Lue keskustelun säännöt.
Miksi jotkut pitävät vapaaehtoista lapsettomuutta "epäonnistumisena"?
03.09.2025 |
Kun se on jokaisen vapaa valinta ihan kuten vanhemmuuden valinta?
Sittenhän olisi yhtä loogista sanoa, että lapsien hankkiminen on epäonnistuminen, koska ei opetellut ehkäisyä?
Selittäkää järjellä tämä. Onko tämä sukupolvikysymys, että jotkut ajattelevat näin?
Kommentit (168)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ihan noin puhtaasti biologian kannalta lisääntymättä jääminen on eliön ultimaalinen epäonnistuminen. Noin laajemmin ajateltuna, hyvä vaan ymmärtää ettei geenejään kannata siirtää eteenpäin.
Tällä planeetalla on väkeä jo aivan liikaa, ja nimenomaan se heikoin aines tuntuu lisääntyvän kaikista eniten.
Kerro lisää tästä Suomen ylikansoitusongelmasta 🤔
Eli sellainen pikku vinkki että Suomessa lapsettomuuden perusteleminen ylikansoituksella antaa sanojasta hieman pöntön kuvan.
Sehän on kuin olisi +30 helteellä toppatakki ja karvalakki päällä "kun on niin kylmä". Juuh, onhan sitä talvella kylmä, mutta kannattaa katsoa vähän ympärilleen. Ennemmin kannattaisi sanoa vain rehellisesti että koska minä haluan.
Kannattaa googlata mitä liikakansoitus tarkoittaa. Siitä on hyvä aloittaa. Se koskee maapalloa, ei vain Suomea tai Afrikkaa ja toppatakkeihin ja bikineihin se ei liity mitenkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niinhän se on, ihmisen ainut tarkoitus lisääntyä, jos et tähän pysty, olet luuseri.
Mikä sinä olet muiden tarkoituksia määrittelemään? Onko jumalharhaa?
Se on ihan biologiaa, ihmisen elämän päätavoite on lisääntyä.
Ei biologia määrittele tavoitteita yhtään millekään. Ihminen lisääntyy jos munasolu kohtaa siittiön ja vauva syntyy. Tavoite sen ei tarvitse olla yhtään kellekään.
Kaikkien eläinten päätavoite elinkaaren aikana on lisääntyä, ihminen on eläin myös jos et sitä tiedä.
Minun tavoitteeni on
Siivot suomalaiset. :D Suomalaisten ympäristökuormituksen pitäisi olla rikos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmisillä on mielipiteitä. Monet pitävät esim. työttömyyttäkin epäonnistumisena.
Työttömyys voi ollakin epäonnistumista, jos esim. mokailee työpaikalla jatkuvasti tai ryyppää duunipaikan altaan. Vapaaehtoinen lapsettomuus on valinta.
On aika huteraa sanoa, että jokin asia on vain oma valinta. Kyllähän jotkut pitävät esimerkiksi prostituutiotakin omana valintana. Mutta usein on kuitenkin kyse siitä, että juuri kyseiselle ihmiselle ei ole tarjolla muita hyviä vaihtoehtoja. Myös vapaaehtoisesta lapsettomuudesta on jo joitakin tutkimustuloksia, jotka antavat sen suuntaista tulosta, että se on nimenomaan niiden valinta, joillla on itsellään ollut traumaattinen lapsuus, eivät koe omaavansa voimavaroja vanhemmuuteen tai ei ole riittäviä taloudellisia resursse
Jaa no minä tiesin jo 6v etten halua lapsia ja äidiksi. Mikä epäonnistuminen tuossa vaiheessa oli syy siihen että tiesin olevani vela? Mikä epäonnistuminen on syynä, että olen tietoisesti tehnyt kaikkeni että en raskaudu missään tilanteessa, ja edelleen jatkan samalla linjalla 45v iässä?
Kasvuympäristö on epäonnistunut, jos lapsen mielestä lapsena oleminen on niin hirveää, ettei halua sitä kokemusta jakaa omille lapsilleen. Epäonnistumista on myös se, jos lapsesta kasvaa niin itsekeskeinen, ettei hän ollenkaan pysty huolehtimaan muista.
"Naah, et sinä ole koskaan ajatellut niin kuin esim. minä. Lapsissa ei ole mitään vikaa, en vain halua niitä. Mun veljellä on lapsia ja ne on ihania. Mutta mulla ei ole mitään tyhjiötä mikä kaipaa täyttymistä. Vanhemman ja lapsen välinen rakkaus on kaunis asia, näänhän minä sen aina kun nään veljenlapsiani. Minun elämäni on juuri sellaista kuin haluan sen olevan enkä koe, että multa puuttuu mitään tai että se kaipaisi mitään lisää.
Mitä tulee muiden mielipiteisiin... Luulisi, että on ihan ymmärrettävää, että kun joku kertoo asuvansa yksin, ettei siihen tulla voivottelemaan, että kyllä sun aikasi koittaa vielä kun on oma perhe. Se on tosi loukkaavaa ja ihmisarvoa alentavaa sanoa, että olet ikään kuin vajavainen ilman näitä."
Niin, ei sitä mullakaan sitä tyhjiötä ollut ja sitä juuri yritin kuvata. Elämä oli mukavaa. Ja mullakin oli lapsia ympärillä vaikka kuinka. Kyllä se oma perhe vaan avaa sitten ihan uuden maailman, jota ei tiennyt olevan olemassa. Tähän toki vaikuttaa sekin, että mulla on hyvä kumppani.
Toki lapseton ihminen on tietyllä tavalla vajavainen, mutta niin me kaikki ollaan omalla tavallamme. Ei se haittaa. Toki se, että muut huomaa vajaavuuden, on rankkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Multa on poistettu kohtu sairauden vuoksi. Olin 42v. Voin sanoa että oli velalle elämäni onnellisin päivä. Olisin luopunut kohdusta jo teininä jos se olisi ollut mahdollista.
Minulla oli ihan rehellisesti sellainen lapsuus että sain huolehtia itse itsestäni ja olla vastuussa vanhempien tunnetiloista. Minut olisi kuulunut ottaa huostaan mutta maaseutu ja kasari. En halua enää lähteä kasvattamaan ketään tähän lisäksi kun viimeinkin saan olla vapaana kasvatusvastuusta. Koskee myös miehen kouluttamista aikuiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ihan noin puhtaasti biologian kannalta lisääntymättä jääminen on eliön ultimaalinen epäonnistuminen. Noin laajemmin ajateltuna, hyvä vaan ymmärtää ettei geenejään kannata siirtää eteenpäin.
Tällä planeetalla on väkeä jo aivan liikaa, ja nimenomaan se heikoin aines tuntuu lisääntyvän kaikista eniten.
Rumat pullukat tekevät paljon lapsia ja välttävät tällä työelämän nostamalla valtavia yh tukia.
Hoikat ja kauniit taas nauttivat elämästä, sinkkuilevat, juhlivat, matkustelevat, heitä löydät esimerkiksi Abu Dhabista, urheiluauton kyydissä.
Vierailija kirjoitti:
"Naah, et sinä ole koskaan ajatellut niin kuin esim. minä. Lapsissa ei ole mitään vikaa, en vain halua niitä. Mun veljellä on lapsia ja ne on ihania. Mutta mulla ei ole mitään tyhjiötä mikä kaipaa täyttymistä. Vanhemman ja lapsen välinen rakkaus on kaunis asia, näänhän minä sen aina kun nään veljenlapsiani. Minun elämäni on juuri sellaista kuin haluan sen olevan enkä koe, että multa puuttuu mitään tai että se kaipaisi mitään lisää.
Mitä tulee muiden mielipiteisiin... Luulisi, että on ihan ymmärrettävää, että kun joku kertoo asuvansa yksin, ettei siihen tulla voivottelemaan, että kyllä sun aikasi koittaa vielä kun on oma perhe. Se on tosi loukkaavaa ja ihmisarvoa alentavaa sanoa, että olet ikään kuin vajavainen ilman näitä."
Niin, ei sitä mullakaan sitä tyhjiötä ollut ja sitä juuri yritin kuvata. Elämä oli mukavaa. Ja mullakin oli lapsia ympärillä vaikka kuinka. Kyllä se oma perhe vaan avaa sitten ihan uuden
Eli ennen perhettä et ollut vajavainen mutta perheen saatuasi olet ymmärtänyt että perheettä olevat ovat vajavaisia joiden vajavuuden muut huomaavat ja tämä satuttaa perheettömiä?
Eli onko ne ihmiset nyt vajavaisia ilman lapsia vai ei?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Jaa no minä tiesin jo 6v etten halua lapsia ja äidiksi. Mikä epäonnistuminen tuossa vaiheessa oli syy siihen että tiesin olevani vela? Mikä epäonnistuminen on syynä, että olen tietoisesti tehnyt kaikkeni että en raskaudu missään tilanteessa, ja edelleen jatkan samalla linjalla 45v iässä?"
Tiesit jotain varmasti 6-vuotiaana?
Se, mikä monia näyttää vaivaavan, on ns. fixed mindset. Eli kun jotain on päätetty, niin se pysyy tapahtui mitä hyvänsä.
On aivan selvää, että aina on ollut ns. vanhoja piikoja/poikia, jotka ovat lapsettomia joko omasta tahdosta tai tahtomattaan. Outous tässä on se, että miksi niin moni valitsee lapsettoman elämän. Tällaista väestökatoa kun ei ole nähty koskaan ihmiskunnan historiassa.
Kuulin työkaverilta hämmentävän kommentin kun istuttiin iltaa kahdestaan (hän on työporukkamme naisista ainoa, jolla on lapsia). Hän sanoi: "Kyllä kummastuttaa kun kenelläkään muulla ei porukastamme ole lapsia. Liisakin laittoi taas joululomalla someen lomakuvia Thaimaasta, siellä vaan shamppanjaa juodaan ja nautitaan uima-altaan äärellä. Kyllä vielä kaduttaa jonain päivänä, kun ei tullut lapsia hankittua. Yksinäistä tulee olemaan."
Sanoi siis tämän minulle päin naamaa, vaikka olen itsekin lapseton. Toki puhui tavallaan näistä muista, jotka ei olleet paikalla. En ymmärrä miten voi olla noin ahdas mieli, ettei ymmärrä muiden elävän omalla tavallaan, ehkä kovinkin eri tavalla kuin hän. Toisaalta hän ei myöskään tiedä, mikäli joku tai kaikki näistä työkavereistamme on tahattomasti lapseton. Joka tapauksessa hyvin typerää ja ajattelematonta juttua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Naah, et sinä ole koskaan ajatellut niin kuin esim. minä. Lapsissa ei ole mitään vikaa, en vain halua niitä. Mun veljellä on lapsia ja ne on ihania. Mutta mulla ei ole mitään tyhjiötä mikä kaipaa täyttymistä. Vanhemman ja lapsen välinen rakkaus on kaunis asia, näänhän minä sen aina kun nään veljenlapsiani. Minun elämäni on juuri sellaista kuin haluan sen olevan enkä koe, että multa puuttuu mitään tai että se kaipaisi mitään lisää.
Mitä tulee muiden mielipiteisiin... Luulisi, että on ihan ymmärrettävää, että kun joku kertoo asuvansa yksin, ettei siihen tulla voivottelemaan, että kyllä sun aikasi koittaa vielä kun on oma perhe. Se on tosi loukkaavaa ja ihmisarvoa alentavaa sanoa, että olet ikään kuin vajavainen ilman näitä."
Niin, ei sitä mullakaan sitä tyhjiötä ollut ja sitä juuri yritin kuvata. Elämä oli mukavaa. Ja mullakin oli lapsia ympärillä vaikka kuinka. Kyllä se oma perhe vaan avaa sitten ihan uuden maailman, jota ei tiennyt olevan olemassa. Tähän toki vaikuttaa sekin, että mulla on hyvä kumppani.
Toki lapseton ihminen on tietyllä tavalla vajavainen, mutta niin me kaikki ollaan omalla tavallamme. Ei se haittaa. Toki se, että muut huomaa vajaavuuden, on rankkaa.
Sinä olit hyväksynyt yksinäisyytesi, mutta tilanne muuttui. Nyt podet äitisyndroomaa, jossa lapsen saaminen on saattanut sinut henkisen pyhyyden sijaan, jossa lapsettomat ovat vajavaista alhaisempia kastia.
Vierailija kirjoitti:
Kuulin työkaverilta hämmentävän kommentin kun istuttiin iltaa kahdestaan (hän on työporukkamme naisista ainoa, jolla on lapsia). Hän sanoi: "Kyllä kummastuttaa kun kenelläkään muulla ei porukastamme ole lapsia. Liisakin laittoi taas joululomalla someen lomakuvia Thaimaasta, siellä vaan shamppanjaa juodaan ja nautitaan uima-altaan äärellä. Kyllä vielä kaduttaa jonain päivänä, kun ei tullut lapsia hankittua. Yksinäistä tulee olemaan."
Sanoi siis tämän minulle päin naamaa, vaikka olen itsekin lapseton. Toki puhui tavallaan näistä muista, jotka ei olleet paikalla. En ymmärrä miten voi olla noin ahdas mieli, ettei ymmärrä muiden elävän omalla tavallaan, ehkä kovinkin eri tavalla kuin hän. Toisaalta hän ei myöskään tiedä, mikäli joku tai kaikki näistä työkavereistamme on tahattomasti lapseton. Joka tapauksessa hyvin typerää ja ajattelematonta juttua.
Kuvailemasi ihmiset ovat juntteja. Ei siinä sen ihmeellisempää selitystä ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulin työkaverilta hämmentävän kommentin kun istuttiin iltaa kahdestaan (hän on työporukkamme naisista ainoa, jolla on lapsia). Hän sanoi: "Kyllä kummastuttaa kun kenelläkään muulla ei porukastamme ole lapsia. Liisakin laittoi taas joululomalla someen lomakuvia Thaimaasta, siellä vaan shamppanjaa juodaan ja nautitaan uima-altaan äärellä. Kyllä vielä kaduttaa jonain päivänä, kun ei tullut lapsia hankittua. Yksinäistä tulee olemaan."
Sanoi siis tämän minulle päin naamaa, vaikka olen itsekin lapseton. Toki puhui tavallaan näistä muista, jotka ei olleet paikalla. En ymmärrä miten voi olla noin ahdas mieli, ettei ymmärrä muiden elävän omalla tavallaan, ehkä kovinkin eri tavalla kuin hän. Toisaalta hän ei myöskään tiedä, mikäli joku tai kaikki näistä työkavereistamme on tahattomasti lapseton. Joka tapauksessa hyvin typerää ja ajattelematonta juttua.
Kyseisellä henkilöllä ehkä myös jotain (alitajuista) katkeruutta lapsettomien vapaammalle ja huolettomammalle elämäntyylille?
Joku haluaa ja joku ei. Ei siinä mitään ihmeellistä ole tai sen syvällisempää merkitystä.
Vierailija kirjoitti:
Kasvuympäristö on epäonnistunut, jos lapsen mielestä lapsena oleminen on niin hirveää, ettei halua sitä kokemusta jakaa omille lapsilleen. Epäonnistumista on myös se, jos lapsesta kasvaa niin itsekeskeinen, ettei hän ollenkaan pysty huolehtimaan muista.
Mitä jos lapsesta tulisikin vaikeasti vammainen, masentunut tai vaikka psykopaatti?
Ei ole mitään automaattista onnellista lapsuutta, vaikka puitteet olisivat mitkä.
P.s. muistakin voi huolehtia kuin omista geeneistään.
Vierailija kirjoitti:
"Naah, et sinä ole koskaan ajatellut niin kuin esim. minä. Lapsissa ei ole mitään vikaa, en vain halua niitä. Mun veljellä on lapsia ja ne on ihania. Mutta mulla ei ole mitään tyhjiötä mikä kaipaa täyttymistä. Vanhemman ja lapsen välinen rakkaus on kaunis asia, näänhän minä sen aina kun nään veljenlapsiani. Minun elämäni on juuri sellaista kuin haluan sen olevan enkä koe, että multa puuttuu mitään tai että se kaipaisi mitään lisää.
Mitä tulee muiden mielipiteisiin... Luulisi, että on ihan ymmärrettävää, että kun joku kertoo asuvansa yksin, ettei siihen tulla voivottelemaan, että kyllä sun aikasi koittaa vielä kun on oma perhe. Se on tosi loukkaavaa ja ihmisarvoa alentavaa sanoa, että olet ikään kuin vajavainen ilman näitä."
Niin, ei sitä mullakaan sitä tyhjiötä ollut ja sitä juuri yritin kuvata. Elämä oli mukavaa. Ja mullakin oli lapsia ympärillä vaikka kuinka. Kyllä se oma perhe vaan avaa sitten ihan uuden
Nyt täytyy sanoa että sinua vanhemmuus ei ainakaan mitenkään täydentänyt. :D Sääliksi käy tuollaisen vanhemman lapsia, toivottavasti heillä on täyspäisiä ihmisiä elämässään jotain muuta kautta.
Vierailija kirjoitti:
"Jaa no minä tiesin jo 6v etten halua lapsia ja äidiksi. Mikä epäonnistuminen tuossa vaiheessa oli syy siihen että tiesin olevani vela? Mikä epäonnistuminen on syynä, että olen tietoisesti tehnyt kaikkeni että en raskaudu missään tilanteessa, ja edelleen jatkan samalla linjalla 45v iässä?"
Tiesit jotain varmasti 6-vuotiaana?
Se, mikä monia näyttää vaivaavan, on ns. fixed mindset. Eli kun jotain on päätetty, niin se pysyy tapahtui mitä hyvänsä.
On aivan selvää, että aina on ollut ns. vanhoja piikoja/poikia, jotka ovat lapsettomia joko omasta tahdosta tai tahtomattaan. Outous tässä on se, että miksi niin moni valitsee lapsettoman elämän. Tällaista väestökatoa kun ei ole nähty koskaan ihmiskunnan historiassa.
Se fixed mindset on automaattinen jos ihminen tietää mitä haluaa. Ei tarvitse alkaa periaatteen vuoksi tuuliviireilemään.
Ja ihmiskunnassa on ollut ehkäisy näin monen käytössä vasta lyhyen tovin. Nyt vapaan valinnan vaikutukset alkavat näkyä.
Minäkin muistan ajatelleeni ennen kouluikää että omia lapsia en hanki.
Vierailija kirjoitti:
Kuulin työkaverilta hämmentävän kommentin kun istuttiin iltaa kahdestaan (hän on työporukkamme naisista ainoa, jolla on lapsia). Hän sanoi: "Kyllä kummastuttaa kun kenelläkään muulla ei porukastamme ole lapsia. Liisakin laittoi taas joululomalla someen lomakuvia Thaimaasta, siellä vaan shamppanjaa juodaan ja nautitaan uima-altaan äärellä. Kyllä vielä kaduttaa jonain päivänä, kun ei tullut lapsia hankittua. Yksinäistä tulee olemaan."
Sanoi siis tämän minulle päin naamaa, vaikka olen itsekin lapseton. Toki puhui tavallaan näistä muista, jotka ei olleet paikalla. En ymmärrä miten voi olla noin ahdas mieli, ettei ymmärrä muiden elävän omalla tavallaan, ehkä kovinkin eri tavalla kuin hän. Toisaalta hän ei myöskään tiedä, mikäli joku tai kaikki näistä työkavereistamme on tahattomasti lapseton. Joka tapauksessa hyvin typerää ja ajattelematonta juttua.
Lapsikin tuollaisista jutuista tajuaa että kateus siellä kalvaa. Lapsista ei vaan kovin helpolla eroon pääse kun ne kerran on tehty.
Ei se ympäristö sillä pelastu olenkaan, että siivot suomalaiset loppuvat ja korvautuvat tulijoilla.