Miksi jotkut pitävät vapaaehtoista lapsettomuutta "epäonnistumisena"?

Mitä väliä muiden mielipiteillä on? Yksikään ei elä minun elämääni, joten voivat olla turpa kiinni ja keskittyä omaan elämäänsä.

Vierailija kirjoitti:

En pidä epäonnistumisena. Monia kokemuksia jää tosin vaille. Lapselliset ovat kuitenkin koneet monesti jo samaa matkustelu/opiskelu/työmaailma/vapaus -osastoa kuin lapsettomatkin, vaikka he jatkavat sitä samaa sitten sen 20 vuotta, kun lapselliset elää lapsiperhe-elämää. Uutta harvemmin tulee muuta kautta kovin isosti, vaan huomaan lapsettomien omanikäisteni tekevän aivan samoja juttuja kuin minäki alle 30-v. Joku treenaa täböllä, joku opiskelee, joku viettää pidempiä aikoja asuntopakussa lämpimissä maissa jne. 

Ja sinä luulet, että heidän elämänsä olisi jotenkin köyhempää? Monesti se elämän rikkaus on sellaista, joka ei näy päällepäin. Luulet, että he jäävät jostain suuresta paitsi, kun eivät ole lisääntyneet. Heidän elämänsä sisältö tulee ihan muusta, ja sinä et sitä välttämättä päältä päin näe. Kaikki eivät halua lapsia elämäänsä, esim. itse en ottaisi lapsia itselleni vaikka maksettaisiin miljoona.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä on mielipiteitä. Monet pitävät esim. työttömyyttäkin epäonnistumisena.

 

Työttömyys voi ollakin epäonnistumista, jos esim. mokailee työpaikalla jatkuvasti tai ryyppää duunipaikan altaan.

Vapaaehtoinen lapsettomuus on valinta.

Niin on yöttömyyskin esittämilläsi spekseillä.

Heidän elämässään on muutoksia ja tapahtumia, uusia asioita ihan samalla tavalla kuin munkin. Ne vaan on erilaisia, ne ei ole lapsen saamista vaan jotain muuta. En yhtään ajattele, että mä olisin mennyt eteenpäin ja he jääneet johonkin samaan. 

Ja tämän takia sulla onkin ystäviä, joiden elämässä olet mukana. Ajattelen samoin ja on ihanaa, kun lapsiarkea tulee ystävä piristämään niine uusine juttuineen. Nyt elän täysillä mukana, kun ystävä on vaihtamassa työpaikkaa ja muuttaa 8 kk ulkomaille.

Jotkut ihmiset kokevat koko maailman vain itsensä kautta, eli siis kuvittelevat että kaikki tuntevat ja ajattelevat kuten he. Lisäksi tähän vielä muiden kontrolloinnin halu. Eli kun jollain on ehkäpä ollut tyhjä elämä ilman lapsia, sitten on saanut lapset ja elämään sisältöä, niin ei voida käsittää että ne muut lapsettomat eivät välttämättä tunne elämäänsä tyhjäksi eivätkä halua lapsesta sisältöä elämäänsä. Sitten aletaan jankuttaa että kun minä niin kyllä sinunkin pitäisi. 

 

Vähän sama kuin jotkut kuvittelevat että kaikkien lapsettomien elämä on poikkeuksetta jotain hullua biletystä, ja että pitäisi rauhoittua, koska oma elämä on ollut yhtä biletystä ja vasta lapset pakottivat rauhoittumaan. Mun elämä ainakin on niin seesteistä, että jos tästä vielä rauhoittuisin niin olisin jo koomassa. Mutta mistä sitä tietää vaikka lähtisinkin vielä Ibizalle bilettämään aamuun asti. 

 

Lisäksi minua ärsyttää tuo alentava sävy puhua ns. aidosta rakkaudesta jota velat eivät ikinä tule kokemaan, varmasti tiedätte mitä tarkoitan. Ensiksikin, minusta olisi todella outoa jos joku tuntisi samanlaisia tunteita puolisoaan ja lastaan kohtaan. Toiseksi, veloillakin on vanhemmat, joten hekin ovat kokeneet sen maagisen lapsen ja vanhemman yhteyden josta aina länkytetään. Kolmanneksi, mitä jos koirien omistajat alkaisivat säälivästi puhumaan koirattomista, että ette te raukat edes tiedä miltä tuntuu kun joku aivan aidosti odottaa sinua kotiin ja todella tarvitsee sinua koko elämänsä. Tulisiko sellainen tunne että ei hitto mistä jään paitsi, hommaan kyllä nyt koiran, vai enemmänkin että tuon kirjoittaja on kyllä kusipää? Ja näitä koiranomistajien sääliviestejä tulisi joka tuutista ja jatkuvasti. 

 

Ja tosiaan, pitäkää huoli että omat lapsenne ja heidän lapsensa, jne. lisääntyvät, muutenhan se tarkoittaa että teissä on jotain vikaa ja huono elämä ja mitäs muuta. 

Vierailija kirjoitti:

Mutta: jos jokaisen pari lasta tehneen kaksi lasta tekee kaksi lasta, ei meillä ole mitään hätää eläkkeiden eikä muidenkaan suhteen. Joten pidättehän huolta, että kasvatatte lapsenne ymmärtämään tämän biologisen imperatiivin. Siis sen, että jos he jäävät lapsettomiksi, se kertoo vain ja ainoastaan siitä, että heidän elämänsä ei ole mennyt ihan nappiin.

Kiitos! Sanoitit ajatukseni. Tuon tulen sanomaan kaikille, jotka vinkuvat, että hoitosuhde kärsii. Että pitäkää toki ensisijaisesti huolta, että omat lapsenne tulevat tekemään lapsia, mieluummin kaksinkertaisen määrän teihin nähden niin sillähän tämä on selvä!

...ja kasvattavat niistä myös niitä paljon kuulutettuja veronmaksajia. Nykyään tuntuu että voidaan puhua ainoastaan potentiaalisista veronmaksajista kun joka toisella muksulla on joku kakskymppisenä eläkkeeseen oikeuttava diagnoosi. 

Vierailija kirjoitti:

No en ole vielä tavannut henkisesti tasapainoista vapaaehtoisesti lapsetonta. Lasten vanhemmista sentään osa on fiksuja. Kaikki tuntemani lapsettomuuden valinneet paasaavat siitä kovaan ääneen ja jos joku työpaikan kahvihuoneessa mainitsee jonkun lapseensa liittyvän asian niin vela tuhahtaa kuinka kaikki lapset ovat ällöttäviä. Olen siis törmännyt sellaiseen otantaan joka on päätynyt valintaansa käsittelemättömän lapsuuden trauman eikä vakaan harkinnsn perusteella.

Kaikki velat julistavat kovaan ääneen, että ovat vapaaehtoisesti lapsettomia? En minä ainakaan ota asiaa esille muuta kuin sitä joskus (harvoin) minulta kysytään enkä sano lasten olevan ällöttäviä. Entäpä jos kaltaisiani ihmisiä on lähipiirissäsi, esim. työpaikalla? Sinä et vain laske heitä vapaaehtoisesti lapsettomien otantaasi, koska et tiedä heidän olevan veloja.

Vierailija kirjoitti:

Kasvuympäristö on epäonnistunut, jos lapsen mielestä lapsena oleminen on niin hirveää, ettei halua sitä kokemusta jakaa omille lapsilleen. Epäonnistumista on myös se, jos lapsesta kasvaa niin itsekeskeinen, ettei hän ollenkaan pysty huolehtimaan muista.

Kerrotko lisää näistä minun "omista lapsistani", joille en halua antaa kasvuympäristöä tjsp.

tuo on jo sellainen vanhakantainen ajattelutapa. Ei nykyään ihmiset jaksa olla kiinnostuneita siitä, että oletko sinä lapsellinen vai lapseton.

-ja minusta se on kovin omanapaista kuvitella , että me lapselliset pyörisimme teidän lapsettomien navan ympärillä. Ei pyöritä. Ihan muitten napojen ympärillä pyörin minä ainakin.

 

ketkä jotkut? Sinäkö?

Kuulostaa ihan joltain vähintään  10 vuotta vanhalta aloituksella.

Kyllähän heitä sääliksi käy, jotka ihan oikeasti toivoisivat lasta, eivätkä saa. Mutta ei kyllä muuten. Oma valinta osalla.

Toivoisin että näissä keskusteluissa muistettaisiin myös että lapsettomuus ilman vapaaehtoisuutta sattuu hitosti ilman että joku on toitottamassa miten elämä on tyhjää ja vanhuus tulee olemaan yksinäinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

 

Erittäin hyvä että ihmiskunta vihdoin väistyy ja jatkuva luonnon tuhoaminen loppuu. Tai edes hidastuu.

Ajattelitko aivan loppuun asti? Ihmispopulaatiot, jotka ajattelevat näin, kuihtuvat pois ja tilalle tulee populaatioita, jotka lisääntyvät hallitsemattomasti tai väkisin, ja joiden käsitys luonnosta on se, että sinne voi heittää roskia ja ulostetta.

Vai lasketaanko tässä maailmankuvassasi ihanat pallerot ja moniosaajat ihmiskuntaan kuulumattomiksi luontokappaleiksi? 

 

Meinaatko että valkoihoisten lisääntyminen pitää kurissa toisenrotuisten lisääntymistä tällä hetkellä?

Vierailija kirjoitti:

Mitä muuta syytä elämällä olisi kuin tuottaa jälkeläisiä. 

Muuten ole geneettinen umpikuja

Pitkälti samoja geenejä muutkin kantaa, varsinkin sukulaiset. Lisääntykööt he.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 

 

Erittäin hyvä että ihmiskunta vihdoin väistyy ja jatkuva luonnon tuhoaminen loppuu. Tai edes hidastuu.

Ajattelitko aivan loppuun asti? Ihmispopulaatiot, jotka ajattelevat näin, kuihtuvat pois ja tilalle tulee populaatioita, jotka lisääntyvät hallitsemattomasti tai väkisin, ja joiden käsitys luonnosta on se, että sinne voi heittää roskia ja ulostetta.

Vai lasketaanko tässä maailmankuvassasi ihanat pallerot ja moniosaajat ihmiskuntaan kuulumattomiksi luontokappaleiksi? 

 

 

Surkean rasistin kanssa en keskustele edes anonyymisti.

Ps. Suomalaisten hiilijalanjälki on maailman kärkiluokkaa. Mutku ne muuu uu uuut!

Suomen hiilijalanjälki on 55. suurin per capita maailmassa ja laskee koko ajan, toisin kuin monissa kehittyvissä talouksissa, jossa rakennetaan koko ajan uutta fossiilista energiantuotantoa.

Rasistisolvaukset voit pitää itselläsi, en tee niillä mitään.

On naiivia ajatella, että jos kehittyneissä talouksissa väestö laskee, se automaattisesti korvautuisi liito-oravilla ja kukilla. Väestön ei tarvitse (eikä pidä) kasvaa loputtomasti, mutta sen hallitsematon alasajo aiheuttaa valtavia ongelmia huoltosuhteen, puolustuksen, peruspalvelujen ylläpidon ja viennin kanssa.

Mitä tulee ympäristönsuojeluun, voit itse käydä katsomassa esim. Filippiinellä tai Intiassa, mikä on paikallinen luontosuhde, ja mihin jätteet menevät... 

"Vela" on olosuhteiden pakon sanelema ratkaisu. Se voi olla naisen valinta, mutta ei varsinaisesti vapaaehtoinen. Lapsettomuuden saa ja voi valita, ihan vapaaehtoisesti, mutta kukaan ei luonnostaan valitsisi niin, jos elämä menisi ihan nappiin."

Ihan varmasti valitsee. Minä esimerkiksi tiesin jo teininä, etten ikinä halua lapsia. Sitä en silloin tiennyt, miten elämäni noin muuten tulisi rakentumaan. Oma lapsuuteni oli niin normaali kuin ysärillä ydinperheessä saattoi olla. 

Olen nyt yli 40, enkä missään vaiheessa ole alkanut lapsia haluta. Olen naimisissa, yhdessä saman miehen kanssa oltu jo yli 15 vuotta, suhteessa ei ole mitään sellaista vikaa, joka saisi ajattelemaan, ettei tähän voi lapsia tehdä. On velaton asunto ja puolisolla hyvä työ. Oma työurani on ollut repaleinen, mutta jos olisin hankkinut lapsia, olisin saanut edes äitiysrahaa, eli se olisi ollut taloudellisesti kannattavampaa kuin lapsettomuus monessa kohdin elämääni. 

Minä vain en yksinkertaisesti halua lapsia. Se on ihan samanlainen tunne kuin lapsen haluaminen. Sillä ei ole oman lapsuuden tai elämän olosuhteiden kanssa mitään tekemistä. Se, että joku, joka haluaa lapsia päättää olla hankkimatta niitä olosuhteiden, trauman tms. takia, on eri asia kuin vapaaehtoinen lapsettomuus. Se ei ole vapaaehtoinen, vaan olosuhteiden pakosta tehty valinta 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en ole vielä tavannut henkisesti tasapainoista vapaaehtoisesti lapsetonta. Lasten vanhemmista sentään osa on fiksuja. Kaikki tuntemani lapsettomuuden valinneet paasaavat siitä kovaan ääneen ja jos joku työpaikan kahvihuoneessa mainitsee jonkun lapseensa liittyvän asian niin vela tuhahtaa kuinka kaikki lapset ovat ällöttäviä. Olen siis törmännyt sellaiseen otantaan joka on päätynyt valintaansa käsittelemättömän lapsuuden trauman eikä vakaan harkinnsn perusteella.

Kaikki velat julistavat kovaan ääneen, että ovat vapaaehtoisesti lapsettomia? En minä ainakaan ota asiaa esille muuta kuin sitä joskus (harvoin) minulta kysytään enkä sano lasten olevan ällöttäviä. Entäpä jos kaltaisiani ihmisiä on lähipiirissäsi, esim. työpaikalla? Sinä et vain laske heitä vapaaehtoisesti lapsettomien otantaasi, koska et tiedä heidän olevan veloja.

En julista minäkään valintaani olla hankkimatta lapsia. Ainoastaan silloin, jos joku suoraan kysyy, miksei lapsia ole tai milloin niitä alkaa tulla, vastaan yhtä suoraan, ettei ole/tule, koska en halua lapsia. Mutta edes mun appivanhemmat eivät tiedä, että olen vela, koska fiksuina ihmisinä eivät ole ikinä udelleet, missä lapsenlapset viipyvät. 

Enkä kyllä koskaan ole sanonut lapsia ällöttäviksi tai ilmaissut muutenkaan, etten niistä erityisemmin pidä. Jos joku näyttää kuvia (lapsen)lapsestaan, kehun söpöksi niin kuin kaikki muutkin ihmiset tekevät. Lässytysmoodi minulta puuttuu, enkä osaa jostain vauvakuvista innostua valtavasti, mutta käytöstavat löytyy. 

Vierailija kirjoitti:

Kuulin työkaverilta hämmentävän kommentin kun istuttiin iltaa kahdestaan (hän on työporukkamme naisista ainoa, jolla on lapsia). Hän sanoi: "Kyllä kummastuttaa kun kenelläkään muulla ei porukastamme ole lapsia. Liisakin laittoi taas joululomalla someen lomakuvia Thaimaasta, siellä vaan shamppanjaa juodaan ja nautitaan uima-altaan äärellä. Kyllä vielä kaduttaa jonain päivänä, kun ei tullut lapsia hankittua. Yksinäistä tulee olemaan."

Sanoi siis tämän minulle päin naamaa, vaikka olen itsekin lapseton. Toki puhui tavallaan näistä muista, jotka ei olleet paikalla. En ymmärrä miten voi olla noin ahdas mieli, ettei ymmärrä muiden elävän omalla tavallaan, ehkä kovinkin eri tavalla kuin hän. Toisaalta hän ei myöskään tiedä, mikäli joku tai kaikki näistä työkavereistamme on tahattomasti lapseton. Joka tapauksessa hyvin typerää ja ajattelematonta juttua.

Aina vedotaan just tuohon yksinäisyyteen. Ne lapset siis tehdään että ne voivat koko elämänsä ajan, myös keski-ikäisinä, viihdyttää vanhempiaan? Perheellisillä ei ole muita sosiaalisia kontakteja kuin ne lapset ja niiden lapset?

Minulla on ainakin keski-ikäisenä oikein hyvin seuraa ilman lapsia. Yksinkin viihdyn erinomaisesti.