Lue keskustelun säännöt.
Tohtorikoulutus ammattikorkeakouluihin
02.09.2025 |
Tohtorikoulutus ammattikorkeakouluihin
Insinööriliitto on tehnyt avauksen työelämälähtöisen tohtorikoulutuksen aloittamisesta ammattikorkeakouluissa. Avauksen taustalla on ajatus vastata sekä yritysten, yksilöiden että ammattikorkeakoulujen tarpeisiin.
Työelämälähtöinen tohtorikoulutus täydentäisi suomalaista korkeakoulujärjestelmää ja veisi ammattikorkeakoulujen koulutuspolkua lähemmäksi eurooppalaisia verrokkeja.
https://www.ilry.fi/tyoelaman-tilanteet/edunvalvonta/koulutuspolitiikka…
Kommentit (119)
Saman tien kymppiluokille tohtorikoulutusta. Yhtä uskottavaa kuin tohtorikoulutus opistoissa :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alunperin ideana oli ns. duaalimalli, jossa yliopistoilla ja AMK:illa on omat vahvuutensa, eivätkä ne suoraan kilpaile toistensa kanssa. Homma on mennyt ihan reisille, koska AMK:t päättikin ruveta apinoimaan joka asiassa yliopistoja. Lopputuloksena on se, että meillä on sitten kohta joka kunnassa joku B-luokan "yliopisto" "tohtoreineen".
Niin ymmärtääkseni ammattikorkean piti olla oppilaitos, jossa täydennettäisiin työelämässä jo hankittuja taitoja? Onko siellä nykyään suurin osa opiskelijoista käynyt edes ammattikoulua? Siitä on tullut tosiaankin vain b-yliopisto ja lukion jatke.
Vierailija kirjoitti:
Tieteellisesti orientoituneet menevät joka tapauksessa teknillisiin yliopistoihin, heistä valmistuu niitä palstamammojen himoitsemia DI:tä, jotka voivat jatkaa tohtoriopintoihin.
Eihän perusinsinöörioppilaitoksiin edes riitä nykyään pitkän matematiikan suorittaneita... ja sieltä pitäisi tulla tohtoreita sitten? Ihmettelen.
Kyllä niitä riitä. Pitkällä matikalla saa hyväksi luettua yhden neljästä matikasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häpeällistä. AMKit on amiksia. Sitä tosiasiaa ei millään "korkeakoulu"-käsitekikkailuilla muuteta. AMKlaisilla ei ole teoreettisia valmiuksia tohtoritason tutkinnon suorittamiseen. Ellei sitten tutkinnon vaatimuksia aseteta lattiatasolle - ja se ei tietenkään ole toivottavaa.
Todella häpeällistä.
Siinä on meillä henkilö jonka suurin saavutus elämässä oli päästä yliopistoon. Voitko antaa nyt ihan selviä esimerkkejä kuinka se ei ole mahdollista ja jätä turhat mussuttamiset välistä "onhan se nyt nähtyy blabla" Miten esim. on mahdollista koulutautua inssistä DI:ksi sillä että luetaan vähän lisää matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa ja muutama oman alan kurssi?
Niin ja AMK menee ne jotka ei yliopistoon pääse. Toki lisäkoulutuksella joissain tapauksissa saadaan inssistä DI tai apinasta inssi muttei voi yleistää. Heikompi aines mellastaa AMK:ssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alunperin ideana oli ns. duaalimalli, jossa yliopistoilla ja AMK:illa on omat vahvuutensa, eivätkä ne suoraan kilpaile toistensa kanssa. Homma on mennyt ihan reisille, koska AMK:t päättikin ruveta apinoimaan joka asiassa yliopistoja. Lopputuloksena on se, että meillä on sitten kohta joka kunnassa joku B-luokan "yliopisto" "tohtoreineen".
Niin ymmärtääkseni ammattikorkean piti olla oppilaitos, jossa täydennettäisiin työelämässä jo hankittuja taitoja? Onko siellä nykyään suurin osa opiskelijoista käynyt edes ammattikoulua? Siitä on tullut tosiaankin vain b-yliopisto ja lukion jatke.
Opisto on opisto vaikka nimen vaihtaisi ja voissa paistaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä tittelinkipeää porukkaa.
Sellasia noi yliopistolaiset on. Osaamisella ei oo väliä kuha voi sanoa olevansa joku tilpehööri.
Mutta millaisia ne kadunlakaisijat ovatkaan, katkeria, luusereita, vaikkei tarvisi ollakaan :)
Mitä heistä oliskaan tullut jos eivät olisi yliopistoon menneet
Olisivat ehkä nuo kadunlakaisijat oppineet kirjoittamaan ja arvostamaan itseään, eivätkä kadehtimaan toisten tutkintoja. AI ETTÄ!
Mitäs tutkintoja nämä tohtorit kadehtii?
Miettinyt, että onkohan esim. Saksassa yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä tämmöstä Suomen pätemisen tarvetta? Saksa tosin on sivistynyt maa ja Euroopan johtava teknolgiamaa, joten olettaisin, että ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taas kerran se nähdään kuinka huono itsetunto tohtoreilla on kun se on elämän ainoa pieni saavutus. Kelpaa muistella sitten eläkkeellä kuinka esimies opetti katuharjan käyttöä kun sitä ei tohtorille koulussa opetettu.
Perehdytystä tarvitaan
Oletteko te se uusi työntekijä?
Kyllä!
Tervetuloa. Voitte aloittaa siivoamalla tuon varaston.
Mutta minä olen tohtori!
No, pyydän jotakuta näyttämään, miten se tehdään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Alunperin ideana oli ns. duaalimalli, jossa yliopistoilla ja AMK:illa on omat vahvuutensa, eivätkä ne suoraan kilpaile toistensa kanssa. Homma on mennyt ihan reisille, koska AMK:t päättikin ruveta apinoimaan joka asiassa yliopistoja. Lopputuloksena on se, että meillä on sitten kohta joka kunnassa joku B-luokan "yliopisto" "tohtoreineen".
Niin ymmärtääkseni ammattikorkean piti olla oppilaitos, jossa täydennettäisiin työelämässä jo hankittuja taitoja? Onko siellä nykyään suurin osa opiskelijoista käynyt edes ammattikoulua? Siitä on tullut tosiaankin vain b-yliopisto ja lukion jatke.
Ammattikorkeaan ei pääse jos ei ole pohjalla toisen asteen tutkintoa eli lukiota tai amista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on muuten yli vuoden vanha juttu, mutta ap halusi nostaa tämän tänää, koska?
Haluaa esittää parempaa ihmistä, onhan hän sentään käynyt yliopistolla lakaisemassa lattiaa. Tai sitten on tohtori, sama asia.
Kyse ei ole halusta olla tai esittää olevansa parempi ihminen. Kyse on siitä, että eri tutkinnoilla on erilainen statusarvo, joka perustuu mm. niiden vaativuuteen. Tämä vaativuus erottelee ihmisiä. Koska ihmisillä on erilaisia ominaisuuksia, kaikista ei ole suorittamaan korkeimpia tutkintoja. Nämä erot noudattavat normaalijakaumaa. Kun alempia tutkintoja aletaan samaistamaan korkeampiin, korkeampien tutkintojen statusarvo liudentuu vaatimustason laskun myötä. Se on surullista ja häpeällistä.
Voi toki olla, että keskimäärin (yo) tohtorit OVAT parempia ihmisiä monen ominaisuuden osalta. Turha sitäkään on kieltää. On sitten eri asia, onko sitä tarpeen tuoda tieten tahtoen esiin tällaisissa keskusteluissa.
KTT
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miettinyt, että onkohan esim. Saksassa yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä tämmöstä Suomen pätemisen tarvetta? Saksa tosin on sivistynyt maa ja Euroopan johtava teknolgiamaa, joten olettaisin, että ei ole.
Sieltä ainakin termi aikoinaan Suomeen matkittiin: Fachhochschule eli sanasta sanaan ammattikorkeakoulu. Ainakaan Saksalla ei siis ole ollut tarve päteä tässä yhteydesä yliopisto-sanalla, toisin kuin englanninkielinen vastineensa "University of Applies Sciences".
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on muuten yli vuoden vanha juttu, mutta ap halusi nostaa tämän tänää, koska?
Haluaa esittää parempaa ihmistä, onhan hän sentään käynyt yliopistolla lakaisemassa lattiaa. Tai sitten on tohtori, sama asia.
Kyse ei ole halusta olla tai esittää olevansa parempi ihminen. Kyse on siitä, että eri tutkinnoilla on erilainen statusarvo, joka perustuu mm. niiden vaativuuteen. Tämä vaativuus erottelee ihmisiä. Koska ihmisillä on erilaisia ominaisuuksia, kaikista ei ole suorittamaan korkeimpia tutkintoja. Nämä erot noudattavat normaalijakaumaa. Kun alempia tutkintoja aletaan samaistamaan korkeampiin, korkeampien tutkintojen statusarvo liudentuu vaatimustason laskun myötä. Se on surullista ja häpeällistä.
Voi toki olla, että keskimäärin (yo) tohtorit OVAT parempia ihmisiä monen omin
"Kyse ei ole halusta olla tai esittää olevansa parempi ihminen. Kyse on siitä, että eri tutkinnoilla on erilainen statusarvo, joka perustuu mm. niiden vaativuuteen. "
No ei tässä ole tarve mitään statusta painottaa vaan ihan sitä, että eri tutkinnoilla on omat vahvuutensa ja sisältönsä, ja AMK:n pitäisi painottaa omia vahvuuksiaan sen sijaan että se yrittää matkia yliopistoja, minkä lopputuloksena niistä sitten tulee B-luokan yliopistoja. Järkevämpää olisi profiloitua hyväksi AMK:ksi kuin huonoksi yliopistoksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tää on muuten yli vuoden vanha juttu, mutta ap halusi nostaa tämän tänää, koska?
Haluaa esittää parempaa ihmistä, onhan hän sentään käynyt yliopistolla lakaisemassa lattiaa. Tai sitten on tohtori, sama asia.
Kyse ei ole halusta olla tai esittää olevansa parempi ihminen. Kyse on siitä, että eri tutkinnoilla on erilainen statusarvo, joka perustuu mm. niiden vaativuuteen. Tämä vaativuus erottelee ihmisiä. Koska ihmisillä on erilaisia ominaisuuksia, kaikista ei ole suorittamaan korkeimpia tutkintoja. Nämä erot noudattavat normaalijakaumaa. Kun alempia tutkintoja aletaan samaistamaan korkeampiin, korkeampien tutkintojen statusarvo liudentuu vaatimustason laskun myötä. Se on surullista ja häpeällistä.
Voi toki olla, että keskimäärin (yo) tohtorit OVAT parempia ihmisiä monen omin
Itselle suurin osa ihmisistä on alempiarvoisia siitä riippumatta vaikka missä olisivat opiskelleet.
Just huomasin, että tämä AMK-tohtori on Insinööriliiton aivopieruja. Kun paukut eivät riittäneet pääsyyn tai pärjäämiseen DI- tutkintokoulutuksessa, piti hakeutua ammattikorkeakouluun.
Jaksamisia vaan sinne Insinööriliittoon. Opetelkaa ensin ymmärtämään, mitä tarkoittaa akateemisuus ja akateeminen tutkinto. Ja keksikää ihan oma uusi titteli. YAMK on niin epäonnistunut eikä lähellekään vastaa DI-tutkinnon tasoa ja vaatimuksia, tuskin edes tekniikan kandidaattia.
Ammattikorkeakouluissa on toki opettajina tyyppejä, joiden tieteelliset näytöt eivät riittäneet hakemaan yliopistovirkoja. Haluaako nämä nyt sitten amk-professoreiksi 😂😂😂
Olen kuullut usealta eri taholta, niin AMK:n entisiltä opettajilta kuin opiskelijoiltakin AMK:n huonosta tasosta. Ja tämä koskee ainakin insinööriopintoja. Matematiikan osaaminen on todella huonoa. Edes peruslaskuja ei osata. Kursseista pääsee helposti läpi. Hylkyjä ei anneta, koska halutaan mahdollisimman monen valmistuvan. Koskee ainakin kaupunkeja Pori, Tampere, Turku. Matalatasoisesta joukosta löytyy toki muutama huippuyksilö, jotka pärjäisivät muuallakin ja olisivat tohtoriainesta, jos jatko-opinnot kiinnostaisivat.
Inssistä DI:ksi ei pelkästään ole muutaman matikan kurssin suorittamista, vaan ne yliopiston perusmatikan kurssit ovat oikeasti todella vaikeita. Ja monissa ammattiaineissa vaaditaan tätä matemaattista osaamista jotta pystyisi asiat omaksumaan.
Tieteellinen tutkimustyö vaatii niin empiiristä kuin matemaattista perustelua. Tätä jälkimmäistä ei AMK:sta löydy. Toinen on sitten se, että tutkimustuloksia on jossain konferensseissa/julkaisuissa esiteltäväkin...
Vierailija kirjoitti:
AMK:ssa ei ole omaa tutkimusta, joten idea on järjetön.
AMK:ssa tehdään nykyään todella paljon tutkimusta. Nyt et taida tietää ollenkaan, mistä puhut. Esim. Turun AMK:ssa on lukuisia tutkimusryhmiä ja hankkeita, joissa tehdään kovatasoistakin tutkimusta. https://www.turkuamk.fi/tutkimus-ja-kehitys/tutkimusryhmat/
Kyllä se olisi selvintä, että heti peruskoulusta voi ilmoittautua suoraan (ei tarvitse hakea) väitöskirjatutkijaksi. Näin voidaan todeta, että myös AMK on turha väliporras. Saataisiin tähän maahan helposti ainakin puoli miljoonaa tohtoria. 😆😆😆
Siinä on meillä henkilö jonka suurin saavutus elämässä oli päästä yliopistoon. Voitko antaa nyt ihan selviä esimerkkejä kuinka se ei ole mahdollista ja jätä turhat mussuttamiset välistä "onhan se nyt nähtyy blabla" Miten esim. on mahdollista koulutautua inssistä DI:ksi sillä että luetaan vähän lisää matematiikkaa, fysiikkaa ja kemiaa ja muutama oman alan kurssi?