Miksi jotkut pitävät vapaaehtoista lapsettomuutta "epäonnistumisena"?
Kun se on jokaisen vapaa valinta ihan kuten vanhemmuuden valinta?
Sittenhän olisi yhtä loogista sanoa, että lapsien hankkiminen on epäonnistuminen, koska ei opetellut ehkäisyä?
Selittäkää järjellä tämä. Onko tämä sukupolvikysymys, että jotkut ajattelevat näin?
Kommentit (168)
"Vela" on olosuhteiden pakon sanelema ratkaisu. Se voi olla naisen valinta, mutta ei varsinaisesti vapaaehtoinen. Lapsettomuuden saa ja voi valita, ihan vapaaehtoisesti, mutta kukaan ei luonnostaan valitsisi niin, jos elämä menisi ihan nappiin.
Mihin nappiin? En tiedä, miten mahdat selittää minun tilanteeni: hyvä lapsuus kaikilla mittareilla, ekalla vaativaa alaa lukemaan, valmistuin hyvin arvosanoin, löysin ihanan miehen, jonka kanssa olen pitkässä parisuhteessa, ei pätkätöitä, ei työttömyyttä, töitä olen vaihtanut omien mieltymyksieni mukaan ja nyt jäin ennen aikaistetulle eläkkeelle 61 v. iässä. Mieheni jäi jo toissa vuonna saavutettuaan tuon iän. Terveitä ollaan molemmat, ei mitään pitkäaikaissairauksia tai vastaavaa. Moneen kertaan olen kyllä miettinyt, että mitenkä on voinutkin mennä näin hyvin ja joskus taikauskoisesti pelottaa, että tuleeko joku kauheus eteen kun pakko kai se joskus on.
Miten paremmin nappiin sun elämä on rehellisesti mennyt?
Kyllä minä jo lapsena, kun nukkeleikeissä leikin olevani nukkejen isosisko, en koskaan äiti, tiesin, että en halua omia lapsia. Sinun on vaikea ymmärtää, että joille kuille meistä se ON valinta, joka tulee luonnostaan. Tosin millään omalla argumentoinnillasi et voi tätä kumotakaan, vaikka asian luulottelet paremmin tietäväsi.
Mutta: jos jokaisen pari lasta tehneen kaksi lasta tekee kaksi lasta, ei meillä ole mitään hätää eläkkeiden eikä muidenkaan suhteen. Joten pidättehän huolta, että kasvatatte lapsenne ymmärtämään tämän biologisen imperatiivin. Siis sen, että jos he jäävät lapsettomiksi, se kertoo vain ja ainoastaan siitä, että heidän elämänsä ei ole mennyt ihan nappiin.
Sitten voitte myös miettiä, miksi tarjositte heille niin huonon lapsuuden, että näin kävi.
Vierailija kirjoitti:
Koska ovat itse epävarmoja ihmisiä, menevät massan mukana eivätkä voi ymmärtää että joku ihan tietoisesti toimii erilailla kuin he.
No siis, alkaa kyllä pikkuhiljaa olla massan mukana menemättömyyttä tehdä lapsia ja mennä naimisiin. Yksi baby daddy.
Vierailija kirjoitti:
Jaa en kyllä pidä , minulle aivan sama onko joku lapseton vai ei. En arvota naisia sen mukaan. Olen kykenevä myös puhumaan muutakin kuin lasten asioita enkä elä kuplassa.
T. Monen lapsen äiti
Olisipa sinunlaisiasi enemmän.
Ainoat jotka noin ajattelee on äidit joilla ei ole muuta elämää kuin lapset ja jotka elää elämänsä lapsien kautta
Mutta: jos jokaisen pari lasta tehneen kaksi lasta tekee kaksi lasta, ei meillä ole mitään hätää eläkkeiden eikä muidenkaan suhteen. Joten pidättehän huolta, että kasvatatte lapsenne ymmärtämään tämän biologisen imperatiivin. Siis sen, että jos he jäävät lapsettomiksi, se kertoo vain ja ainoastaan siitä, että heidän elämänsä ei ole mennyt ihan nappiin.
Kiitos! Sanoitit ajatukseni. Tuon tulen sanomaan kaikille, jotka vinkuvat, että hoitosuhde kärsii. Että pitäkää toki ensisijaisesti huolta, että omat lapsenne tulevat tekemään lapsia, mieluummin kaksinkertaisen määrän teihin nähden niin sillähän tämä on selvä!
Haluaisin tuoda tähän keskusteluun vähän erilaisen näkökulman. Olen uskovainen nainen, ja tiedän ettei kaikki siksi ole kiinnostuneita kuulemaan ja ne jotka kuuntelevat, hämmästyvät kun sanon olevani vapaaehtoisesti lapseton. Kuitenkin, luen Raamattua hieman erilailla kuin muut uskovat. Luen Jeesuksesta alkaneen uuden ajan, jolloin ihmisen elämän tehtävä ei enää ole synnyttää maallisia jälkeläisiä, vaan evankeliumin kautta synnyttää hengellisiä lapsia Jumalalle. Ihminen jossa ei ole henkeä, pitää elämäntehtävänään jatkaa omaa sukuaan. Hengellinen sen sijaan kokee ensisijaisena tehtävänään jatkaa Jumalan sukua saarnaamalla evankeliumia, jonka kautta ihminen uudestisyntyy hengestä.
Vierailija kirjoitti:
No jo on jutut. Kukaan ei tee tai jätä tekemättä lasta minkään maapallon jne takia. Joko haluaa tai ei niin yksinkertaista se on.
Puhu omasta puolestasi.
En pidä epäonnistumisena. Monia kokemuksia jää tosin vaille. Lapselliset ovat kuitenkin koneet monesti jo samaa matkustelu/opiskelu/työmaailma/vapaus -osastoa kuin lapsettomatkin, vaikka he jatkavat sitä samaa sitten sen 20 vuotta, kun lapselliset elää lapsiperhe-elämää. Uutta harvemmin tulee muuta kautta kovin isosti, vaan huomaan lapsettomien omanikäisteni tekevän aivan samoja juttuja kuin minäki alle 30-v. Joku treenaa täböllä, joku opiskelee, joku viettää pidempiä aikoja asuntopakussa lämpimissä maissa jne.
Vierailija kirjoitti:
En pidä epäonnistumisena. Monia kokemuksia jää tosin vaille. Lapselliset ovat kuitenkin koneet monesti jo samaa matkustelu/opiskelu/työmaailma/vapaus -osastoa kuin lapsettomatkin, vaikka he jatkavat sitä samaa sitten sen 20 vuotta, kun lapselliset elää lapsiperhe-elämää. Uutta harvemmin tulee muuta kautta kovin isosti, vaan huomaan lapsettomien omanikäisteni tekevän aivan samoja juttuja kuin minäki alle 30-v. Joku treenaa täböllä, joku opiskelee, joku viettää pidempiä aikoja asuntopakussa lämpimissä maissa jne.
Onko se huono asia?
Vierailija kirjoitti:
Erittäin hyvä että ihmiskunta vihdoin väistyy ja jatkuva luonnon tuhoaminen loppuu. Tai edes hidastuu.
Ajattelitko aivan loppuun asti? Ihmispopulaatiot, jotka ajattelevat näin, kuihtuvat pois ja tilalle tulee populaatioita, jotka lisääntyvät hallitsemattomasti tai väkisin, ja joiden käsitys luonnosta on se, että sinne voi heittää roskia ja ulostetta.
Vai lasketaanko tässä maailmankuvassasi ihanat pallerot ja moniosaajat ihmiskuntaan kuulumattomiksi luontokappaleiksi?
Joku treenaa täböllä, joku opiskelee, joku viettää pidempiä aikoja asuntopakussa lämpimissä maissa jne.
Niin. Nämähän ovat kaikki asioita, joita tehdessä ei koe mitään uutta ja kehity. Kolmannen vauvan vaipanvaihto on todellinen elämys, uutta raikasta ajattelua elämään tuova verrattuna opiskeluun tai Euroopan maiden kiertelyyn pakussa. Jopa treenatessa sitä vaan taantuu, kun voisi saman ajan käyttää lasten lelujen siivoamiseen laatikoihin.
Sanon tämän nyt kahden lapsen äitinä: kyllä velasiskollani on itseäni aika paljon laajempi maailma. Ja turha sanoa, että sitten kun lapset kasvaa, niin...mulla on siihen vielä n 15 v. Mutta tätähän ei äiti saa sanoa.
Rakastan kyllä lapsiani eniten maailmassa, mutta ei nyt puhuta sentään soopaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Erittäin hyvä että ihmiskunta vihdoin väistyy ja jatkuva luonnon tuhoaminen loppuu. Tai edes hidastuu.
Ajattelitko aivan loppuun asti? Ihmispopulaatiot, jotka ajattelevat näin, kuihtuvat pois ja tilalle tulee populaatioita, jotka lisääntyvät hallitsemattomasti tai väkisin, ja joiden käsitys luonnosta on se, että sinne voi heittää roskia ja ulostetta.
Vai lasketaanko tässä maailmankuvassasi ihanat pallerot ja moniosaajat ihmiskuntaan kuulumattomiksi luontokappaleiksi?
Surkean rasistin kanssa en keskustele edes anonyymisti.
Ps. Suomalaisten hiilijalanjälki on maailman kärkiluokkaa. Mutku ne muuu uu uuut!
Vierailija kirjoitti:
Joku treenaa täböllä, joku opiskelee, joku viettää pidempiä aikoja asuntopakussa lämpimissä maissa jne.
Niin. Nämähän ovat kaikki asioita, joita tehdessä ei koe mitään uutta ja kehity. Kolmannen vauvan vaipanvaihto on todellinen elämys, uutta raikasta ajattelua elämään tuova verrattuna opiskeluun tai Euroopan maiden kiertelyyn pakussa. Jopa treenatessa sitä vaan taantuu, kun voisi saman ajan käyttää lasten lelujen siivoamiseen laatikoihin.
Sanon tämän nyt kahden lapsen äitinä: kyllä velasiskollani on itseäni aika paljon laajempi maailma. Ja turha sanoa, että sitten kun lapset kasvaa, niin...mulla on siihen vielä n 15 v. Mutta tätähän ei äiti saa sanoa.
Rakastan kyllä lapsiani eniten maailmassa, mutta ei nyt puhuta sentään soopaa.
Nauroin itsekin tuota ihan ääneen. :D Herttainen ajatus että matkustelu, opiskelu, treenaaminen ja vaikka ulkomailla asuminen on sitä yhtä ja samaa paikallaan pysymistä eikä kehitä ollenkaan. Paskavaippojen vaihtaminen ja lapsen taikajumppakuskaukset on sitä kehittävää puuhaa.
No en ole vielä tavannut henkisesti tasapainoista vapaaehtoisesti lapsetonta. Lasten vanhemmista sentään osa on fiksuja. Kaikki tuntemani lapsettomuuden valinneet paasaavat siitä kovaan ääneen ja jos joku työpaikan kahvihuoneessa mainitsee jonkun lapseensa liittyvän asian niin vela tuhahtaa kuinka kaikki lapset ovat ällöttäviä. Olen siis törmännyt sellaiseen otantaan joka on päätynyt valintaansa käsittelemättömän lapsuuden trauman eikä vakaan harkinnsn perusteella.
"Joku treenaa täböllä, joku opiskelee, joku viettää pidempiä aikoja asuntopakussa lämpimissä maissa jne.
Niin. Nämähän ovat kaikki asioita, joita tehdessä ei koe mitään uutta ja kehity. Kolmannen vauvan vaipanvaihto on todellinen elämys, uutta raikasta ajattelua elämään tuova verrattuna opiskeluun tai Euroopan maiden kiertelyyn pakussa. Jopa treenatessa sitä vaan taantuu, kun voisi saman ajan käyttää lasten lelujen siivoamiseen laatikoihin."
No juuri näin. Jos joku väittää, että esim, uuden kielen opiskelu on jotain "sen saman jatkamista" verrattuna lapsenperheen arkeen niin järjenköyhähän semmoinen ihminen on. Tai että tavoitteellinen treenaaminen on sitä samaa verrattuna vaunujen lykkimiseen.
Mä olen itse ollut sinkku, parisuhteessa lapsettomana ja elän nyt perhe-elämää. En tajua yhtään tätä narratiivia, jossa kerrotaan, miten se oma elämä on nyt muuttunut kun lapsettomien on vain sitä samaa. Ei ole ainakaan mun lapsettomilla ystävillä. Heidän elämässään on muutoksia ja tapahtumia, uusia asioita ihan samalla tavalla kuin munkin. Ne vaan on erilaisia, ne ei ole lapsen saamista vaan jotain muuta. En yhtään ajattele, että mä olisin mennyt eteenpäin ja he jääneet johonkin samaan. Harvoinhan se ihmiselämässä on edes mahdollista, vaan asioita tapahtuu halusi tai ei.
Toinen juttu on hoitosuhde, mä sanon siitä jotain mitä ei sais: jos joku on luonnotonta niin se, että ihmiset elää jonnekin 110 v ja jollei muuten niin pidetään hengissä korisevina myttyinä sängyissä. Jollei ihmiset ala tehdä suurperheitä niin ei kukaan niitä vanhuksia huolla. Ja hulluinta tässä on se, että harva meistä edes haluaa moista, mutta poiskaan ei pääse.
Lapset tekevät parisuhteesta perheen ja perheen perustaminen on kaiken elämän tarkoitus. Joten kyllä, lapsettomuutta voi pitää epäonnistumisena.
Miksi lapsettomat kuvittelevat, että muita kiinnostaa heidän lapsettomuus?
En tiedä ketään, joka jaksaisi vatvoa toisen ihmisen elämää. Ehkä lapsettomilla ei sitten ole muuta tekemistä, ja ajatukset pyörivät oman navan ympärillä? Siltä nämä aloitukset vaikuttavat.
Vierailija kirjoitti:
Miksi lapsettomat kuvittelevat, että muita kiinnostaa heidän lapsettomuus?
En tiedä ketään, joka jaksaisi vatvoa toisen ihmisen elämää. Ehkä lapsettomilla ei sitten ole muuta tekemistä, ja ajatukset pyörivät oman navan ympärillä? Siltä nämä aloitukset vaikuttavat.
Se kiinnostaa yllättävän monia. Sukulaisista ystäviin ja kavereihin, työkavereista kumppanin tuttaviin ja sukulaisiin. Toistuvasti.
Vierailija kirjoitti:
Lapset tekevät parisuhteesta perheen ja perheen perustaminen on kaiken elämän tarkoitus. Joten kyllä, lapsettomuutta voi pitää epäonnistumisena.
Vau. Ihmiskunta on funtsinut elämän tarkoitusta vuosisadat. Nyt vauvapalstalla eräs sen julisti tietävänsä. :D
Niillä on liian suuret tukipaketit. pitäisi laittaa kunnon lapsiverot