonut että kotona on. En pysty käyttää mitään noista, pää menee sekaisin, huimaa ja kuvottaa. Mulle auttaa kylmäpakkaukset, kohoasento jos mahdollista ja joo, grammanen parasetamoli kyllä toimii  mutta on surkean lyhytvaikutteinen. Oon oppinut ottamaan kahdeksan tunnin välein sen parasetamolin ja jo ka välissä sitten 600 -800 g Buranaa.

Ibuprofeiini ja parasetamoli samanaikaisesti otettuna on tavallinen ja toimiva kipulääkitys leikkauksen jälkeen.

Vierailija kirjoitti:

Ibuprofeiini ja parasetamoli samanaikaisesti otettuna on tavallinen ja toimiva kipulääkitys leikkauksen jälkeen.

Ibuprofeeni*

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomessa on spartalaiseen filosofiaan perustuva terveydenhuolto. Kipu karaisee, tai ainakin säästää kustannuksia, kun potilas heitetään kitumaan oman onnensa nojaan. Kuulin tuttavalta, että kun häneltä katkesi nilkka ja se leikattiin, niin sairaalassa piti anella itkien ja kiroillen, että antavat asianmukaista kivunlievitystä. Buranaa vain olisi pitänyt syödä.

itse en ole koskaan tuttavapiiristäni kuullut tuollaista eikä itselläkään tuollaisia kokemuksia. En kuitenkaan väitä etteikö kellään voisi olla toisenlaisia kokemuksia. 

 

Minä en saa käyttää muuta kipulääkettä kuin parasetamolia,anestesialääkärin määräys. Joten jos tulee joskus pahempaa kipua mitä panadol ei tainnuta, niin sitten pitää lähteä päivystykseen. Syynä tähän on allergia ja kodeiini muuttuu elimistössäni todella tehokkaasti hu u meeksi ja olen siis ihan pilvessä

Toisilla on tuo ominaisuus. Kaikilla ei. Se on tutkittavissa verikokeella. Minä olen käyttänyt Panacodea tarvittaessa. Kerran ohjeistuksiin tuli ohje mennä  tästä verikokeeseen. Olin silloin syöpähoidoissa ja kysyin sairaalan lääkäriltä, voisko sen testin ottaa samalla, kun muutakin verta otettiin koko ajan. Hän totesi, että tietäisin kyllä jo, jos minulla se ominaisuus olisi. Eli hänen mukaan turha testi minun kohdalla. 

Vierailija kirjoitti:

Mä olin käsileikkauksessa

(miesystävän väkivallanteon vuoksi vaikka en kyllä kertonut sitä syyksi käteni luun katkaisemiseen).

Töölössä ehkä vuonna 2011 ja samassa huoneessa oli kaksi miestä.

Minä sain kipuihin oksikodonia ja lähtiessä kirjoitettiin 100 kpl panacod. Nuorempi huonekaverini sai kai myös ihan hyvät lääkkeet kivunlievitykseen.

Sitten se ehkä noin 60 vuotias elämää nähnyt ukko ei saanut muuta kuin parasetamolia.

 

Mulle tuli aika paha fiilis.

Jos hänellä oli historiaa lääkkeiden väärinkäytöstä? 

Minulla murtui muutama vuosi sitten värttinäluun yläosa. Lääkäri kirjoitti parasetamolia reseptille 30kpl.

Laski, että kivuton olen 10 päivän kuluttua murtumasta.

Sairauslomaa tarjosi kuitenkin 6vkoa.