Jatkatko käymistä töissä eron aikana?
Kun rakkauselämässä on ollut niin kipeä kokemus, että tuskin saa henkeä ja suru ei hellitä, pakotatko silti itsesi piristymään ja menemään töihin? Voiko työaika auttaa unohtamaan sydänsurut, vaikka työtahti olisi kiireinen, paineet kovat ja myös työkavereiden väliset suhteet joskus hankalia?
Kommentit (42)
T-iedän ihmisiä jotka ovat hakeneet sairauslomaa eron takia. En vaan tise ymmärrä, että miten se on mahdollista. Pitääkö sitä kaikesta lamaantua ja jäädä kotiin makaamaan?
Hyvähän se on pitää normaalista elämästään kiinni vaikka kuinka olisi sydän särkynyt. Ei kotona murheissaan vellominen auta asiaa.
Työ muistuttaa, että elämässä on monia puolia, ja työnteko ja muut arkipäivän askareet auttavat kestämään vaikeat ajat, ja pitävät mukana elämässä. Puolisoni sairastui ja joutui nopeasti saattaohoitoon. Kävin töissä 60 %, ja loppuvaiheessa olin poissa. Menin takaisin töin 10 päivän jälkeen kuolemasta, ja se auttoi ainakin minua (ja toki läheisten tuki) pysymään elämässä kiinni.
Ennen 25-vuotiasta vaadin koulunkäyntiä särkyneestä sydämestä huolimatta.
25v+ vaadin töihin menemistä särkyneestä sydämestä huolimatta.
😤💪😅
Auttaako talouden pilaaminen erosuruun? Ei auta vaan pahentaa sitä. Parempi miettiä työasioita eikä piehtaroida sydänsuruissa koko päivää.
Onneksi työ kestää mua, enkä halua ajatella mun exää, joten jatkan töissä käymistä.
Voi herranjumala...la eron takia sairaslomaa?? Itse erosin 23 vuoden jälkeen ja olin iloisempi kuin aikoihin. Töihinkin oli hienoaa mennä kun ei ollut narisevaa äijää valittamassa siitäkin asiasta.
Kun koirani kuoli, en pitänyt päivääkään vapaata.
Vierailija kirjoitti:
Työ muistuttaa, että elämässä on monia puolia, ja työnteko ja muut arkipäivän askareet auttavat kestämään vaikeat ajat, ja pitävät mukana elämässä. Puolisoni sairastui ja joutui nopeasti saattaohoitoon. Kävin töissä 60 %, ja loppuvaiheessa olin poissa. Menin takaisin töin 10 päivän jälkeen kuolemasta, ja se auttoi ainakin minua (ja toki läheisten tuki) pysymään elämässä kiinni.
Lukutaito: kyse on erosta, ei leskyydestä
Ei jumalauta saikuttaako naiset jo sen takia että itse tuhoaa parisuhteen jättämällä miehen???? Suomessa naisille myönnetään aivan liian helposti saikkua. En ole yhdenkään miehen kuullut edes koskaan saaneen saikku sen takia että on vähän paha mieli siittä mitä itse teki
Minua ero vain piristi. 🥰 Pääsin uuden kullan kainaloon pusuttelemaan kun exä jäi mököttämään naama nurinpäin! 😂
Tämähän on hyvä juttu jos tuon takia voi saikuttaa. Täytyykin mennä työterveyteen hakemaan saikkua kun juuri jätin miehen. Entäs saako sitä takautuvasti niin voisin hakea oikein sairauseläkettä kun olen jättänyt monta miestä ja niistä edellisistä eroista en ole tajunnut saikkua hakea?
Mimosa-Pertti ei kykene autonkorjaushommiin. Harmi sinänsä, koska sähän olit koeajalla.
Luulen, että täällä on paljon mammoja, jotka viettävät työaikansa valittamalla existään.
No hehheh nyt sentään. Älä jaksa, Pasi.
Vaikka sä näännyt ja riudut kuin mies, naisille ero on selvä juttu eikä sen takia itkeskellä. Nehän sen pani vireille koska mies ja suhde on täyttä paskaa.
Vierailija kirjoitti:
T-iedän ihmisiä jotka ovat hakeneet sairauslomaa eron takia. En vaan tise ymmärrä, että miten se on mahdollista. Pitääkö sitä kaikesta lamaantua ja jäädä kotiin makaamaan?
Näinhän miesväki tekee. Hakee viinaa ja heittäytyy sohvalle itkemään, kun se ero tuli ihan puskista ja kaikkihan oli niin hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Voi herranjumala...la eron takia sairaslomaa?? Itse erosin 23 vuoden jälkeen ja olin iloisempi kuin aikoihin. Töihinkin oli hienoaa mennä kun ei ollut narisevaa äijää valittamassa siitäkin asiasta.
Minä, minä ja minä, minä, minä. Aina on yhtä häkellyttävää kohdata ihmisiä, jotka luulevat olevansa universumin keskipiste ja muiden elämän olevan omansa kopioita.
Ero voi olla toisinaan hirveä shokki ja tottakai sellaisessa tilanteessa voi tarvita saikkua. Jollain voi mennä jopa terveys pidemmäksikin aikaa eron oheistuotteena. Joten puhukaa vain omasta puolestanne. Riippuu erosta ja ihmisistä miten tilanteen kokee. Työhön menosta tosin on varmasti useimmiten hyötyä.
Kaikissa tilanteissa jos palkka on sillä tasola että töissä kannattaa käydä.
Jos ei ole niin ei sielä käydä ollenkaan.
Häh, tietysti. En minä sieltä töistä ole eronnut.