Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Saako mielestänne lapselle lahjaksi annettuja pieneksi jääneitä vaatteita ja vanhoja leluja myydä kirppiksellä, vai onko lapsella täysi

Vierailija
05.09.2025 |

määräämisoikeus tavaroihinsa. Olisi myynyt, mutta lapsi aloitti hirveän huudon ja tappelun ettei mitään hänen tavaroitaan saa myydä. Ei pieneksi jääneitä vaatteita ei leluja joilla ei ole leikitty vuosiin. Koska ne ovat hänen hän kiljui kurkku suorana. Tällätavoin talosta tulee kaatopaikka jollei mistään voi luopua. En voi salaakaan myydä, koska kerran kun tein näin, lapsi puolen vuoden kuluttua huomasi lelun puuttumisen ja alkoi kamala huuto.

Kommentit (45)

Vierailija
41/45 |
05.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos on saanut lahjaksi, sellaista ei saa myydä, jollei lapsi tahdo. 

Mikä sellainen lahja muka on, joka ei sitten olekaan oma. 

Vierailija
42/45 |
05.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joo, ehdottomasti kannattaa myydä kaikki, vastoin lapsen tahtoa ja salaa. Ettei vain pääsisi käymään niin, että lapsella olisi välit vanhempaansa vielä aikuisenakin.

Tavaran säilyttämiseenkö lasten ja vanhempien välit perustavatkin? En tiennytkään.

Eivät minun lapseni ole olleet kiinnostuneita vanhoista vaatteistaan tai leluistaan, eikä niiden säilyttämisestä tai kierrättämisestä ole heidän kanssaan keskusteltu. Kodin tavaramäärän hallitseminen on aina vanhempien vastuulla.

Ei tavaran säilyttämiseen, vaan luottamukseen. Mieti itse, jos puolisosi tai joku perheenjäsenesi heittäisi salaa ja vastoin tahtoasi sinun omaisuuttasi pois, koska kokee että et käytä sitä tarpeeksi tai olet kasvanut siitä yli. Lapsi, joka pystyy itse ilmaisemaan mielipiteensä (ihan sama vaikka se onkin vain lapsen mielipide), pystyy kyllä muistamaan mikäli vanhempi heittää pois jotain, millä oli lapselle luultua isompi merkitys. Se jättää jäljen. Ihan kokemuksesta voin sanoa, että itse koin elämäni hyvin turvattomana juurikin tuollaisessa perheessä, missä vanhemmat omaehtoisesti hallitsivat tavaramäärää (myös minun tavaroitani ihan lapsuudesta teini-ikään asti, kunnes muutin kotoa) ja asioista ei keskusteltu. 

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
43/45 |
05.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Etkö osaa lapsesi kanssa neuvotella?

Osaan muiden lasteni kanssa, mutta tällä yhdellä on keräilypakko. Ap

Sanot sille lapselle, että hänen tavaroidensa varastoimiseen kuluvat rahat vähennetään hänen viikkorahoistaan. Jos kaiken haluaa varastoida, niin siihenhän tarvitsee jonkun lisävaraston. Ei kaikkia tavaroita pysty säilömään tavallisessa kodissa.

Jos omalla lapsella olisi tuommoista taipumusta, niin veisin lapsen terapiaan.

Kai ottaisit myös terapiarahat lapsen viikkorahoista.

Vierailija
44/45 |
05.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

23: Lainaukset eivät toimi, mutta kerrottakoon, että se varasto kohensi elämänlaatuamme aika tavalla. Asuimme melko pienissä neliöissä, ja oli mahtavaa, että esimerkiksi kausivaatteet sai pois jaloista. Monelta riidasta säästyttiin, ja tosiaan esikoinen sai rauhassa pitää tärkeitä tavaroitaan. Nykyään hän onkin minimalisti, mitä en olisi ikinä uskonut.

Ja asumisen kuluissa on aina kysymys kokonaisuuksista. Mietipä, miten kalliiksi olisi tullut isomman asunnon asuntolaina. Nyt kun oli varasto, ei tullut maksettua turhia pankille, ja pystyi vaikkapa sijoittamaan hieman lapsille.

No tämä kuulostaa hyvältä. Korvaan vain särähti se että "suurin osa" aarteista heitettiin varastoinnin jälkeen roskikseen, mutta jos elämänlaatunne oikeasti koheni siitä että saitte tavaroita kuitenkin säilyttää niin ratkaisu oli teille juuri oikea.

Arvasin, että joku tarttuu tuohon roskispointtiin. Mutta oikeasti tavara ei ollut kierrätettävää. Mm. ensimmäinen kerhoreppu, joka oli puhki. Repussa oli iso eläimen naama, siksi lapsi ei ollut halunnut heittää sitä aiemmin roskiin. Erittäin mielikuvitusrikas lapsi, joka pienenä kiintyi tavaroihin. 

Vierailija
45/45 |
05.09.2025 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Jos on saanut lahjaksi, sellaista ei saa myydä, jollei lapsi tahdo. 

Mikä sellainen lahja muka on, joka ei sitten olekaan oma. 

Mitä lapsi tekee lahjaksi saaduilla vauvanvaatteilla tai leluilla jotka eivät ole enää ikätason mukaisia esim. kouluiässä? Hankkisitko itse varaston pieneksi jääneille vaatteille ja joka ikiselle lelulle jolla ei edes leikitä enää, vain koska saatu aikoinaan lahjaksi? Harvalla on kotonaan sellaisia säilytystiloja. 

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yhdeksän kahdeksan kaksi