Lue keskustelun säännöt.
Onko suomalainen käytännöllisyys tappanut tyylin kokonaan?
02.09.2025 |
Moi kaikki!
Olin viime viikonloppuna Tukholmassa ja huomasin taas kerran miten eri tavalla ruotsalaiset suhtautuu arjen tyyliin. Siellä ihan tavallisessa ravintolassa oli kynttilöitä pöydissä keskellä päivää, ihmiset oli pukeutunut huolellisesti vaikka meni vaan ystävän luo syömään, ja yleensäkin tuntu että panostetaan tunnelmaan ja ulkonäköön tavalla joka Suomessa leimattais heti "turhaksi näyttelyksi".
Sama juttu on jäänyt mieleen matkoilta muuallekin. Ranskassa myyjä käärii ostoksesi kauniisti vaikka kyse olis yhdestä leivästä, Japanissa toimistotyöläinen syö lounaan kauniisti aseteltuina paloina vaikka söis yksin penkillä, Italiassa mummo kattaa pöydän huolella vaikka ruoka olis pelkkä pasta. Siellä tuntuu että pienet eleet ja kauneus on osa arkea, ei mikään erikoisjuttu mistä pitää hävetä.
Täällä meillä tuntuu että jos laittaa hiukan liikaa vaivaa mihinkään, niin muut alkaa epäilemään motiiveja. Tää näkyy vaikka niissä keskusteluissa häälahjoista. Kaikki haluaa vaan tilisiirtää rahaa MobilePaylla koska se on "käytännöllisintä". Missä on se tunnelma, yllätys, yhteinen hetki kun lahjoja avataan? Kai sekin on "turhaa näyttelyä" nykyään.
Sama näkyy kotona - ruotsalaiset kaverit kutsuu "middag hemma" ja siellä on kattausta, kynttilöitä ja tunnelmaa vaikka ruoka olis ihan tavallista. Täällä sanotaan "tuu syömään" ja tarjotaan mikroruokaa paperilautasilta että "ei tarvii tiskata".
Mua alkaa häiritsemään tää suomalainen käytännöllisyyskultti. Onko me unohtanut että elämässä voi olla myös kauneutta ja tyyliä ilman että se on "turhaa"? Vai onko tää vaan mun kuvitelma ja ruotsalaisetkin on oikeasti yhtä käytännöllisiä sisimmässään?
Onko suomalaisuus nykyään synonyymi sille, että ei viitsi yrittää? Onko teillä kokemuksia siitä, että teitä on pidetty 'liian hienona' kun olette yrittäneet?
Kommentit (242)
Luulin itsekin joskus lapsena, että suomalaiset ovat niitä käytännöllisiä tyyppejä kun taas "muualla" ymmärrettäisiin mm. tyylin ja käytöstapojen päälle.
Sitten pääsin käymään ulkomailla ensimmäisen kerran. :D
Sittemmin olen matkustellut todella paljon ja viettänyt aikaa vaikka missä. Kyllä se kuulkaa niin on, että joka maassa valtaosa on sitä tuulipukukansaa ja puipaut välittää noista teidän kattauksistanne. Saksalainen vetelee makkaraa sinapilla paperilautaselta, britti pukeutuu verkkareihin ja ranskalainen lappaa liikaa purkki-Nutellaa känttyleivän päälle. Kaikki näistä ottavat illalla kaljapullon kouraan ja katsovat futista. :)
Karistetaan siis viimeinkin kulttuurihäpeä hartioiltamme ja hyväksytään se tosiasia, että ns. junttikulttuuri jos mikä on yleiseurooppalaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On. Kun suomalainen täti pukeutuu mekkoon ns. Hienosti on päällä aina joko karmea nahka- tai farkkujakku. Rumaa.
Ka kuljetaan over size -säkit päällä. Naiset ei meikkaa ja pidä tyylikkäitä, linjakkaita vaatteita vaan enemmän trash-tyyli: maskuliinisia smaanlaisia tatskoja kaikilla, täytetyt huulet ja ripsienpidennykset. Ei mitään omaa enää kellään ja mikä sopii just itselle.
Vierailija kirjoitti:
Hyvä oli, kun olin yhden miehen kanssa menossa treffeille. Olin laittautunut nätiksi ja odottanut innolla. Nähdessäni hänet, hän ei ymmärtänyt kehua minua kauniiksi kuten treffeillä yleensä on tapana. Kysyin että sopiiko hänen mielestäni mekkoni sopiva ravintolaan johon olemme menossa (ajattelin että hän vastaa kivalla kehulla ja ymmärtää vihjeen). Vastaus oli todella suomalainen "mitä väliä sillä on miltä me täällä näytetään"
Just joo...
Tämä henkinen laiskuus on syöpynyt käytäntöön, moni ei vaan viitsi vaivautua yhtään mitään ylimääräistä. Ankeaa,tylsää elämää viettävät.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aloittaja on oikeassa. Suomalaiset on niin rumia ja eivät välitä kauneudesta ollenkaan. Tästä esteetikkona kärsin. Ja kärsimys on suuri Suomessa ollessa!
Lähde pois.
Jaxuhalit sinne kitkeryyden ja katkeruuden täyttämään elämään!
Eikö se ole pikemminkin päinvastoin? Täällä olisi vähemmän katkeruutta jos nämä muiden maihden tasoa ihannoivat lähtisivät jonnekin sinne onnelaansa? Mulla on hyvä just näin.
En näe kritisoijia välttämättä ihannoimassa muita maita vaan kertomassa mielipiteensä siitä, miten omaa maata voisi kehittää.
Suomalaiset ovat yhtä samaa homogeenistä ongelmaryppästä? Muilta ei ole tarpeen tiedustella, samastuuko näihin homentuneisiin ja vanhanaikaisiin käsitteisiin suomalaisista, mikä on sinänsä huvittavaa, ettei nykyään kissaakaan saa sanoa kissaksi kysymättä kissalta, kokeeko se olevansa kissa. Suomea pitää nyt kehittää tietyn maailmankuvan mukaiseksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ka kuljetaan over size -säkit päällä. Naiset ei meikkaa ja pidä tyylikkäitä, linjakkaita vaatteita vaan enemmän trash-tyyli: maskuliinisia smaanlaisia tatskoja kaikilla, täytetyt huulet ja ripsienpidennykset. Ei mitään omaa enää kellään ja mikä sopii just itselle.
En tiedä missä asut, mutta ainakaan minun kaupungissa tuollaista ei näe muualla kuin köyhien alueella. Ja tosi hienosti korostat, että naiset ovat tyylittömiä. Tuollisilla alueilla myös miehet ovat aivan kammottavan näköisiä ja hajuisia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä ollut missään kylässä, missä olisi tarjottu mikrosapuskaa paperilautasilta?
Me gillataan makkaraa pallogrillissä ja tarjotaan se paperilautaselta. Pitäisi ilmeiseti hankkia weber ja posiilinilautaset mökille. :D
Jos tyylittömyys on sitä, ettei keskity ja murehdi muiden mielipiteitä, sehän tarkoittaa sitä, että ihminen on vapaa ja osaa keskittyä olennaiseen.
Pointti ei ollut kieltää paperilautasia aina ja kaikkialla vaan tietysti mökillä ne on usein järkeviä. Kyse on tilannetajusta, mökillä paperilautaset järven rannalla on ihan eri asia kuin kaupunkikodissa "ei tarvii tiskata" -asenteella.
Tunnelmallisin ateriani on ollut tunturin huipulla, yksinkertainen trangia ja muoviastiat, vain tuuli humisee ja silmien edessä mahtava maisema. Ei tätä voi verrata siihen että kaupungissa mättää einestä pahvilautaselta.
Kyse ei ole kalliista välineistä tai säännöistä, vaan siitä että osaa arvostaa ja vaalia hetkeä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on tässä suhteessa paljon lähempänä Venäjää kuin muita Pohjoismaita, eivätkä monet suomalaiset edes tajua tätä miten itäinen tunnelma täällä on.
Tunnetko venäläisiä ollenkaan? He nimenomaan ovat esteetikkoja. Toki jos katsoo neuvostoaikaisia kuvia ja taloja, tulee ankea fiilis. Venäläiset kuitenkin sisustavat, pukeutuvat ja meikkaavat olemassa olevien resurssien mukaan paljon paremmin kuin suomalaiset. Trendit ja muoti on toki erilaista kuin esim. Ruotsissa.
Katsopa venäläisiä lapsis, heillä on kauniit palmikot hiuksissa, siistit klassiset vaatteet.
Venäjällä ainoastaan hyvin kouluttautuneet pukeutuvat tyylikkäästi. Erityisesti venäläismiehet pukeutuvat yhtä karmesti kuin suomlaismiehet. Meikkaus ei todellakaan tarkoita, että se on tehty tyylikkäästi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä. Suomalaiset eivät kertakaikkiaan saa pudistettua lantaa saappaistaan.
Yrität tällä ilmeisesti sanoa, että maalla asujilla ei ole käytöstapoja eikä tyyliä. Minusta taas asia on päinvastoin: kaupungeissa woltataan, syödään pizzaa suoraan pakkauksesta, vedetään kahvit kävellessä pahvimukista ja kuljetaan nenä puhelimessa ja kuulokkeet korvilla toisia päin. Maalla ihmisillä sen sijaan on vielä edes jotain yritystä tapojen suhteen.
No nyt on kyllä niin kaukaa haettua juttua, että oksat pois. Olen maaseudulta kotoisin, ja muistan tosi hyvin miten teininä harmitti kyläläisten ilkkuminen kun aloin meikata maltillisesti ja ostin kivoja vaatteita kaupungilta. Ompelin ihanasta kankaasta kesäme
Sinäpä sen sanoit, mitä tekemistä nuorella kauniilla naisella on maaseudulla. Ei yhtään mitään.
Täällä on metsää, merta ja oma rauha. Kun peilin sijaan katseleekin ympärilleen, saattaa jopa olla tyytyväinen elämäänsä. Ei onni tule sillä, että odottaa muiden täyttävän juuri minun narsistiset ja nirsot tarpeeni. Aikuisuus ei ole paikka, johon ihmiset tulevat esittämään joululahjalistoja siitä, kuinka muiden pitäisi käyttäytyä tai kuinka meitä pitäisi kohdella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun näkökulmani on vähän erilainen. Suomessa tuntuu että jokaisella köyhälläkin on arkiastioina design-Iittalaa jne. ja tällaiseen en ole muualla törmännyt. Vaikka opiskelija tai eläkeläinen, silti voi keittiössä olla Teemaa ja Hackmania.
Me huolehditaan että arkisetkin hetket on mukavampia laadukkailla esineillä. Se on vaan niin itsestäänselvää meille että ei tule edes mieleen pitää sitä "tyylinä". Ja sitten kun täällä joku kattaa pöydän liian huolellisesti tai pukeutuu liian hienosti arkeen, se tuntuu "liioittelulta" koska meillä se kauneus on jo sisäänrakennettuna niihin jokapäiväisiin esineisiin.
En nyt ihan design tuotteina perus arkista teema astiastoa pitäisi. Muuallakin on omat merkkinsä, kaikki ei vaan tunnista niitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomi on tässä suhteessa paljon lähempänä Venäjää kuin muita Pohjoismaita, eivätkä monet suomalaiset edes tajua tätä miten itäinen tunnelma täällä on.
Ensiksimainitussa maassa monet naiset meikkaavat ja pukeutuvat huolella, koska on tarkoitus löytää hyvä aviomies eli hyvän näköinen ja hyvin ansaitseva. Vieraille katetaan ylenpalttiset ja liioitellut tarjoilut. Kulttuuriin liittyy liioittelu ja näyttämisen halu.
Monessa maassa Aasiassa, eteläisessä Euroopassa, Balkanilla jne. liioittelu ja näyttämisen halu johtuu kulttuurisesta paineesta todistella, että on "menestynyt". On maita, joissa miehen on perinteisesti hankala päästä naimisiin, ellei ole valmiiksi omistusasuntoa ja autoa. Moni nainen taas tekee, kuten mainitsit eli panostaa ulkoiseen olemukseen saadakseen hyvätuloisen miehen. Se on aikamoinen paine kun joutuu koko ajan todistelemaan yhteiskunnalle (sukulaiset, tuttavat, naapurit) että kaikkeen on varaa, vaikka ei olisikaan. Tunnen mainitsemiltani alueilta ihmisiä ystävyyksien ja töiden kautta, joista osa valitettavasti velkaantunut pahasti kun pitää olla mahdollisimman hieno asunto, auto, elektroniikka, yksityiskoulut lapsille ja vielä matkustellaan ja syödään ulkona koko ajan ja yksi aina kerrallaan tarjoaa kaikille suurin elkein. Kaikki velaksi ja viiden pankin luottokortit tapissa (joissakin maissa lähes rajattomia luottokorttejakin myönnetään helposti, että ihmiset kuluttaisivat mahdollisimman paljon ja siten auttaisivat maansa taloutta). Onhan vastaavia ihmisiä toki Suomessakin, jotka kokevat tärkeäksi "todistella" menestymistään, vaikka siihen ei yhteiskunta täällä samalla tavalla painosta (onneksi). Ikävää on se, että usein vähemmän ansaitsevat kokevat tällaista painetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ole ikinä ollut missään kylässä, missä olisi tarjottu mikrosapuskaa paperilautasilta?
Me gillataan makkaraa pallogrillissä ja tarjotaan se paperilautaselta. Pitäisi ilmeiseti hankkia weber ja posiilinilautaset mökille. :D
Jos tyylittömyys on sitä, ettei keskity ja murehdi muiden mielipiteitä, sehän tarkoittaa sitä, että ihminen on vapaa ja osaa keskittyä olennaiseen.
Pointti ei ollut kieltää paperilautasia aina ja kaikkialla vaan tietysti mökillä ne on usein järkeviä. Kyse on tilannetajusta, mökillä paperilautaset järven rannalla on ihan eri asia kuin kaupunkikodissa "ei tarvii tiskata" -asenteella.
Tunnelmallisin ateriani on ollut tunturin huipulla, yksinkertainen trangia ja muoviastiat, vain tuuli humisee ja silmien edessä mahtava maisema. Ei tätä voi verrata siihen että ka
Onko sulle tarjottu useinkin mikrosapuskaa paperilautasilta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerta näkemyksesi suomalaisesta kulttuurista on mikroruoka paperilautaselta niin ei edes kannata vastata mitään
No kyllä anoppini ennen toi mukanaan aina pahvilautasia, kun oli kesällä kutsuttu heidät meidän terassille syömään, oli juhannus tms. Hänestä se oli kohteliasta, säästäisi meiltä tiskauksen vaivaa. Ei meillä mitään pönötystä ollut, mutta olin nyt tietysti ihan astiat kattanut.
En tiedä, mikä näitä ihmisiä vaivaa.
Raahataan jotain helkkarin paperilakanoita mukaan kylään sekä pahvilautasia.
Todella raskaita tyyppejä, jotka nuhjaavat nurkassa jakkaralla eivätkä istu vahingossakaan sohvalla "kyllä minä pärjään" ja eivät tule ottamaan kahvia edes kolmannella kehotuksella. Ja "ei olisi minun vuokseni tarvinnut".
Tai sitten kun parhaansa yrittänyt ja leiponut mustikkapiirakan, niin mitäpä mokoma möläyttää? "Oliko mun nälkä vai oliko tämä hyvää?".
Olettavasti raskaan protokollan mukaan vierasta olisi pitänyt nöyrästi anoa vierasta paremmalle istuimelle ja sanoa kahvista, että muutenkin tässä itse juodaan kupillinen.
Ja tuohon "oliko mun nälkä" olisi vissiin pitänyt sitten vähätellä ja sanoa, että tällaisen nyt ihan pikaisesti pyöräytin, kun ei oikein töiltä ehtinyt.
Oikeasti tuollainen törkeä käytös saa vereni kiehumaan, ei tarvitse tulla meille toiste. Kiitos ja näkemiin. Tai hyvästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä on metsää, merta ja oma rauha. Kun peilin sijaan katseleekin ympärilleen, saattaa jopa olla tyytyväinen elämäänsä. Ei onni tule sillä, että odottaa muiden täyttävän juuri minun narsistiset ja nirsot tarpeeni. Aikuisuus ei ole paikka, johon ihmiset tulevat esittämään joululahjalistoja siitä, kuinka muiden pitäisi käyttäytyä tai kuinka meitä pitäisi kohdella.
Tarviiko sun vielä ihmetellä, miksi nuoret naiset pakenevat maaseudulta, eivätkä koskaan palaa takaisin? Tuo on oikeasti jo tosi kipeetä kutsua itsestään huolehtivaa naista narsistiksi ja nirsoksi. Voit aivan vapaasti nauttia omasta rauhastasi jatkossakin. Olen erittäin tyytyväinen elämääni näin. Kaikki eivät katsos nauti metsästä ja omasta rauhasta.
Sanoin jotain saman tyylistä jo eilen...kaikkialla Suomessa ei ole noin.
- Turkulainen lounastaja
Vierailija kirjoitti:
Hyvää pohdintaa!
Olen aina rakastanut kauneutta: saatoin jo lapsena pysähtyä valtavan pitkiksi ajoiksi ihan vain hievahtamatta katsomaan jotakin kauniina pitämääni. Pidän myös siitä, että arkiset käyttötavarat ja koti ovat tyylikkäitä. Niin ikään arvostan kaunista kielenkäyttöä, klassista retoriikkaa ja käytöstapoja. Mikään ei ole niin kaunista kuin kohtelias ihminen, joka käyttää sanoja taitavasti.
Ihmisen ulkoiseen kauneuteen minulla on kuitenkin hiukan ristiriitainen suhtautuminen. Olen itse ruma, joten kauniiden ihmisten näkeminen tuntuu joskus melkein pahalta. Pidän kauniista vaatteista mutten uneksisikaan käyttäväni sellaisia itse. Pukeutumisessa minua ohjaavat käytännöllisyys ja tilannetaju.
Miksi kauniit vaatteet eivät voisi olla käytännöllisiä ja tilanteeseen sopivia? Oletko nyt ihan varma että olet ruma vai oletko liian ankara itsellesi. Ainakin kauniit tavat ja sydämen siviistys kaunistavat ihmisen ja sitä sinulla tuntuu olevan <3
Siis...se koristeellisuus, yksinkertaisuus, esineiden ja ihmisten tyyli on ihan tarkoituksella aikanaan keksitty, jotta teollisuuden massatuottamat tavarat menevät kaupaksi
Täällä on metsää, merta ja oma rauha. Kun peilin sijaan katseleekin ympärilleen, saattaa jopa olla tyytyväinen elämäänsä. Ei onni tule sillä, että odottaa muiden täyttävän juuri minun narsistiset ja nirsot tarpeeni. Aikuisuus ei ole paikka, johon ihmiset tulevat esittämään joululahjalistoja siitä, kuinka muiden pitäisi käyttäytyä tai kuinka meitä pitäisi kohdella.
Mielenkiintoista miten keskustelu arjen estetiikasta muuttui hyökkäykseksi "narsistisia ja nirsoja tarpeita" vastaan.
Kukaan ei pyytänyt sinua kattamaan pöytää tai sytyttämään kynttilöitä. Kyse oli siitä, miksi Suomessa tuntuu olevan niin vaikeaa sallia että joku muu tekee niin. Miksi toisten tapa elää ja nauttia arjestaan uhkaa sinua niin paljon, että täytyy ryhtyä nimitttelemään?
Se että joku haluaa tehdä ruokailusta tai vierailusta hieman juhlallisempaa ei ole keneltäkään muulta pois. Ei se tarkoita että sinun täytyisi muuttaa tapaasi. Mutta miksi se vaivaa sinua niin paljon että täytyy haukkua se turhuudeksi?
Ja tuo "nuorella kauniilla naisella ei ole mitään tekemistä maaseudulla" paljastaa aika paljon. Eli naisen paikka on olla vaatimaton ja näkymätön, ja jos hän uskaltaa kiinnittää huomiota ulkonäköönsä tai ympäristönsä viihtyisyyteen, hän on liikaa?
Metsä ja meri on kauniita, mutta miksi se tarkoittaisi että koti ei voisi olla? Miksi luonnon rauha ja arjen kauneus olisivat toisensa poissulkevia? Itse asiassa maaseudulla on aina ollut vahva perinne käsitöissä, puutarhanhoidossa ja kodin kaunistamisessa. Se kuuluu kulttuuriimme. Toivotko mieluummin että rumuus on oleellinen osa kulttuuriamme?
Aikuisuus ei todellakaan ole sitä, että haukkuu muita ihmisiä narsistiksiksi siitä, että he nauttivat elämästään eri tavalla kuin sinä. Voisitko ehkä miettiä, miksi toisten onnellisuus ja tyylin harrastaminen tuntuu sinusta niin uhkaavalta?
Onpa voimakkaita stereotypioita maaseutua kohtaan. Minä ainakin pidän arkista estetiikkaa suuressa arvossa, vaikka maalla olenkin kasvanut. Hassua, että maaseutu yhä vain assosioituu kouluttamattomuuteen, sivistymättömyyteen ja käytöstapojen puutteeseen. Minä ja lähipiirini ainakin pidämme hyvää käytöstä, tyylikkyyttä ja estetiikkaa tärkeinä, vaalittavina asioina.
N32
On ollut enemmän rahaa käytössä ja iloisemmat tunnelmat. Ehkä svenssonit pitävät myös tiukemmin kiinni kansallistunteestaan ja historiahan heillä on aivan toisenlainen.
En vertaisi Tukholmaa etenkään nykyiseen sekoomus-Suomeen. Julmaa. Ja siellä toisaalta myös sellaista mitä emme voi haluta tänne, emme oikeasti.